Kyproksen talous kasvaa suotuisissa merkeissä
Kyproksen taloudella menee hyvin. Kasvu on tasaista, inflaatio kurissa ja työttömyys pientä. Suomen vienti Kyprokselle otti kasvuharppauksen viime vuonna, ja kokonaisvienniksi laskettiin noin 95 miljoonaa euroa. Turisteja vieraili Kyproksella 2024 ennätyksellisesti yli neljä miljoonaa.
Kyproksen taloudella menee hyvin. Viime vuoden tapaan talouskasvun ennakoidaan jatkuvan suotuisana myös vuosina 2025 ja 2026. Kasvu on tasaista, inflaatio kurissa ja työttömyys pientä. Palkkojen kasvu jatkuu lisäten kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Valtion budjettitasapainon odotetaan pysyvän ylijäämäisenä. Valtio on puolittanut ulkomaanvelkaansa viidessä vuodessa 58 %:iin.
Suomen vienti Kyprokselle otti kasvuharppauksen viime vuonna. Hyödykkeitä vietiin +44 % ja palveluja +74 %. Kokonaisvienniksi laskettiin noin 95 miljoonaa euroa. Suomesta viedään eniten paperia ja kartonkia, ja tuodaan elintarvikkeita.
Turisteja vieraili Kyproksella 2024 ennätyksellisesti yli neljä miljoonaa, ja tänä vuonna varaudutaan samaan. Turismin ja muun palvelusektorin lisäksi merikuljetukset ja rakentaminen näkyivät talouden kasvussa.
Kyproksen murheenkryyni on kallis fossiilipohjainen energia, joka on johtanut EU:n kolmanneksi korkeimpaan sähkön hintaan. Kuivuuden koettelemat kesät kallistavat elintarvikkeiden hintoja ja lisäävät riippuvuutta ruoan tuonnista. Palontorjuntakalustolle, suolavedenpuhdistamoille ja veden säästölle on tarvetta. Energiasektorin modernisoinnin lisäksi Kypros tarvitsee energiatehokasta rakentamista. Julkisten palveluiden kuten koulutuksen ja terveydenhuollon digitalisointi jatkuu. Kiertotalous, vihreä teknologia ja jätteiden käsittely ovat melko lailla alkutekijöissään ja tehostamisen tarpeessa.
Talouden kasvulukuja ja ennusteita
Vuonna 2024 Kyproksen BKT kasvoi noin 3,4%. Investoinnit kasvoivat edellisvuodesta, samoin ulkomainen kysyntä palveluille, erityisesti merenkululle ja matkailulle. Suotuisan kehityksen odotetaan jatkuvan siten, että talouskasvu olisi noin 2,8% vuonna 2025 ja noin 2,5% vuonna 2026. Valtio on puolittanut julkisen velan viidessä vuodessa sen ollen nyt 58 % BKT:sta. Työttömyyttä ei käytännössä ole (v. 2024 4,9%, josta laskussa) ja moni sektori kärsii työvoimapulasta. Talouden ennakoidaan hyötyvän edelleen kasvavista matkailutuloista ja palvelujen kysynnästä erityisesti ICT-sektorilla.
Kyproksen valtio on tunnettu matalista veroista ja yritysmyönteisestä politiikasta. Yritysvero on 12,5%. Kotitalouksien ostovoiman uskotaan vahvistuvan nimellispalkkojen nousun ja inflaation laskun vuoksi. Inflaatio oli vuonna 2024 2,2 % ja sen ennakoidaan olevan kuluvana vuonna noin 2,1 %. Maltillinen inflaatiotaso johtuu erityisesti siitä, että elintarvikkeiden ja energian hintojen ei odoteta nousevan merkittävästi kuluvana vuonna. Sen sijaan palveluiden inflaation ennustetaan pysyvän korkeana, mikä johtuu nimellispalkkojen kasvusta ja matkailun kysynnästä. Palkkojen ennustetaan kasvavan noin 4 prosenttia vuonna 2025.
