Romanian taloudesta keväällä 2025

Romanian BKT:n ennakoidaan kasvavan noin 1,8 prosenttia vuonna 2025, kun vuonna 2024 kasvua oli 0,9 prosenttia. BKT:n kehitykseen vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, euroalueen talouden hidas elpyminen, valtion talouden vakauttamissuunnitelma sekä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu, mm. minimieläkkeiden korotus ja palkkojen nousu. Nettopalkkojen odotetaan kasvavan tänä vuonna 6,1 prosenttia. Romanian vuotuisen kuluttajahintaindeksin (CPI) kasvu oli vuonna 2024 5,1 prosenttia.

Inflaatio oli helmikuussa 5,2 prosenttia (EU:n 2. korkein). Romanian keskuspankki ennustaa vuodelle 2025 keskimäärin 3,8 prosentin inflaatiota, sillä taustalla olevat hintapaineet pysyvät korkeina. Inflaatiota ovat nostaneet erityisesti energian ja ruoan korkea hinta. 

Romanian kausitasoitettu työttömyysaste oli joulukuussa 2024 5,2 prosenttia. Työvoiman kysynnän odotetaan vähentävän työttömyyttä maltillisesti. Työvoiman ikääntyminen ja korkeakoulutettujen aivovuoto vaikeuttavat pitkällä aikavälillä työvoiman saatavuutta. 

S&P ja Fitch ovat antaneet Romanialle luottoluokituksen BBB- ja asettaneet talouden näkymät negatiiviseksi. Moody’s on nostanut Romanian luottoluokitusta Baa3:een, mutta muuttanut näkymät vakaasta negatiiviseksi.

Velkataakka ja alijäämä kasvussa

Romanian julkinen talous on haavoittuvainen velan kasvaessa. Vuoden 2024 budjettialijäämä oli 8,7 prosenttia, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemän 3 prosentin n rajan. Valtion laina kasvoi vuonna 2024 22,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 36.2 miljardin lisäystä velkamäärään vuoden aikana. Velan kasvaessa korkomenot nousevat, mikä rajoittaa julkisia investointeja entisestään. Hallitus tavoittelee alijäämän pienentämistä 7 prosenttiin tänä vuonna EU-komission kanssa sovitun seitsemän vuoden suunnitelman mukaisesti. Alijäämän odotetaan kuitenkin laskevan vain 7,5 prosenttiin vuonna 2025. Tammi-helmikuussa 2025 julkisen talouden alijäämä oli 1,6 prosenttia suhteessa BKT-ennusteeseen. 

Hallituksen keskeisimmät keinot alijäämän pienentämiseksi ovat menojen tiukempi valvonta, kuten palkkojen ja eläkkeiden jäädytykset, sekä veronkannon tehostaminen. Romanian verojärjestelmää pidetään tehottomana. Mm. EU-komissio katsoo, että Romanian tulee tehostaa veronkantoaan ja laajentaa veropohjaa. Romanian verotulojen suhde BKT:hen oli vuonna 2023 EU-maista toiseksi alhaisin (Romania 27 %, EU ka. 40 %). 

Julkisen talouden vakauttaminen voi keskipitkällä aikavälillä hidastaa talouskasvua. Velan osuus BKT:stä oli 53 prosenttia vuonna 2024, ja sen ennakoidaan nousevan 60 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä. EU:n elpymissuunnitelman myöhästynyt kansallinen toimeenpano aiheuttaa epävarmuutta budjettitulojen ennustettavuudelle vuoden 2026 jälkeen. Tämän takia Romaniassa on syntynyt keskustelua siitä, että PPP-mallin (Public Private Partnership) hankintoja tulisi lisätä.

Poliittinen tilanne vaikeiden talouspäätösten esteenä 

Romaniassa pidetään uudet presidentinvaalit 4. ja 18.5.2025. Perustuslakituomioistuimen päätöksellä mitätöityjen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voittaja Calin Georgescun asettuminen uudelleen ehdolle hylättiin mm.  tiedusteluviranomaisten raporttien perusteella. Poliittinen epävarmuus jatkuu. 

