Kyproksen entinen ulkoministeri tohtori Erato Kozakou-Marcoullis – ja Helsingin henki
Kyproksen entinen ulkoministeri tohtori Erato Kozakou-Marcoulliksella on henkilökohtaiset ja lämpimät suhteet Suomeen. Muuttaessaan miehensä kanssa nuorina opiskelijoina Suomeen vuonna 1975, Marcoullikset olivat ainoita kyproslaisia Suomessa. Heillä oli ainutlaatuinen mahdollisuus tavata Kyproksen silloinen presidentti arkkipiispa Makarios, joka saapui Helsinkiin ETYK-kokoukseen heinäkuussa 1975. Tämä on jäänyt vahvasti Marcoulliksen mieleen ja nyt hän tukee vahvasti presidentti Sauli Niinistön aloitetta Helsingin hengen takaisin tuomiseksi kansainväliselle yhteistyöagendalle.
Myöhemmin Kyproksen suurlähettiläänä Ruotsissa 1996-98 Marcoullis oli akkreditoitu myös Suomeen ja hän vieraili Helsingissä joka toinen kuukausi. Kyproksen ulkoministerinä 2007-2008 ja 2011-2013 Marcoullis kehitti Kyproksen ja Suomen suhteita, jotka perustuvat vastavuoroisuudelle ja yhteisille arvoille. Suomella oli rooli Kyproksen kysymyksessä silloin, niin kuin sillä oli ollut ennen sitä ja sen jälkeenkin.
”Rakastan Suomea ja Suomen kansaa”
Marcoullis oppi Suomessa ollessaan asuinmaansa kielen ja käytti sitä sujuvasti. Osoittaakseen kuinka läheisiä Suomi ja suomalaiset hänelle ovat, Marcoullis lausuu edelleen hyvällä suomen kielellä:
”Minun nimeni on Erato Kozakou-Marcoullis. Opiskelin Suomessa Helsingin yliopistossa valtiotieteiden lisensiaatiksi. Asuin Suomessa Myyrmäessä Vantaalla mieheni kanssa kolme vuotta. Rakastan Suomea ja Suomen kansaa.”
Marcoullisin Suomeen saapumisen syy oli hänen miehensä saama stipendi, jonka Minerva-säätiö myönsi WHO:lle tehtävää lääketieteen tutkimustyötä varten. Marcoullis pääsi puolestaan Helsingin yliopiston valtiotieteiden ja sosiologian tohtorikoulutettavaksi. Pakattuaan tavaransa pariskunta ajoi Ateenasta Euroopan läpi Suomeen. Marcoullisille Suomessa vietetty aika oli heidän elämänsä yksi kauneimmista.
”Tunsimme olomme tervetulleeksi ja meillä oli paljon suomalaisia ystäviä. Pimeys ja kylmyys eivät haitanneet, kun ihmisten ja opintojen parissa viihtyi hyvin. Matkustelimme ystäviemme kanssa mm. Turun saaristossa, Saimaalla ja Pohjois-Suomessa ja teimme kaiken, mitä kolmessa vuodessa Suomessa voi tehdä”.
Tasa-arvoisena hyvinvointiyhteiskuntana Suomi teki vaikutuksen Marcoullikseen, joka koki hyvinvointivaltion edut omakohtaisesti ilmaisena koulutuksena ja terveydenhuoltona. Pariskunnalle syntyi poika Meilahden sairaalassa vuonna 1977, jolloin he saivat äitiyspakkauksen ja monenlaista vanhemmille suunnattua tukea. Kyprokselle ensimmäinen äitiyspakkaus tuli vasta nelisenkymmentä vuotta myöhemmin.
Suomen ja muiden pohjoismaiden edistyksellisyys tasa-arvon saralla oli Marcoullisille silmiä avaavaa. Hänen asuessaan Suomessa Kyproksen parlamentissa ei ollut lainkaan naisia ja politiikassa heitä oli yleisestikin hyvin vähän. Naisten etulinjan osallistuminen yhteiskuntaan, talouteen ja politiikkaan Suomessa rakensi Eraton mielessä mallin tasa-arvosta, joka ohjasi häntä myöhemmissäkin vaiheissa, ja jonka puolestapuhujana hän on toiminut useaan otteeseen.
”Myös suomalaisten ja suomenruotsalaisten väliset hyvät suhteet tekivät minuun vaikutuksen. He elävät sovussa ja kunnioittavat toisiaan. Lisäksi ruotsi on toinen Suomen virallisista kielistä. Kyproslaisena tämä oli minulle tärkeä malli kyproksenkreikkalaisten ja kyproksenturkkilaisten välisten suhteiden tarkasteluun.”