Julkisten investointien odotetaan pysyvän korkeina, mikäli Kypros pystyy tehostamaan EU:n koheesio-rahoituksen käyttöä vuoden 2021-2027 ohjelmakauden lopulla. Kypros on käyttänyt EU:n myöntämistä elvytys- ja koheesiorahoista vasta noin kolmanneksen. Valtion rahoittamien investointien odotetaan jonkin verran vähenevän. Kyproksen valtion budjetti vuodelle 2025 on 12,9 miljardia euroa.
Väkiluvultaan ja maantieteelliseltä kooltaan Kyprosta voi verrata Viroon. Kyproksen tasavallan asukasluku on noin 950 000. Saaren pohjoisosasta ei ole väestönlaskentatietoja sitten vuoden 1974 Turkin miehityksen, mutta YK:n ja EU:n käyttämät arviot ovat 450 000-550 000 asukasta.
Talouden ja pankkisektorin vahvuudet
Kyproksen talouden tärkeimmät sektorit ovat merenkulku, rakennus, matkailu ja tieto- ja viestintäteknologia (ICT). ICT-sektorin kasvu on ollut nopeaa valtion tuen ja erilaisten kannustimien ansioista. Sektori kasvoi keskimäärin 17 % vuodessa vuosina 2014-2023. Merenkulku on Kyproksen talouden perinteinen kulmakivi, tuottaen noin miljardi euroa vuodessa ja muodostaen noin 7 % saaren BKT:stä. Kypros on 11. suurin merenkulkumaa maailmassa ja kolmanneksi suurin Euroopassa. Kyproksen maantieteellinen sijainti itäisellä Välimerellä, kolmen maanosan eli Euroopan, Aasian ja Afrikan kohtaamispisteenä on strateginen. Suomalaiset älykkäät satamaratkaisut ja energiatehokkaat investoinnit voisivat kehittää merikuljetusten operationaalista suorituskykyä ja hiilineutraalisuutta. Larnakassa ja Limassolissa sijaitsevat syvämerisatamat, Pafoksen satama kehittyy. Lentokentät sijaitsevat Larnakassa ja Pafoksella.
Turisteja vieraili saarella vuonna 2024 neljä miljoonaa, joista suomalaisia oli yli 45 000. Turistien kokonaismäärä kasvoi lähes 6 % verrattuna vuoteen 2019 ennen pandemiaa. Matkailu muodosti noin 21 % saaren BKT:sta viime vuonna. Matkailusektori on altis alueellisille jännitteille Lähi-idässä, ja ne saattavat olla riski Kyproksen taloudelle. Toisaalta esimerkiksi Gazan sodan aikana israelilaisten investoijien ja matkailijoiden määrä on Kyproksella kasvanut merkittävästi.
Saarivaltio toipui suhteellisen nopeasti vuoden 2020 pandemiasta. Samoin Kypros toipui vuoden 2013 pankkikriisin jälkeen saavuttaen keskimääräisen vuotuisen reaalisen BKT:n kasvun 5,8 % vuosina 2018-2023. Investointiluokitus on nyt A-. Kyproksen pankkisektori on osoittanut kestävyyttä edellisten kriisien jälkeen. Pankkien omavaraisuusaste (CET1) nousi 23,5 prosenttiin vuonna 2024, mikä on korkeampi kuin EU:n keskiarvo. Pankkien likviditeettikate (LCR) oli 336 prosenttia, mikä ylittää EU:n keskiarvon.
Kyproksella on melko edistyksellinen digitaalinen talous, jossa digitaalisten maksujen osuus on kasvanut merkittävästi. Nykyään 96 prosenttia maksutapahtumista on digitaalisia, ja käteisen käytön osuus on laskenut 11 prosenttia vuodesta 2022. Mobiililaitteiden käyttö verkko-ostoksissa on lähes kaksinkertaistunut EU:n keskiarvoon verrattuna.
