Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Suomen ja Romanian poliittiset suhteet ovat hyvät. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920.
Kommunistijärjestelmän kaaduttua Suomi tuki Romaniaa sen tiellä kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Romanian EU-jäsenyysneuvottelut päätettiin aloitettaviksi Helsingin huippukokouksessa 1999. Kahdenvälisesti Suomi tuki Romanian EU-jäsenyysvalmisteluja pienimuotoisen virkamiesvaihdon (Rajavartiolaitos, maa- ja metsätalousministeriö) ja EU-aiheisten seminaarien muodossa (EU:n sisämarkkinalainsäädäntö ja tekninen lainsäädäntö).
Korkean poliittisen tason vierailuvaihto maiden välillä on ollut lähes vuosittaista.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Romania tarjoaa suomalaisille yrityksille houkuttelevan liiketoimintaympäristön. Saatavilla on koulutettua työvoimaa, nopeat tietoliikenneyhteydet sekä alhaiset liiketoimintakustannukset verrattuna muihin EU-maihin.
Suomen taloudellisten etujen edistäminen ja maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittäminen ovat aina olleet tärkeitä osa-alueita maiden välisessä yhteistyössä. Kauppavaihto vilkastui huomattavasti kommunismihallinnon kukistuttua vuonna 1989. Vuonna 2021 vienti Suomesta Romaniaan oli noin 165 miljoonaa euroa ja tuonti Romaniasta Suomeen noin 307 miljoonaa euroa.
Suomi tuo Romaniaan muun muassa erikoiskoneita, terästä, muovia, sähkölaitteita ja paperituotteita. Romania puolestaan vie Suomeen moottoriajoneuvoja ja sähkölaitteita. Suomalaisten yritysten määrä Romaniassa on kasvanut mm. Venäjän kaupan romahdettua.
Kulttuurisuhteet
Romaniassa on paljon kiinnostusta suomalaista kulttuuria kohtaan. Erityisesti kiinnostavat suomalainen musiikki, kirjallisuus ja kuvataide.
Romaniassa ovat konsertoineet muun muassa The Rasmus ja Tarja Turunen. Myös yhtyeet kuten Stratovarius, Amorphis, HIM ja Nightwish ovat suosittuja. Suomalaista klassista musiikkia esitetään usein eri puolilla Romaniaa. Myös pianisti Paavali Jumppanen ja viulisti Pekka Kuusisto ovat konsertoineet Romaniassa.
Suomalaisia elokuvia nähdään vuosittain paikallisilla elokuvafestivaaleilla.
Taidenäyttelyitä ovat pitäneet muuan muassa Antero Olin ja Nina Inkari.
Suomalaiset, suomen kieli
Romaniassa asuu lähetystön tietojen mukaan muutama kymmen suomalaista.
Clujin Babes-Bolyai -yliopisto on tällä hetkellä Romaniassa ainoa korkeakoulu, jossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria varsinaisena oppiaineena. Suomea opetetaan Babes-Bolyai -yliopistossa pääaineena ja valinnaisena sivuaineena.
Sopimukset
18-19/1973
Konsulisopimus09.02.1998 Muutossopimus(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)
57/2001
Sopimus henkilöiden takaisinottamisesta(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)
Historia
Suomen ja Romanian välisillä diplomaattisuhteilla on yli 90-vuotinen historia. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920. Itsenäinen Suomi perusti yhden ensimmäisistä lähetystöistään ensimmäisen maailmansodan tuloksena suuresti laajentuneen Romanian pääkaupunkiin. Suomen ensimmäinen lähettiläs Bukarestissa oli tunnettu geologi ja tutkimusmatkailija Väinö Tanner, jonka Romanian ulkoministeri Take Ionescu otti vastaan 30. heinäkuuta 1920.
Suomen suurlähettiläät kautta aikojen:
|
1920–1923
|
|
1927–1928
|
|
1928–1938
|
|
1938–1939
|
|
1939
|
|
1939–1941
|
|
1941–1945
|
|
1949–1953
|
|
1953–1955
|
|
1955–1956
|
|
1956–1958
|
|
1958–1960
|
|
1960–1962
|
|
1962-1963
|
|
1963–1966
|
|
1966–1968
|
|
1968–1972
|
|
1972–1976
|
|
1976–1980
|
|
1980–1983
|
|
1984–1986
|
|
1987–1990
|
|
1990-1992
|
|
1992–1996
|
|
1996–2000
|
|
2000–2004
|
|
2004–2008
2008–2011
2011-2015
2015-2019
2019-2023
|