Kohti parempaa toimeentuloa ja ympäristöntilaa viljelymetsätaloutta kehittämällä
Suomen hallitus ja Tansanian hallitus jatkavat pitkäaikaista yhteistyötään yksityismetsätaloudessa ja sen arvoketjuissa ”Participatory Plantation Forestry Program” –ohjelman puitteissa. Ohjelma edistää kestävää, kaupallista viljelymetsätaloutta pienviljelijöiden parissa ja kestävää maankäyttöä Tansanian eteläisillä ylängöillä. Suomen Tansanian suurlähettiläs Riitta Swan esittelee ohjelmaa, joka on edennyt jatkovaiheeseen.
Mikä on istutusmetsätalousohjelma ja milloin se käynnistettiin Tansaniassa?
Istutusmetsätalousohjelma (PFP) on Tansanian ja Suomen hallitusten kahdenvälinen kehitysyhteistyöohjelma. Sen ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön Tansaniassa alkuvuodesta 2014 ja se päättyi vuonna 2019. Toinen vaihe, joka tunnetaan nimellä Participatory Plantation Forestry Program 2, alkoi vuonna 2019 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun. Ohjelma tukee Tansanian istutusmetsätalouden kehittämistä keskittyen pienomistajien metsätalouteen ja siihen liittyviin arvoketjuihin. Hanketta toteutetaan seitsemässä kunnassa ja kolmessa kaupungissa eteläisillä ylängöillä (Southern Highlands).
Mikä on PFP:n tavoite?
Vastaus: Ohjelman tavoitteena on edistää kestävää ja osallistavaa istutusmetsätaloutta, joka edistää Tansanian talouskasvua ja vähentää köyhyyttä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmaa toteutetaan sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Tavoitteena on luoda taloudellisesti kannattava istutusmetsätalous, joka hyödyttää puunviljelijöitä, eri suuruisia yrityksiä ja organisaatioita lisäten samalla Tansanian työllisyyttä ja kauppaa.
Ketkä ovat ohjelman edunsaajia?
Ohjelma tukee viljelijöitä, jotka ovat valmiita harjoittamaan istutusmetsänhoitoa omalla maallaan. Suurin osa edunsaajista on metsänviljelyyn, istutusmetsien perustamiseen ja hoitoon osallistuvia pienviljelijöitä. Tämän lisäksi hyödynsaajina ovat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, jotka työllistyvät puunhankinnan ja jalostuksen eri vaiheissa. Myös yhdistykset, kuten metsänomistajien yhdistykset (Tree Growers Associations), puuta ja muita metsätuotteita jalostavien yhdistykset sekä suuremmat metsäyhtiöt hyötyvät ohjelmasta. Ohjelma tukee yhtenä toimintonaan metsänomistajien yhdistysten perustamista kylätasolla ja kehittää niiden valmiuksia istutusmetsien perustamiseen ja hoitoon. Ohjelma toimii yhteistyössä metsä- ja mehiläishoito-osaston ja Tansanian metsäviraston kanssa.
Kuva: Metsänomistajienyhdistys ja PFP2 hankkeen edustajia tarkistamassa istutusalueita (Heini Vihemäki, 2020)
Kuinka monta hehtaaria maata on istutettu metsää tämän hankkeen aikana?
Ohjelman alkamisesta eli vuodesta 2014 lähtien se on tukenut noin 12 000 hehtaarin mänty-, eukalyptus- ja tiikkiviljelmien perustamista, jotka ovat noin 9 000 kotitalouden omistuksessa Tansanian eteläisillä ylängöillä. Perustetut istutukset kuuluvat kyläläisille - ne on perustettu kyläläisten omille maille. Toisen vaiheen alusta lähtien ohjelma on lisännyt metsänomistajien taitoja parhaiden metsänhoitokäytäntöjen soveltamisessa. Kehitysyhteistyöohjelmana PFP ei hanki maata, vaan se tukee kestäviä metsäinvestointeja helpottamalla kylien maankäytön suunnittelua, jossa kylämaa jaetaan eri maankäyttöluokkiin kylän sisällä osallistavan prosessin kautta. Puunistutuksiin osallistuvien kyläläisten omistusoikeuden turvaamiseksi PFP helpottaa myös maaoikeusdokumenttien myöntämistä. Ohjelma tekee yhteistyötä niiden kuntien kanssa, joiden alueilla ohjelma toimii. Nämä ovat Kilolo, Mufindi, Njombe, Makete, Ludewa, Wanging'ombe ja Madaba.
Miten toiminta liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan?
Kestävään metsätalouteen kuuluu puiden istutus ja kasvaessaan metsät toimivat hiilinieluina. Toiminnalla edistetään myös maan tehokasta käyttöä kylien maankäytön suunnittelulla. Tällä tavoin se auttaa säilyttämään myös olemassa olevaa luonnonmetsäalaa säilyttäen näiden metsien hiilivarastot. Ilmastonmuutos yhdistettynä usein kestämättömiin maatalouskäytäntöihin ovat vaikuttaneet monilla alueilla maatalouden tuottavuuteen. Siten metsänviljely ja metsätalouden arvoketjujen kehittäminen voivat tarjota pienviljelijöille vaihtoehtoisia tulonlähteitä maataloudelle ja siten tarjota keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen.
Millaisia haasteita ja ratkaisuja ohjelmassa on saavutettu?
Parhaiden metsänhoitokäytäntöjen (kuten kitkeminen, karsiminen ja harventaminen sekä paloesteet) toimeenpano on edelleen jossain määrin haaste, koska jotkut niistä vaativat melko paljon aikaa. Viljelijät käyttävät yleensä enemmän aikaa ruokakasviensa hoitamiseen kuin metsänistutuksiin ja -hoitoon. Alhainen tiekattavuus ja yleisemminkin heikko infrastruktuurin taso moni paikoin tekee istutusmetsistä vaikeasti saavutettavia Tansanian maaseudulla. Tämä vaikuttaa metsänomistajien laajentamismahdollisuuksiin, markkinoille pääsyyn ja siten puutuotteiden laatuun ja hintoihin. Uusimman ja tehokkaimman teknologian saatavuus pienille ja keskisuurille yrityksille on myös rajallinen. Tämä johtuu useista seikoista, kuten teknologian heikosta tuntemuksesta ja saatavuudesta, alhaisesta pääomakapasiteetista ja rahoituksen saatavuudesta. Taloudellisten haasteiden helpottamiseksi PFP-ohjelma onkin luonut ja tukenut säästö- ja lainajärjestelmiä metsänomistajille. PFP tukee myös pienten ja keskisuurten yritysten hallintojärjestelmien kehittämistä, jotta niiden pääsy rahoitukseen helpottuisi.
Teksti:
William Nambida
Koordinaattori, luonnonvarat
Heini Vihemäki
Erityisasiantuntija, luonnonvarat