Marcoullis muistelee opiskeluaikojensa Suomea nykypäivää huomattavasti sulkeutuneempana yhteiskuntana. Tuona aikana yliopistolla ei ollut paljoa kansainvälisiä opiskelijoita ja vierailijoita. Suomesta tuli kansainvälisempi EU-jäsenyyden myötä ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä lisääntyi.
Suomessa vietettyjen vuosien jälkeen Marcoullis valmistui sosiaalitieteiden lisensiaatiksi ja hänen miehensä sai tutkimustyönsä Minerva-säätiölle päätökseen sekä samalla valmistui lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta.
Tohtori Erato Kozakou-Marcoullis suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikan ja korkeakouluharjoittelija Josefina Kuusikallion haastateltavana suurlähettilään residenssissä.
Ruotsista Suomeen joka toinen kuukausi
Vuosia myöhemmin tohtori Erato Kozakou-Marcoullis toimi Kyproksen suurlähettiläänä Tukholmassa vuosina 1996-1998, josta käsin hän toimi myös Kyproksen Suomen suurlähettiläänä kuten myös maansa edustajana muissa pohjoismaissa ja Baltian maissa. Valtuuskirjeensä hän luovutti presidentti Ahtisaarelle vuoden 1996 lopussa. Suomeen palaaminen diplomaattina toi pintaan Suomessa vietettyyn aikaan liittyvät lämpimät tunteet.
”Olin onnellinen mahdollisuudesta toimia Suomeen akkreditoituna suurlähettiläänä. Kun suhteeni Suomeen olivat jo ennestään olemassa, tuntui työ entistä merkityksellisempänä. Matkustin Tukholmasta Suomeen vähintään joka toinen kuukausi.”
Suomeen akkreditoidun Kyproksen suurlähettilään työ keskittyi tuolloin mm. EU-kokemusten jakamiseen. Maiden läheinen suhde korostui erityisesti siinä, että Suomi on ollut aktiivinen toimija Kyproksen kysymyksessä. Sakari Tuomiojalla ensimmäisenä Kyproksen rauhanneuvottelijana sekä yli 10 000 suomalaisella UNFICYP-rauhanturvaajalla on ollut valtava merkitys.
”Tulemme aina olemaan kiitollisuudenvelassa suomalaisille heidän panoksestaan. Esimerkiksi Sakari Tuomiojan merkitys Kyproksen kahden yhteisön välisissä neuvotteluissa oli suurempi kuin tiedetäänkään, sillä hän auttoi ehkäisemään Turkin valtauksen ja sodan vuonna 1964.”
Marcoullisin suhde Sakari Tuomiojan pojan, entisen ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa vahvistui hänen toimiessa Kyproksen ulkoministerinä vuosina 2007-2008 ja 2011-2013. Myös monet muut suomalaiset poliitikot ovat tulleet tutuiksi. Marcoullis muistaa hyvin myös Riitta Uosukaisen, Tarja Halosen, Jukka Valtasaaren, Kalevi Sorsan, Jaakko Blombergin sekä Pertti Torstilan. Erityisesti ystävyys Torstilan kanssa on jäänyt elämään. Samoin Suomen ulkoministeriön Kyproksen parissa työskennelleet muut virkamiehet ja heidän vuosien varrella tekemänsä työ saa paljon kiitosta Marcoullisilta.
”Ollessani Kyproksen ulkoministeri vierailin Suomessa tapaamassa muun muassa Ilkka Kanervaa vuonna 2008 ja Erkki Tuomiojaa vuonna 2012. Jälkimmäisenä vuonna pidin myös puheen rauhasta ja turvallisuudesta itäisellä Välimerellä Paasikivi-seuran tilaisuudessa. Suomen ulkoministereiden vierailut Kyprokselle ovat nekin olleet ikimuistoisia.”
Kyproksen suurlähetystö avattiin Suomeen vuonna 1999 ja Suomen suurlähetystö Kyprokselle 2004. Helsingissä ja Nikosiassa paikalla olevien suurlähettiläiden panos tiivisti yhteistyötä ja teki siitä luonnollisesti entistäkin helpompaa.
Tohtori Erato Kozakou-Marcoullis luovutti Kyproksen suurlähettilään valtuuskirjeen presidentti Martti Ahtisaarelle Helsingissä joulukuussa 1996.
Suomea ja Kyprosta yhdistävät ennen kaikkea YK ja EU
Suomen ja Kyproksen suhteet ja yhteistyö perustuvat pitkälti YK- ja EU-kumppanuuteen. Kumpikin maa kannattaa EU:n ja YK:n arvoja ja periaatteita - suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta ja rauhanrakennusta.
