Euroopan unionin virkakilpailuista ja kansainvälisistä uramahdollisuuksista – Keskusteluja suomalaisten EU-virkamiesten kanssa

Suomalaiset virkamiehet ovat pitkään olleet aliedustettuina Euroopan unionin toimielimissä, ja heidän määränsä vähenee edelleen. Haastattelimme kolmea suomalaista EU-virkamiestä Kyproksella ja kysyimme heiltä, miten suomalaisia saataisiin lisää EU-uralle ja miksi sillä on merkitystä. Stefan Simosas, Jutta Pomoell-Segurola ja Maria Filippenkova näkevät suomalaisten aliedustuksen suurimpana syynä yksityiskohtaisen tiedottamisen puutteen. EU-uralle on monia muitakin väyliä kuin suurien yleisten virkakilpailujen läpäisy, mistä suomalaiset eivät välttämättä ole tietoisia. Parempi ymmärrys hakuprosessin sisällöstä ja onnistunut valmistautuminen virkakilpailuun veisivät jo pitkälle.

Viimeaikaisten selvitysten mukaan Suomea uhkaa vakava aliedustus Euroopan unionin toimielinten henkilökunnassa. Syitä on kaksi: Suomen EU-jäsenyyden alussa palkattujen virkahenkilöiden eläköityminen sekä suomalaisten heikko menestys EU:n virkakilpailuissa. Mitä EU:ssa työskentelevät ja virkakilpailun läpäisseet suomalaiset ajattelevat tästä? Haastattelimme kolmea suomalaista EU-virkamiestä, jotka työskentelevät tällä hetkellä Kyproksella. Stefan Simosas, Jutta Pomoell-Segurola ja Maria Filippenkova kertovat ajatuksiaan suomalaisten edustustuksesta EU:ssa, virkakilpailuista ja kansainvälisestä urasta.

Stefan, Jutta ja Maria työskentelevät Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastossa (DG Regio). Heidän yksikkönsä on Kyproksen kysymyksen ratkaisemisen tukiyksikkö (Cyprus Settlement Support Unit), jonka tehtävänä on tukea Kyproksen rauhanprosessia, toimeenpanna kyproksenturkkilaiselle yhteisölle suunnattua avustusohjelmaa sekä valvoa EU:n vihreää linjaa koskevan asetuksen noudattamista.

Haastateltavat ovat tietoisia suomalaisten EU-virkamiesten puutteesta. He eivät kuitenkaan näe suurimpana ongelmana sitä, ettei suomalaisia virkahenkilöitä hakisi EU:n toimielimiin riittävästi. Ennemminkin haasteena on se, ettei virkakilpailuista tiedetä tarpeeksi ja näin ollen osata valmistautua niihin oikein. ”Suomessa on nyt varmasti huomattu, että jotakin pitää tehdä. Mitä voisi tehdä? Onko tiedotus tarpeeksi hyvällä tasolla? Sitä ainakin voisi miettiä”, Stefan pohtii. Myös Jutta mainitsee, että tiedotusta voisi varmasti parantaa, erityisesti, koska EU:n hakuprosessi on hyvin erilainen verrattuna Suomen kansalliseen virkamiesuraan.

Lähes kaikkia EU-tehtäviä varten hakijan on läpäistävä jokin virkakilpailuista, jotka sisältävät muun muassa luetun ymmärtämistä ja loogista ajattelua testaavat kokeet. EU:n suurin virkakilpailu on nimeltään AD5, kaikille korkeakoulututkinnon suorittaneille avoin hallintovirkamieskilpailu. Kilpailu on todella kovaa. Tänä vuonna hakijoita AD5-kilpailuun oli yli 170 000. Palkintona kilpailun läpäisystä on kuitenkin ura EU:ssa. Stefanin mukaan EU-tehtävissä on erityisen vähän suomalaisia, jotka olisivat tulleet sisään läpäisemällä AD5-kilpailun. Ovi voi aueta EU-tehtäviin muillakin keinoilla.

EU-uran monet väylät

EU-tehtäviin on monia mahdollisia väyliä, joista suomalaiset hakijat eivät välttämättä ole tietoisia. Marian mukaan yksi parhaista tavoista päästä alkuun on Blue Book -harjoittelu Euroopan komissiossa tai muu harjoittelu EU:n toimielimissä. Blue Book -harjoittelua varten ei tarvitse olla opiskelija tai vastavalmistunut, vaan se sopii laajemmin monille iästä riippumatta. Pohjalla pitää olla kandidaatin tutkinto. ”Blue Book on erinomainen väylä EU-tehtäviin ja paras vinkkini EU-uraa pohtiville suomalaisille. Sain sen kautta tosi hyviä kontakteja ja lisää ymmärrystä siitä, miten koko EU toimii”, Maria kertoo.

Ensiaskeleen voi ottaa muillakin tavoilla. Euroopan unioniin voi päästä määräaikaiseksi työntekijäksi esimerkiksi Junior Professional in Delegation (JPD) -ohjelman kautta tai sopimussuhteisena toimihenkilönä (Contract Agent). JPD-ohjelman kautta voi työskennellä EU-delegaatiossa kaksi vuotta ja sopimussuhteisena toimihenkilönä EU-tehtävissä enintään kuusi vuotta. Contract Agent -sopimusta varten pitää läpäistä virkakilpailu, mutta AD5-kilpailuun verrattuna hakijoita on usein runsaasti vähemmän. EU:lla on myös tiettyjen alojen asiantuntijoille ja kielenkääntäjille erillisiä kilpailuja, joiden hakumäärät ovat reilusti kaikille avoimia kilpailuja alhaisempia.

