Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Romanian poliittiset suhteet ovat hyvät. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920.
Kommunistijärjestelmän kaaduttua Suomi tuki Romaniaa sen tiellä kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Romanian EU-jäsenyysneuvottelut päätettiin aloitettaviksi Helsingin huippukokouksessa 1999. Suomen EU-jäsenyyden myötä Suomen Romanialle antama vaatimaton apu kanavoitiin pääasiassa EU:n tukiohjelmien kautta. Kahdenvälisesti Suomi tuki Romanian EU-jäsenyysvalmisteluja pienimuotoisen virkamiesvaihdon (Rajavartiolaitos, maa- ja metsätalousministeriö) ja EU-aiheisten seminaarien muodossa (EU:n sisämarkkinalainsäädäntö ja tekninen lainsäädäntö). Lisäksi suurlähetystön pienhankemäärärahoilla tuettiin ihmiskaupan uhrien suojakotia ja romanilasten koulunkäyntiedellytysten turvaamista.
Suomen taloudellisten etujen edistäminen ja maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittäminen ovat aina olleet tärkeitä osa-alueita maiden välisessä yhteistyössä. Kauppavaihto vilkastui huomattavasti kommunismihallinnon kukistuttua vuonna 1989. Tämän seurauksena lähetystön kaupalliset asiat siirrettiin vuonna 1992 Suomen vientikeskuksen, sittemmin Finpron hoidettavaksi. Bukarestissa toimii nykyään myös Team Finland -verkoston paikallinen Suomi-tiimi, jonka muodostavat yhdessä Finpro ja suurlähetystö.
Suomen ensimmäinen, Bukarestista käsin Keski-Romanian läänit kattavalla alueella toimiva kunniakonsuli nimitettiin vuonna 1999. Toinen Suomen kunniakonsuli nimitettiin vuonna 2000 Constanţaan. Hänen toiminta-alueeseensa kuuluu Kaakkois-Romania, mukaan lukien koko Mustanmeren rannikkoalue.
Romanian valmistellessa liittymistään EU:iin suomalaiset virastot tukivat romanialaisia kollegavirastoja hallinnon ja lainsäädännön kehittämisessä 12:lla EU:n Phare-rahoitteisellaTwinning-hankkeella. Merkittäviä Twinning-hankkeita toteutettiin muun muassa oikeuslaitos- ja terveydenhuoltosektoreilla. Nykyisestä kahdenvälisestä yhteistyöstä Suomen ja Romanian välillä mainittakoon yhteistyö korruptiontorjunnassa sekä opetusalalla.
Korkean poliittisen tason vierailuvaihto maiden välillä on ollut lähes vuosittaista.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Vuoden 2013 toukokuussa julkaistussa Suomen tullin maaraportissa Suomen viennin arvo Romaniaan vaihteli kuukausittain 6−16,5 miljoonan euron välillä edeltävien 24 kuukauden aikana. Suomen tärkeimmät vientituotteet Romaniaan olivat perusmetallit (rauta ja teräs), paperi ja paperituotteet sekä sähkölaitteet.
Samaisessa maaraportissa Romanian viennin arvo Suomeen vaihteli kuukausittain taas 8−14,5 miljoonan euron välillä edeltävien 24 kuukauden aikana. Tärkeimmät romanialaiset vientituotteet Suomeen olivat puu- ja korkkituotteet, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet sekä vaatteet ja vaatetustarvikkeet.
Suomalaisinvestoinnit Romaniaan ovat kasvaneet Romanian EU-jäsenyyden myötä. Omaa tuotantoa Romaniassa on muun muassa Assa Abloylla, Tornatorilla ja Ruukilla.
Lähde: Suomen Tullin maaraportti 2013, Finpro

Luottokelpoisuus

Finnvera luokittelee Romanian kohtalaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 4/7.

Kulttuurisuhteet

Romaniassa on paljon kiinnostusta suomalaista kulttuuria kohtaan. Erityisesti kiinnostavat suomalainen musiikki, kirjallisuus ja kuvataide.
Romaniassa ovat konsertoineet muun muassa The Rasmus ja Tarja Turunen. Myös yhtyeet kuten Stratovarius, Amorphis, HIM ja Nightwish ovat suosittuja. Suomalaista klassista musiikkia esitetään usein eri puolilla Romaniaa. Muun muassa pianisti Paavali Jumppanen ja viulisti Pekka Kuusisto ovat konsertoineet Romaniassa.
Toukokuussa 2009 Suomi osallistui Bukarestin eurooppalaisille filmifestivaaleille elokuvalla Risto Räppääjä. Mika Kaurismäki sai kunnian osallistua Transilvanian filmifestivaalille kolmella elokuvalla: The Worthless (1982), All Night Long (1987) ja Three Wise Men (2008).
Taidenäyttelyitä ovat pitäneet muuan muassa Antero Olin ja Nina Inkari.