Nykyinen hallitus tuskin tekee merkittäviä talouspäätöksiä ennen vaaleja tai tietoa budjettialijäämän kehityssuunnasta. Luottamus hallituksen vakauttamissuunnitelmaa kohtaan on vähäistä. Veronkorotuksia ei luultavasti tulla näkemään. Asiantuntijoiden mukaan veronkorotukset olisivat helpoin ratkaisu budjettialijäämään pienentämiseen. 

Pankkisektori vakaalla pohjalla; keskuspankin vakauttavat toimet

Romanian keskuspankki piti helmikuussa 2025 ohjauskorkonsa odotetusti 6,5 prosentissa säilyttääkseen hintavakauden ja tukeakseen kestävää talouskasvua. Korkea korkotaso on hidastanut pankkisektorin luotonantoa. Tammikuussa 2025 lainat ei-valtiolliselle sektorille laskivat 0,6 prosenttia verrattuna joulukuuhun 2024. RON-valuutassa annetut lainat, jotka muodostavat 69,8 prosenttia kaikista lainoista, laskivat 0,9 prosenttia, mutta vuoden takaiseen verrattuna kasvua oli 8,8 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että kotimainen lainanotto on edelleen nousussa, vaikka lyhyen aikavälin väheneminen voi heijastella talouden epävarmuutta. 

Jos työvoimakustannukset jatkavat kasvuaan, inflaation lasku saattaa olla odotettua hitaampaa keskuspankin ohjauskorkopäätöksestä huolimatta. Keskuspankin toimet eivät yksinään riitä pysäyttämään inflaatiota, vaan julkisen talouden vakauttaminen ja verotulojen kasvattaminen ovat keskeisiä kysynnän hillitsemisessä ja hintavakauden tukemisessa.

Romanian pankkisektori on suhteellisen vakavarainen. Likviditeetti- indikaattorit ja kannattavuus ovat yli EU:n pankkisektorin keskiarvojen. Vakavaraisuussuhde oli joulukuussa 2024 23,7 prosenttia ja roskalainojen määrää mittaava NPL-suhde oli tammikuussa 2025 2,5 prosenttia. 

Ulkomaan kaupan heikko kehitys ja ulkoiset shokit lännestä ja idästä painavat taloutta

Romanian kauppatase oli vuonna 2024 33 miljardia euroa alijäämäinen. Kauppataseen alijäämän suhde BKT:hen vuonna 2024 oli 9,5 prosenttia. Saman trendin oletetaan jatkuvan vuonna 2025. Tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan julkisten investointien ja kotitalouksin kysynnän kasvuun riittävän nopeasti. Kotitalouksien kulutuksen arvioidaan hieman laskevan, mutta pysyvän kuitenkin edelleen terveellä tasolla. Tämä pitää tuontikysynnän korkealla tasolla. Myös julkiset investoinnit ovat korkealla tasolla, eikä kotimainen tuotanto pysty tyydyttämään kaikkea näihin liittyvää kysyntää. Tämä saattaa lisätä kauppataseen alijäämää entisestään. Kauppataseen kehitys tuleekin vaikuttamaan Romanian talouteen huomattavasti myös tänä vuonna. 

Suorat ulkomaiset investoinnit (FDI) vähenivät tammikuussa 2025 ollen 581 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 1,148 miljardia euroa. Vaihtotaseen alijäämä oli tammikuussa 1,646 miljardia euroa, verrattuna vuoden takaiseen 1,42 miljardiin euroon. Ulkomaankaupan trendi ei ole näyttänyt kohentumisen merkkejä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Romanian suurimmat vientimaat ovat Saksa (18,9 %) ja Italia (9,61 %). Romanian ulkomaankauppa on hyvin riippuvainen näistä kahdesta maasta, ja euroalueen hidas talouskasvu näkyy Romanian vientitilastoissa. Romaniasta tuli täysimääräinen Schengen-maa 1.1.2025. Schengen-jäsenyyden uskotaan lisäävän turismia, kauppaa ja vahvistavan Romanian sisäisiä markkinoita.