Jutta aloitti uransa EU:ssa Junior Professional in Delegation -ohjelman kautta, minkä jälkeen hän työskenteli sopimussuhteisena toimihenkilönä. Hän korostaa, että kaikissa hakuvaihtoehdoissa tulee olla itse aktiivinen ja valmistautua siihen, että hakuprosessi vie aikaa. ”Jos olet nuori ja pätevä hakija, voi olla houkuttelevampaa hakea työpaikkaa Suomesta, koska prosessi käy paljon nopeammin. Tiedottamisen EU-urasta pitäisi olla tarpeeksi yksityiskohtaista, jotta ihmiset ymmärtävät miten hakuprosessi toimii, mitä vaihtoehtoja on ja kuinka paljon aikaa ja paneutumista se vaatii. Tiedottamisen lisäksi kiinnostuneita voisi prepata paremmin virkakilpailuja varten”, Jutta selittää. Erityisesti korkeakouluopiskelijoille tiedottaminen ja preppaus olisi helppoa tehdä suoraan yliopistoissa.

EU:ssa voi työskennellä määräaikaisesti myös kansallisena asiantuntijana. Kansalliset asiantuntijat ovat EU:n jäsenmaiden virkamiehiä, jotka tuovat EU:n käyttöön oman asiantuntemuksensa määräajaksi. Tätä kautta Stefan aloitti uransa EU:ssa. Määräaikaiset työntekijät voivat osallistua EU:n sisäisiin virkakilpailuihin ja näin saada pysyvämmän työpaikan toimielimissä.

Stefan painottaa, että EU:hun hakiessa pelkkä hyvä CV ei välttämättä riitä, vaan pitää olla itse aktiivinen, soittaa perään, luoda kontakteja ja etsiä mahdollisuuksia. Sama pätee kilpailun läpäisemisen jälkeenkin, kun on päässyt varallaololuetteloon, mutta ei vielä saanut ensimmäistä työpaikkaa. ”Suomalainen mentaliteetti ei tässä varmaan auta. Emme välttämättä tässä ole niin hyviä tai uskalla ottaa yhteyttä tuntemattomiin kontakteihin. Tämä olisi kuitenkin erityisen tärkeää uraa aloittaessa", Stefan jatkaa. 

EU tarjoaa hienoja mahdollisuuksia, mutta vaatii myös kovaa työtä

EU-uralla kilpailu on jatkuvasti läsnä, erityisesti uran alkuvaiheessa. ”Se tarkoittaa, että on pakko opiskella. EU-kokeisiin ei voi mennä kylmiltään, koska koe on vaikea ja hakijoita on paljon. Vaatii siis valmistautumista”, Jutta kertoo. Stefan lisää, että erityisesti ensikertalaiselle koe voi tuntua hyvin haastavalta ja oudoltakin. Se ei kuitenkaan ole mahdoton, jos on osannut valmistautua oikein. Siksikin tiedottamisen lisääminen olisi Suomessa tärkeää. Stefan näkee, että Suomen viranomaisten olisi tarpeen olla yhteydessä niihin henkilöihin, jotka ovat jo hakeneet kilpailuihin ja valmistella heitä edessä oleviin kokeisiin.

Haastateltavat lisäävät, että käännettä parempaan on nähtävissä ja tiedottamisessa on selvästi kunnostauduttu Suomessa viime aikoina. Esimerkiksi Suomen pysyvä edustusto EU:ssa järjesti ilmaisia verkkovalmennuksia AD5-kilpailua varten, joihin osallistui satoja ihmisiä. Taustalla on myös yhteiskunnallista nostetta. Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa mainitaan tavoite edistää suomalaisten virkamiesten pääsyä EU-tehtäviin.

Silti lisäkannustus on varmasti myös tarpeen. Mitä kertoisitte EU:sta nuorille, jotka pohtivat sitä uravaihtoehtona? ”Kyllähän tätä uraa voisi suositella”, Stefan naurahtaa. Hän lisää, että pitkä poissaolo Suomesta ja muutaman vuoden välein muuttaminen toki ottavat paljon, mutta antavat sitäkin enemmän. ”Haluaisin EU:sta kiinnostuneille, varsinkin nuorille, korostaa sitä kuinka tärkeää on, että EU:ssa on suomalaisia virkamiehiä. Olemme unioni, jossa kaikkien jäsenvaltioiden tulisi olla edustettuina. Jos suomalaisia virkamiehiä ei ole tarpeeksi, Suomen ääni voi jäädä kuulumatta eikä Suomen perspektiivi tule edustetuksi”, Jutta tähdentää. Suomalaisten virkamiesten määrä on myös suorassa yhteydessä siihen, miten kansalaiset kokevat EU:n oikeutuksen.

Kaikki haastateltavat toteavat, että kansainvälisestä urasta kiinnostuneelle EU on huipputyöpaikka. Kollegat ovat asiantuntevia, intohimoisia ja osaamisen taso on korkea. Tarjolla on monenlaisia työtehtäviä. Työssä pääsee oppimaan jatkuvasti uutta ja kehittymään. ”EU on mieletön mahdollisuus, jos on motivaatiota, uskoa jäsenmaiden yhteiseen projektiin ja halua satsata uraan. Mutta ei tämä ihan normaali työ ole. EU-ura on melko kokonaisvaltainen ja ainakin minulle elämäntapa. Koko perhe on mukana tässä. Lapset kuuntelevat ihan oikeasti EU-hymniä”, Jutta nauraa haastattelun päätteeksi.

 

Kaikki kuvaoikeudet © AB Bilgi Merkezi – EU Infopoint