”Uskon että voimme tehdä paljon vahvistaaksemme maidemme ja kansojemme välistä kaunista yhteyttä yhä lisää. Turismin myötä maidemme väliset kohtaamiset ovat pysyneet lukuisina ja näin on varmasti jatkossakin. Lisäksi voisimme lisätä yhteistyötä kulttuurin, politiikan ja tieteen kentillä.”
Suomen UNFICYP-rauhanturvajoukkoihin liittyneet tapahtumat nousevat esille Marcoullisin muistoissa. Marcoullis myös ylistää Suomen rikasta kulttuuria runoudesta ja kirjallisuudesta musiikkiin, erityisesti Sibeliukseen.
”Rakastan Sibeliusta. Kuuntelen hänen musiikkiaan jatkuvasti kotonani. Kun olimme Suomessa, kävimme lukuisissa konserteissa.”
Opiskellessaan suomen kieltä Marcoullis luki opettajansa kannustamana Kalevalan. Nyt hän kaavailee yhdessä Suomen nykyisen Kyproksen suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikan kanssa Kalevalaan liittyvien tapahtumien järjestämistä. Ensimmäinen tapahtuma pyritään järjestämään koronatilanteen sallimissa puitteissa jo ensi keväänä - Kalevalan päivänä.
Kalevala on käännetty kreikan kielelle ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja uudestaan vuonna 2004. Marcoullisin mielestä suomalaisten ja kyproslaisten kirjailijoiden ja runoilijoiden teoksia olisi hyvä kääntää suomeksi ja kreikaksi nykyistä huomattavasti enemmän.
Marcoulliksella on ajatuksia myös tieteellisen yhteistyön kehittämisestä, sillä hän toimii Kyproksen instituutin johtokunnan jäsenenä. Nikosiassa toimivan arvostetun instituutin johtokunnan puheenjohtajana on toiminut yli viisi vuotta suomalaisen tiedeakatemian entinen johtaja, suomenruotsalainen professori Dan-Olof Riska. Kyproksen instituutissa työskentelee muitakin suomalaisia tutkijoita, kuten bioarkeologian professori Kirsi Lorentz.
”Voisimme vahvistaa jo olemassa olevaa tieteellistä yhteistyötämme esimerkiksi teknologian ja digitaalisten innovaatioiden saralla. Kypros voisi hyötyä Suomen osaamisesta tällä saralla.”
Myös muiden ministereiden kuin ulkoministereiden vierailujen ja yhteistyöhankkeiden lisääminen olisi toivottavaa. Kyproksella olisi paljon opittavaa esimerkiksi Suomen ympäristöosaamisesta. Kypros voisi puolestaan jakaa merenkulkuosaamistaan Suomen kanssa. Noin kymmenen prosenttia Suomen laivoista on rekisteröity Kyprokselle – ja sadat Kyproksen lipun alla seilaavat laivat saapuvat Suomen satamiin joka vuosi, myös talvisin.
Marcoullis palaa mielissään vielä vuoden 1975 Helsingin henkeen. Suomi ottaa ETYK-järjestön puheenjohtajuuden hoitaakseen vuonna 2025 ja juhlistaa tuolloin myös turvallisuuskonferenssin ja sen päätösasiakirjan 50-vuotispäivää. Presidentti Sauli Niinistön aloite on kiirinyt Kyprokselle asti.
Marcoullis on sekä henkilökohtaisista että periaatteellisista syistä Helsingin hengen vahva kannattaja. Päätösasiakirja avasi aikanaan tien Euroopan maiden laaja-alaiselle yhteistyölle, vahvisti Euroopan turvallisuutta ja voimisti pyrkimyksiä rauhaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
”Tämä henki pitäisi saada nyt palautettua ja takaisin yhteistyöagendalle. Helsingin henki itse asiassa toimii Euroopan unionissa, mutta se pitäisi saada ulotettua Euroopan unionia laajemmalle alueelle. Suomi voi toimia tässä mielessä keskeisenä johtohahmona uudelleen mm. turvallisuus-, ihmisoikeus- ja talousosaamisensa pohjalta.”
Haastattelijana toimi Nikosian suurlähetystön korkeakouluharjoittelija Josefina Kuusikallio.
Haastattelu julkaistaan osana Suomen ja Kyproksen välisten diplomaattisuhteiden juhlavuoden tapahtumia. Lisätietoa juhlavuodesta kotisivullamme: Diplomaattisuhteet 60 vuotta