Tansania kehittyy nopeasti, syystäkin

Tansania kehittyy nopeasti, syystäkin

Tansania on kehittynyt nopeasti, mutta on edelleen selkeästi matalan inhimillisen kehityksen maa. Monilla keskeisillä opetus- ja terveysmittareilla Tansania jää alle Saharan eteläpuolisen Afrikan tason. Erityisen vaikea tilanne on tansanialaisilla naisilla. 

YK:n inhimillisen kehityksen mittarilla (Human development index, HDI) Tansania on maailman nopeimmin kehittyvä valtio. Vuoden 2011 raportin mukaan Tansania on parantanut sijoitustaan seitsemän sijaa vuosina 2006–2011. Ainoastaan Hongkong ja Kuuba ovat nousseet HDI-listalla useampia sijoja. 2000-luvulla Tansanian HDI-arvo on noussut keskimäärin 2,27 prosenttia vuodessa, mikä on myös maailman huippua.

Tansanian inhimillisen kehityksen indeksilukema 0,466 oikeuttaa 152. sijaan 187 maan joukossa, ja Tansania lukeutuu alhaisen inhimillisen kehityksen maihin 46 muun maan kanssa.

Suomen pitkäaikaisista kehityskumppanimaista Tansania on kolmanneksi kehittynein Vietnamin ja Kenian jälkeen ja hiukan Saharan eteläpuolisen Afrikan keskiarvon yläpuolella. Eliniänodote ja bruttokansantuote henkeä kohden laskettuna ovat nousseet tasaisesti koko vuosikymmenen ja viimeksi myös odotettavissa olevien kouluvuosien määrä. 

Koulukirjoja Hombozan kylän koulukirjastossa, Kizarawen kunnassa Tansaniassa. Kuva: Tiina KirkasYhä useampi tansanialainen nuori jatkaa koulua yläasteelle. Kuvan koulukirjat ovat Hombozan kylän koulukirjastosta Kizawaressa. Kuva: Tiina Kirkas

Hyvä tai ainakin suhteellisen hyvä uutinen on myös raportin vertailu, jonka mukaan Tansania on Vietnamia lukuun ottamatta vähiten epätasa-arvoinen Suomen kumppanimaista. Tulojakauman tasaisuutta mittaavalla gini-kertoimella Tansania on tasoissa Vietnamin kanssa ja huomattavasti Keniaa, Sambiaa ja Mosambikia tasa-arvoisempi.

Lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että Tansanialla on vielä erittäin pitkä matka kuljettavana ja se on monilla erityisesti terveys- ja koulutusindikaattoreilla mitattuna jäljessä muista Saharan eteläpuolisen Afrikan maista.

Koulunkäynti on yleistynyt oppimisen kustannuksella

Tansanialaisten lasten koulunkäynti on yleistynyt merkittävästi 2000-luvulla. Ensin vuosikymmenen alussa kaikki lapset, myös tytöt, saatiin ala-asteelle ja vuodesta 2007 lähtien yhä enemmän myös yläasteelle.

Ala-asteen oppilasmäärät ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla, toisen asteen oppilasmäärät kuusin kertaistuneet! Ala-astetta käyvätkin käytännössä melkein kaikki lapset, mutta yläasteelle siirtyy kehityksestä huolimatta vielä alle puolet oppilaista.

Vuonna 2002 osallistumisaste (NER) toisen asteen koulutukseen oli vain 6 prosenttia, nyt 35 prosenttia. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa keskimäärin ja selkeästi alle kansallisen 50 prosentin tavoitteen. Lisäksi tyttöjä on toisen asteen oppilaista selvästi poikia vähemmän, kahdeksan tyttöä kymmentä poikaa kohden.

Korkeakouluopiskelijoita on Tansaniassa vain 1,4 prosenttia ikäluokasta, mikä on alhaisin alhaisimmankin kehityksen maista.

Oppilasmäärien räjähdysmäinen kasvu näkyy luonnollisesti myös opetuksen laadun kärsimisenä – luokkakoot kasvavat ja oppimateriaaleja ei riitä kaikille.

ESACS-koulun viisivuotiaiden kirahvi-luokka, Dar es Salaam. Kuva: Tiina KirkasYksityisessä ESACS-koulussa alaluokilla on enintään 30 oppilasta opettajaa kohti. Kuva viisivuotiaiden kirahvi-luokasta: Tiina Kirkas

Seitsemänvuotisen perusasteen päättökokeen reputti vuonna 2010 puolet lapsista. Läänikohtaisessa vertailussa parhaiten pärjäsivät Kilimanjaro, Dar es Salaam, Arusha ja Iringa, joissa on myös vähiten oppilaita yhtä opettajaa kohden, ja joissa on eniten tyttöjä toisen asteen kouluissa.

Huonoimmin menestyneitä läänejä Taboraa, Rukwaa, Shinyangaa ja Kigomaa yhdistävät isot luokkakoot ja tyttöjen alhainen osallistuminen toiselle asteelle. Tansaniassa on kuusi lääniä, joissa 70 prosenttia tytöistä reputti ala-asteen päättökokeen vuonna 2010.

Valitettavasti Tansanian tilastotoimi ei tuota kuntakohtaisia tietoja, joita voitaisiin käyttää hyödyksi suunnittelussa ja budjetoinnissa.

Synkeitä ennusteita tansanialaisille äideille

Inhimillisellä kehityksellä olisi eniten annettavaa tansanialaisille naisille. Heidän asema on mittareiden valossa surkea verrattuna kanssasisariin muissa Suomen yhteistyömaissa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Hawa Ngasha, Mtwara, Tansania. Kuva: Marja-Leena KultanenRuokakojua Mtwaran torilla pitävällä Hawa Ngashalla on vain kaksi lasta. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Keskivertotansanialainen nainen synnyttää yli viisi lasta, näistä ensimmäisen alle 19-vuotiaana, aika moni toisenkin. Alle puolet synnytyksistä tapahtuu ammattihenkilön avustamana, mikä on yleisesti yhdistetty rikollisen korkeaan äitiyskuolleisuuteen.

Raskaana olevien naisten ja äitien heikko terveydenhoito heijastuu myös lasten ravitsemustilastoihin. Joka kolmas lapsi on alikasvuinen, millä on vakavia vaikutuksia myös lasten kognitiiviselle kehitykselle ja oppimiskyvylle.

Juho Uusihakala

Kirjoittaja työskentelee hyvän hallinnon erityisasiantuntijana Suomen suurlähetystössä Dar es Salaamissa.

koulutus
sosiaalinen sukupuoli