Argentiina tyytyväinen G20-kokouksen lopputuloksiin
Argentiina on tyytyväinen G20-kokouksen tuloksiin, loppulausuma oli pitkälti Argentiinan tavoitteiden mukainen. Argentiina on tukenut niin talouden piristämistä kuin rahoitusmarkkinoiden säätelyn lisäämistä.
Argentiinan presidentti Cristina Fernández de Kirchner on ilmaissut tyytyväisyytensä G20-kokoukseen tuloksiin. Vuoden 2006 Washingtonin G20-kokouksen jälkeen on tapahtunut paljon positiivista kehitystä Argentiinan haluamaan suuntaan ja uudistukset ovat syvällisempiä kuin aikaisemmin.
Kokouksen loppujulkilausuma sisälsi presidentin mukaan muun muassa sanamuotoja, joita ei kaksi vuotta sitten olisi voitu kuvitellakaan, jolla hän viittasi julkilausuman kriitiikkiin finanssimarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan puuttteesta, ja valtion roolin painottamiseen. Tärkeintä tällä hetkellä on kokouksen lupausten lunastaminen, ja kokouksen tulokset voidaankin nähdä positiivisina ainoastaan, jos niitä voidaan konkreettisesti mitata reaalitaloudessa. Ulkoministeri Taianan mukaan "loppulausuma heijastaa pitkälti Argentiinan tavoitteita". Argentiina on kannanotoissaan tukenut niin Yhdysvaltojen ajamaa maailmanlaajuisen kysynnän ja kaupan piristämistä kuin myös erityisesti Ranskan ja Saksan ajamaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan lisäämistä.
Argentiina on painottanut erityisesti kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten uudistamistarvetta, ja Fernández pitikin "positiivisena" kokouksen päätöksiä IMF:n uudistamisesta ja kaikkien maiden - myös Yhdysvaltojen - alistamista IMF:n valvontaan. Kokouksessa ei kuitenkaan saavutettu Argentiinan kaipaamaa IMF:n luottojen ehdollistamisen poistavaa uudistusta. Useat ekonomistit näkevät G20-kokouksen tulokset kuitenkin "niin hyvinä kuin odottaa sopi" ja IMF:iin syötetyt varat ja erityisesti erityisnosto-oikeuksiin (Special Drawing Rights, SDR) lisätyt 250 miljardia dollaria helpottavat myös Argentiinan kuivuudesta, pääomapaoista ja kaupan romahtamisesta johtunutta dollaripulaa. Argentiina pystyy yhden prosentin osuudellaan tätä kautta lisäämään keskuspankin reservejään 2,5 miljardilla dollarilla. Ulkoministeri Taianan mukaan päätös SDR:sta tuleekin välittömästi lisäämään reservejä tätä kautta avustaen muun muassa vientiä.
Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että Argentiina pääsisi kiinni kansainvälisiin luottoihin johtuen sekä vääristyneistä talousluvuista (mukaan lukien virallinen tilastokeskus Indec), holdout-velkojien tilanteesta että Pariisin klubin velanmaksun viivästymisestä. Keskuspankin edellisen pää-ohtajan mukaan kokous oli positiivinen, "muttei muuta Argentiinalle mitään". Hallituksen mukaan suhteet IMF:iin riippuvat täysin rahaston uudistuksista (erityisesti luottojen ehdollistamisen poistaminen). Hallitus tutkiikin kabinettipäällikkö Sergio Massan mukaan IMF:n uusia ehtoja ja on mahdollisesti harkitsemassa varojen hankkimista myös G20-kokouksessa varoja saaneelta Interamerikkalaiselta kehityspankilta (Banco Interamericana de Desarrollo, BID). Tarkemmista lainaehdoista tullaan kes-kustelemaan seuraavassa amerikkalaisten valtioiden huippukokouksessa (Cumbre de las Americas) Trinidad ja Tobagossa 17.–19. huhtikuuta.
Argentiinalle tärkeä kokoustulos oli myös Argentiinan ja Brasilian ajama päätös poistaa loppujulkilausumasta viittaus joustaviin työmarkkinoihin, josta Fernándezin mukaan Latinalaisella Amerikalla on negatiivisia kokemuksia.
Argentiinan toinen päälehti Clarin luonnehti pääkirjoituksessaan kokoustuloksia keskinkertaisiksi kriisin estämiseksi ja piti kokouksen pääasiallisena tuloksena IMF:lle luvattuja varoja mahdollistaen täten talousongelmissa painivien maiden avustamisen. Clarinin mukaan IMF:n toiminnan uudistaminen jäi kuitenkin kokouksen jalkoihin eikä yhteisymmärrykseen päästy myöskään varsinaisesta uudesta rahamarkkinoiden sääntelyjärjestelmästä.
Nähtäväksi jäänee myös pitävätkö kehittyneet maat kiinni lupauksistaan välttää protektionismin kasvu. Kehittyvät maat voivat kuitenkin odottaa lisävaroja IMF:lta rahaston varojen lisäännyttyä, mutta Argentiinan tapauksessa tämä riippuu täysin hallituksen halukkuudesta täyttää IMF:n vaatimukset muun muassa valvonnasta.