Kahdenväliset suhteet

Suomen ja Romanian poliittiset suhteet ovat hyvät. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920.

Kommunistijärjestelmän kaaduttua Suomi tuki Romaniaa sen tiellä kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Romanian EU-jäsenyysneuvottelut päätettiin aloitettaviksi Helsingin huippukokouksessa 1999. Kahdenvälisesti Suomi tuki Romanian EU-jäsenyysvalmisteluja pienimuotoisen virkamiesvaihdon (Rajavartiolaitos, maa- ja metsätalousministeriö) ja EU-aiheisten seminaarien muodossa (EU:n sisämarkkinalainsäädäntö ja tekninen lainsäädäntö).

Korkean poliittisen tason vierailuvaihto maiden välillä on ollut lähes vuosittaista.

Romania tarjoaa suomalaisille yrityksille houkuttelevan liiketoimintaympäristön. Saatavilla on koulutettua työvoimaa, nopeat tietoliikenneyhteydet sekä alhaiset liiketoimintakustannukset verrattuna muihin EU-maihin.

Suomen taloudellisten etujen edistäminen ja maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittäminen ovat aina olleet tärkeitä osa-alueita maiden välisessä yhteistyössä. Kauppavaihto vilkastui huomattavasti kommunismihallinnon kukistuttua vuonna 1989. Vuonna 2021 vienti Suomesta Romaniaan oli noin 165 miljoonaa euroa ja tuonti Romaniasta Suomeen noin 307 miljoonaa euroa.

Suomi tuo Romaniaan muun muassa erikoiskoneita, terästä, muovia, sähkölaitteita ja paperituotteita. Romania puolestaan vie Suomeen moottoriajoneuvoja ja sähkölaitteita. Suomalaisten yritysten määrä Romaniassa on kasvanut mm. Venäjän kaupan romahdettua.

Romaniassa on paljon kiinnostusta suomalaista kulttuuria kohtaan. Erityisesti kiinnostavat suomalainen musiikki, kirjallisuus ja kuvataide.

Romaniassa ovat konsertoineet muun muassa The Rasmus ja Tarja Turunen. Myös yhtyeet kuten Stratovarius, Amorphis, HIM ja Nightwish ovat suosittuja. Suomalaista klassista musiikkia esitetään usein eri puolilla Romaniaa. Myös pianisti Paavali Jumppanen ja viulisti Pekka Kuusisto ovat konsertoineet Romaniassa.

Suomalaisia elokuvia nähdään vuosittain paikallisilla elokuvafestivaaleilla.

Taidenäyttelyitä ovat pitäneet muuan muassa Antero Olin ja Nina Inkari.

Romaniassa asuu lähetystön tietojen mukaan muutama kymmen suomalaista.

Clujin Babes-Bolyai -yliopisto on tällä hetkellä Romaniassa ainoa korkeakoulu, jossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria varsinaisena oppiaineena. Suomea opetetaan Babes-Bolyai -yliopistossa pääaineena ja valinnaisena sivuaineena.

30/1968 Viisumivapaussopimus 14/1990 Sopimuksen soveltamisen väliaikainen keskeyttäminen 37/2001 Ulkoasiainministeriön asetus diplomaatti- tai virkapassin omaavan Romanian kansalaisen vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

54-55/1968 Sopimus kansainvälisestä maantieliikenteestä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

32/1972 Sopimus Suomen ja Romanian alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä07.06.1996 Muutossopimus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

18-19/1973 Konsulisopimus09.02.1998 Muutossopimus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

53/1974 Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, tieteen sekä muilla näihin liittyvillä aloilla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

12/1976 Sopimus yhteistoiminnasta matkailun alalla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

10/1978 Eläinlääkintäsopimus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

67-68/1978 Tulo- ja varallisuusveroja koskeva kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

120-121/1992 Sopimus sijoitusten vastavuoroisesta edistämisestä ja suojelusta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

6-7/2000 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

57/2001 Sopimus henkilöiden takaisinottamisesta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Suomen ja Romanian välisillä diplomaattisuhteilla on yli 90-vuotinen historia. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920. Itsenäinen Suomi perusti yhden ensimmäisistä lähetystöistään ensimmäisen maailmansodan tuloksena suuresti laajentuneen Romanian pääkaupunkiin. Suomen ensimmäinen lähettiläs Bukarestissa oli tunnettu geologi ja tutkimusmatkailija Väinö Tanner, jonka Romanian ulkoministeri Take Ionescu otti vastaan 30. heinäkuuta 1920.

Suomen suurlähettiläät kautta aikojen:

Väinö Tanner, va.valtuutettu, lähettiläs	1920–1923
Hjalmar Procopé, lähettiläs(Bukarest/Varsova)	1927–1928
Karl Gustaf Idman, lähettiläs(Bukarest/Varsova)	1928–1938
Bruno Kivikoski, lähettiläs(Bukarest/Varsova)	1938–1939
Ensio Hiitonen, asiainhoitaja	1939
Bruno Kivikoski, lähettiläs	1939–1941
Eduard Hjalmar Palin, lähettiläs	1941–1945
Carl-Johan Sundström, lähettiläs(Bukarest/Moskova)	1949–1953
Åke Gartz, lähettiläs(Bukarest/Moskova)	1953–1955
Eero A. Wuori, lähettiläs(Bukarest/Moskova)	1955–1956
Gunnar Palmroth, lähettiläs(Bukarest/Varsova)	1956–1958
Jorma Vanamo, lähettiläs(Bukarest/Varsova)	1958–1960
Matti Pyykkö, asiainhoitaja	1960–1962
Vesa Hiekkanen, asiainhoitaja	1962-1963
Martti Salomies, asiainhoitajasuurlähettiläs	1963–1966
Björn-Olof Alholm, suurlähettiläs	1966–1968
Kaarlo Mäkelä, suurlähettiläs	1968–1972
Pentti Suomela, suurlähettiläs	1972–1976
Matti Häkkänen, suurlähettiläs	1976–1980
Olli Bergman, suurlähettiläs	1980–1983
Jussi Montonen, suurlähettiläs	1984–1986
Osmo Kock, suurlähettiläs	1987–1990
Bo Ådal, suurlähettiläs	1990-1992
Timo Koponen, suurlähettiläs	1992–1996
Mikko Heikinheimo, suurlähettiläs	1996–2000
Pekka Harttila, suurlähettiläs	2000–2004
Tapio Saarela, suurlähettiläs Irmeli Mustonen, suurlähettiläs Ulla Väistö, suurlähettiläs Päivi Pohjanheimo, suurlähettiläs Marjut Akola	2004–2008 2008–2011 2011-2015 2015-2019 2019-2023