1.7.2026 Uutiset

Kyproksen EU-puheenjohtajuuskausi päättyy – Suomelle tärkeät teemat saivat nostetta

Kypros toimi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana tammikuun alusta kesäkuun loppuun. Suomelle tärkeitä teemoja agendalla olivat muun muassa turvallisuus ja puolustus, kilpailukyky sekä EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys.

Pääministeri Petteri Orpo Eurooppa-neuvoston epävirallisessa kokouksessa Nikosiassa sekä ulkoministeri Elina Valtonen ulkoministerien epävirallisessa kokouksessa Limassolissa.

Kyproksen puoli vuotta kestänyt EU-puheenjohtajakausi on ohi. Kypros järjesti kaikkiaan 300 korkean tason tapahtumaa eri puolilla saarta, joista 24 oli epävirallista ministerikokousta. Suomesta kokouksiin osallistuivat muiden muassa pääministeri Petteri Orpo ja ulkoministeri Elina Valtonen. Suurlähetystö onnittelee Kyproksen kollegoita menestyksekkäästä kaudesta ja kiittää erinomaisesta yhteistyöstä suomalaisten kokousvieraiden järjestelyissä! Ohessa kuvaotoksia kaudelta.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Nikosiassa.
Ulkomaankauppa ja -kehitysministeri Ville Tavio epävirallisessa kauppaministerien kokouksessa.

Kyproksen kautta ohjasi motto “Itsenäisempi Eurooppa, avoin maailmalle”. Suomelle tärkeät teemat olivat muun muassa turvallisuus ja puolustus, kilpailukyky, EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys, laajentuminen, energia ja muuttoliike. Maantieteellisestä sijainnistaan ja Lähi-idän akuuteista konflikteista johtuen Kypros nosti Välimeren ja EU:n eteläisen ulottuvuuden asioita edeltäjiään korkeammalle.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen pysyy Suomen prioriteettien kärjissä. Ukraina tarvitsee lisää poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea sekä EU:lta että sen jäsenmailta. Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysneuvottelujen avaaminen kuuluu Kyproksen kauden ulkopoliittisiin saavutuksiin.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand ja työministeri Matias Marttinen.
Sisäministeri Mari Rantanen oikeus- ja sisäministerien epävirallisessa kokouksessa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kulttuuriministerien epävirallisessa kokouksessa.

Ukrainan sodan takia Suomi ja muut Euroopan itäreunan jäsenmaat tarvitsevat lisää tukea reuna-alueilleen. Suomen vastuulla on yli 1300 kilometriä pitkä itäraja, joka on samalla EU:n ulkoraja. Olemme yksi ns. ”Eastern flank”-rajamaista ja ymmärrämme siksi hyvin myös Etelä-Euroopan rajamaiden huolia. Euroopan puolustuksella on 360-asteinen ulottuvuus.

Konfliktien jaloissa elävien ihmisten kärsimykset jatkuvat myös Lähi-idässä. EU:n tulee jatkaa toimia ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja oikeudenmukaisen rauhan edistämiseksi yhtä hyvin Ukrainassa, Lähi-idässä kuin muillakin maailman konfliktialueilla.

Puheenjohtajuuskapula siirtyi Irlannille heinäkuun alussa. Yksi tärkeimmistä aiheista on seuraavasta EU-budjetista eli monivuotisesta rahoituskehyksestä päättäminen (MFF). Suomen talous on vaikeuksissa, ja siksikin EU:n budjettikuri on Suomelle nyt erityisen tärkeää. Olemme olleet alusta pitäen EU:n nettomaksajamaa. EU tarvitsee kilpailukykyä, innovaatioita ja vihreää siirtymää selvitäkseen globaalissa kilpailussa. Kyproksen motto itsenäisestä Euroopasta avoinna maailmalle pysyy ajankohtaisena jatkossakin.

Kyproksella vieraili ministerien lisäksi monia muitakin vieraita. Kuvassa Euroopan komission varapuheenjohtaja, EU-komissaari Henna Virkkunen sekä Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ja kansanedustaja Fatim Diarra Nikosiassa.
Suurlähettiläs Päivi Peltokoski, assistentti Marilena Kyprianou ja autonkuljettaja Evangelos Constantinou Kyproksen EU-puheenjohtajuuskauden päätapahtumapaikan, Filoxenia-konferenssikeskuksen, edessä.