Kalliin energian saari energiasektorin uudistusten tarpeessa
Energiasektori Kyproksella tarvitsee nopeita uudistuksia ja ulkomaisia investointeja. Kypros on yhä eristyksissä kansainvälisistä energiayhteyksistä ja erittäin riippuvainen fossiilisista energialähteistä, joilla tuotetaan lähes 80% saaren energiasta. Uusiutuvat energialähteet kattavat noin 20% energiasta. Aurinko paistaa saarella lähes joka päivä, mutta nykyinen sähköverkko on liian heikko edistääkseen aurinkoenergian lisäkäyttöä ja myös varastointi on ongelma. Energian hinnat Kyproksella kuuluvat EU:n korkeimpiin öljyriippuvuuden ja Euroopan sähkömarkkinoiden ulkopuolella sijaitsemisen takia.
Kyproksen hallitus on suunnittelut purkavansa kansallisen sähkömonopolin ja avaavansa sähkömarkkinat yksityiselle kilpailulle kuluvana vuonna. Valtiolla on myös kansallisia suunnitelmia verkon vahvistamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseksi 33 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Sähköeristäytymisen rikkomiseksi Kyproksella on pitkään ollut Kreikan sekä Israelin kanssa työn alla Great Sea Interconnector-sähkökaapeliyhteys Kreetan kautta manner-Kreikkaan sekä toisessa päässä Israeliin. Kaapelin rakentaminen on kuitenkin alkutekijöissään, ja Kreikka on laittanut hankkeen tällä hetkellä tauolle.
Siirtymäajan avuksi fossiilisista energianlähteistä kohti uusiutuvia energianlähteitä hallitus suunnittelee kaasua. EU:n tukema, Kiinasta tilattu LNG-terminaali Vassilikon satamaan on ollut pitkään merimatkalla kohti Kyprosta. Kypros solmi helmikuussa 2025 kaasuaiesopimuksen Egyptin kanssa hyödyntääkseen tulevaisuudessa saaren off-shore-alueella sijaitsevaa Afrodite-kaasukenttää.
Suomen vienti Kyprokselle kasvanut kaksinumeroisin luvuin
Suomen ja Kyproksen välinen kauppa kasvoi ilahduttavasti viime vuonna. Suomen vienti Kyprokselle oli vuonna 2024 noin 95 miljoonaa euroa, joista noin 36 miljoonaa hyödykkeissä (vrt. 2023 +44,4%) ja 59 miljoonaa palveluissa (+73,5%). Palveluvientiin sisältyy kyproslaisten matkailu Suomeen. Päävientituotteet olivat paperi ja kartonki. Tuonti Kyprokselta Suomeen oli vuonna 2024 noin 128 miljoonaa euroa, joista noin 20 miljoonaa hyödykkeissä (+11,1%) ja 108 miljoonaa palveluissa (-27,5%). Päätuontituotteet olivat elintarvikkeita, kuten juustoja. Vuonna 2024 Kyproksella vieraili enemmän suomalaisturisteja kuin 22 vuoteen, yli 45 000.
Suomalaiset yritykset (Kone, Wärtsilä, Valio, Nokia) tunnetaan perinteisesti saarella hyvin, mutta niitä ei aina tunnisteta suomalaisiksi yrityksiksi. Finnairilla on neljä suoraa lentoa Helsingin ja Larnakan välillä huhtikuusta marraskuun loppuun. Suoria lentoja Helsinkiin lentää samaan aikaan myös Norwegian.
Energiasektorin lisäksi suomalaisella tietotaidolla energiatehokkaassa rakentamisessa ja asumisessa saattaa olla markkinarakoja Kyproksella. Julkisten palveluiden kuten koulutuksen ja terveydenhuollon digitalisointi jatkuu. Kiertotalous, vihreä teknologia ja jätteiden tehokas käsittely ovat melko alkutekijöissään ja kehittämistä vailla.
Teksti ja lisätietoja:
Päivi Peltokoski
Suurlähettiläs
Viola Ylitalo
Korkeakouluharjoittelija
Suomen suurlähetystö, Nikosia