Suomalaiset, suomen kieli

Romaniassa ei asu suurta määrää suomalaisia. Edustuston rekisterin mukaan koko Romanian alueella asuu noin 40 suomalaista (2015). Koska rekisteröityminen ei kuitenkaan ole pakollista, luku on vain suuntaa antava.
Clujin Babes-Bolyai -yliopisto on tällä hetkellä Romaniassa ainoa korkeakoulu, jossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria varsinaisena oppiaineena. Suomea opetetaan Babes-Bolyai -yliopistossa pääaineena ja valinnaisena sivuaineena.

Sopimukset

Vierailut

2005
    • Pääministeri Matti Vanhanen Romaniassa
    • Ympäristöministeri Jan- Erik Enestam Romaniassa
    • Eduskunnan suuren valiokunnan valtuuskunta Romaniassa
    • Eduskunnan työelämä- ja tasa- arvovaliokunnan valtuuskunta Romaniassa
    • Sotilasvaltuuskunta Romaniassa
    • Oikeusministeri Monica Makovei Suomessa
    • Integraatioministeri Ene Dinga Suomessa
2006
    • Pääministeri Călin Popescu-Tăriceanu Suomessa
    • Ulkoministeri Mihai Răzvan Ungureanu Suomessa
    • Integraatioministeri Anca Boagiu Suomessa
    • Varapuhemies Kanervan johtama valtuuskunta Romaniassa
    • Prinssi Radu Hohenzollern-Veringen Suomessa
2007
    • Oikeusministeri Tudor-Alexandru Chiuariu Suomessa
    • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Romaniassa
2008
    • Oikeusministeri Tuija Brax Romaniassa
    • Presidentti Tarja Halosen valtiovierailu Romaniaan
2009
    • Parlamentin ihmisoikeusvaliokunta Suomessa
2010
    • Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors Romaniassa
2012
    • Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Romaniassa
    • Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto Romaniassa
    • Eduskunnan suuren valiokunnan valtuuskunta Romaniassa
2013
    • Pääministeri Victor Ponta Suomessa

Historia

Suomen ja Romanian välisillä diplomaattisuhteilla on yli 90-vuotinen historia. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920. Itsenäinen Suomi perusti yhden ensimmäisistä lähetystöistään ensimmäisen maailmansodan tuloksena suuresti laajentuneen Romanian pääkaupunkiin. Suomen ensimmäinen lähettiläs Bukarestissa oli tunnettu geologi ja tutkimusmatkailija Väinö Tanner, jonka Romanian ulkoministeri Take Ionescu otti vastaan 30. heinäkuuta 1920.
Suomen suurlähettiläät kautta aikojen:
  • Väinö Tanner, va.valtuutettu, lähettiläs
1920–1923
  • Hjalmar Procopé, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)
1927–1928
  • Karl Gustaf Idman, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)
1928–1938
  • Bruno Kivikoski, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)
1938–1939
  • Ensio Hiitonen, asiainhoitaja
1939
  • Bruno Kivikoski, lähettiläs
1939–1941
  • Eduard Hjalmar Palin, lähettiläs
1941–1945
  • Carl-Johan Sundström, lähettiläs
    (Bukarest/Moskova) 
1949–1953
  • Åke Gartz, lähettiläs
    (Bukarest/Moskova)
1953–1955
  • Eero A. Wuori, lähettiläs
    (Bukarest/Moskova)
1955–1956
  • Gunnar Palmroth, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)
1956–1958
  • Jorma Vanamo, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)
1958–1960
  • Matti Pyykkö, asiainhoitaja
1960–1962
  • Vesa Hiekkanen, asiainhoitaja
1962-1963
  • Martti Salomies, asiainhoitaja
    suurlähettiläs
1963
1963–1966
  • Björn-Olof Alholm, suurlähettiläs
1966–1968
  • Kaarlo Mäkelä, suurlähettiläs
1968–1972
  • Pentti Suomela, suurlähettiläs
1972–1976
  • Matti Häkkänen, suurlähettiläs
1976–1980
  • Olli Bergman, suurlähettiläs
1980–1983
  • Jussi Montonen, suurlähettiläs
1984–1986
  • Osmo Kock, suurlähettiläs
1987–1990
  • Bo Ådal, suurlähettiläs
1990-1992
  • Timo Koponen, suurlähettiläs
1992–1996
  • Mikko Heikinheimo, suurlähettiläs
1996–2000
  • Pekka Harttila, suurlähettiläs
2000–2004
  • Tapio Saarela, suurlähettiläs
  • Irmeli Mustonen, suurlähettiläs
  • Ulla Väistö, suurlähettiläs
  • Päivi Pohjanheimo, suurlähettiläs
2004–2008
2008–2011
2011-2015
2015