Maailman kolmas vesifoorumi kokoontuu Japaniin
Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö
Kolmas maailman vesifoorumi pidetään Japanin Kiotossa 16. - 23. maaliskuuta. Foorumi jakaantuu kolmeen osaan: foorumiin, ministerikokoukseen ja messutapahtumaan. Foorumiin odotetaan yli 8 000 osanottajaa kaikkiaan 150 maasta. Siihen liittyvään ministerikokoukseen osallistuu toistatuhatta virallista kokousedustajaa ja kolmisenkymmentä kansainvälistä järjestöä.
Ministerikokouksessa hyväksytään julistus sekä maiden ilmoittamat sitoumukset vesiasioiden kehittämiseksi. Kokouksen tavoitteena on saada alan toimijat pohtimaan yhdessä vesiin liittyvien ongelmien ratkaisua.
Suomea kokouksessa edustaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärven johtama valtuuskunta. Valtuuskuntaan osallistuu eri hallinnonalojen, elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten sekä kansalaisjärjestöjen edustajia.
Suomi järjestää vesifoorumin yhteydessä Eurooppa-päivänä 21. maaliskuuta oheistapahtuman, jonka tarkoituksena on kertoa Suomen kokemuksista rajavesiyhteistyössä.
YK:n Vuosituhannen julistuksessa sekä Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa hyväksyttiin merkittävät poliittiset tavoitteet, joilla aiotaan parantaa erityisesti puhtaan juomaveden saamista sekä sanitaatiota. Japanin vesifoorumissa käsitellään niitä käytännön toimia, joilla sovitut tavoitteet voidaan saavuttaa. EU on omalla vesialoitteellaan sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen.
Maailman vedensaannin turvaaminen edellyttää suunnittelua ja hallintoa vesivarojen käytössä. Sopimusmaat ovat lupautuneet laatimaan vesivarojen hoitosuunnitelmat viimeistään vuoden 2005 aikana.
Nykyään noin 70 prosenttia käyttövedestä kuluu kasteluun. Kasteluveden tarve lisääntyy nykyisestä lisääntyvän väestömäärän ruoansaannin turvaamiseksi. Kehitysmaissa ulosteperäisten bakteerien joutuminen veteen aiheuttaa hengenvaarallisia tauteja ja sairastumisia. Monissa teollisuusmaissa rehevöityminen ja kemikaalit aiheuttavat vesiensuojeluongelmia.
Suomi noussut maailman ykköseksi vesiensuojelussa
YK julkaisee vesifoorumin yhteydessä UNESCO:n ja YK:n talous- ja sosiaaliosaston vesivarojen tilaa koskevan arvioinnin ja vertailun. Vertailu on tähänastisista laajin. Suomi sijoittuu vertailussa ensimmäiselle sijalle. Tutkimuksessa on vertailtu erityisesti maiden onnistumista vedenlaadun parantamisessa.
Suomen vahvuutena on pitkäjänteinen ja ennakoiva vesiensuojelutyö. Parhaillaan toteutetaan vuoteen 2005 ulottuvaa kolmatta kansallista vesiensuojeluohjelmaa. Itämeren suojeluohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2002. Merkittävimmille kuormittajille on asetettu selkeät ja aikataulutetut kuormituksen vähentämistavoitteet. Tavoitteiden toteutumista on myös seurattu järjestelmällisesti.
Vesiensuojelutyö on Suomessa perustunut eri toimijoiden yhteistyöhön, jolla on saatu erityisesti teollisuus, kunnat ja maatalous sitoutumaan haittojen vähentämiseen. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti lähialueilta tulevan kuormituksen vähentämiseen ja osallistunut muun muassa Pietarin jätevedenpuhdistamon rahoitukseen. Rajavesiyhteistyö Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa on merkinnyt paljon vesiensuojelupolitiikassa.
Suomi on osallistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävällä tavalla myös kehitysmaiden vesikysymysten hoitamiseen. Suomi on tehnyt kehitysyhteistyöllä mahdolliseksi juomaveden saannin järjestämisen noin 5 miljoonalle ihmiselle. Yhteiset hankkeet Venäjän, Baltian maiden ja Länsi-Balkanin vesi- ja jätevesihuollon järjestämisessä ovat myös olleet tärkeitä.
Vuosi 2003 on julistettu YK:n päätöksellä kansainväliseksi makean veden vuodeksi. Tarkoituksena on lisätä eri toimijoiden tietoa ja yhteistyötä vesiensuojelussa.
Lisätietoja YK:n makean veden vuodesta:
www.ymparisto.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
www.unesco.org(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
sekä www.un.dk(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Lisätietoja: Lähetystöneuvos Nyyrikki Kurkivuori, ulkoministeriö, puh. 1605 5317 sekä hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine, ympäristöministeriö, puh. 160 3 9722, GSM 050-5599 142