Yhdysvallat jäädytti lisätullit 9.4.2025 90 päivän ajaksi, ja tänä aikana EU-maiden tuotteisiin sovelletaan 10 prosentin tullitasoa. Tullien uhka on silti aiheuttanut epävarmuutta, ja neuvottelujen epäonnistuessa tullitasot voivat nousta merkittävästi. Tulleilla olisi suora vaikutus Romanian tärkeimpiin vientiteollisuuden aloihin, kuten autoteollisuuteen, teollisuuslaitteisiin ja elintarviketuotteiden vientiin. Vienti Yhdysvaltoihin vastaa kuitenkin vain 2,5 prosenttia Romanian viennistä. Suurimmat taloudelliset vaikutukset heijastuvat välillisesti koko EU:n talouskehityksen kautta. EU:n mahdolliset vastatullit voivat vaikuttaa inflaation kasvamiseen kallistuneiden tuontitavaroiden myötä. Tullien vaikutukset voivat näkyä työpaikkojen menetyksinä ja kasvavana taloudellisena paineena yrityksille.  

Elpymissuunnitelman toimeenpano myöhästynyt, tie kohti OECD-jäsennyyttä

Romanialle on varattu elpymis- ja palautumissuunnitelmassa (RRF) 28.5 miljardia euroa, joista 13.6 miljardia euroa on avustuksia ja 14.9 miljardia lainoja. Paketista 44,1 prosenttia on allokoitu ilmastotavoitteita tukeviin toimenpiteisiin ja 21,8 prosenttia digitaaliseen siirtymään. Suunnitelman toimeenpano on kuitenkin myöhästynyt. Romania on vastaanottanut noin 9,5 miljardia RRF-varoja, mutta käyttänyt niistä vasta noin 2 miljardia euroa. EU-komissio päätti maaliskuussa maksaa Romanian joulukuussa tekemän kolmannen maksatushakemuksen vain osittain, sillä Romania ei ole saavuttanut kaikkia siihen liittyviä tavoitteitaan. Riskinä on, että Romania ei ehdi saada kaikkia maksuja ennen määräaikaa 2026.

Romania haki OECD-jäsenyyttä ensimmäisen kerran jo vuonna 2004. Vuoden 2022 tammikuussa OECD:n neuvosto myönsi Romanialle ehdokasmaa-aseman. Romania saattoi vuonna 2024 onnistuneesti päätökseen kaikki 12 OECD:n suunniteltua arviointia. Romanian tulee saada yhteensä 26 OECD-komitean hyväksytty arviointi voidakseen saada virallisen jäsenyyskutsun. Romania tavoittelee kutsua vuoden 2026 aikana.  Kutsun edellytyksenä on mm., että Romania kehittää oikeuslaitostaan, korruption torjuntaa, julkishallintoa, talous- ja finanssipolitiikkaa, liiketoiminta- ja investointiympäristöä ja vihreää siirtymää sekä noudattaa OECD:n oikeudellisia instrumentteja.

Mistä kasvua?

Romanian keskeisimpiä tavoitteita on julkisen talouden tasapainottaminen, johon vaaditaan merkittäviä verouudistuksia, julkisen sektorin uudelleenjärjestelyä ja tehostamista. Budjettialijäämää ja velkaantumista tulee saada rajoitettua. Tarvitaan myös laajoja infrastruktuurihankkeita maan kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisesti juna- ja tieverkosto vaatii investointeja. 

Mustan meren rannalla sijaitsevan Constantan sataman yhdistäminen globaaliin toimitusketjuun on tärkeä strateginen tavoite Romanian kauppapolitiikassa. Constantan satama tarvitsee investointeja logistiseen infrastruktuuriin sekä rajanylityspisteisiin. Ratkaisuja näihin kehityskohteisiin ovat verkkoinfrastruktuurin päivittäminen energia-, data- ja logistiikkasektoreilla. Lisäksi digitaalista lupaprosessia tulee kehittää ja byrokratiaa keventää. Romanian hidasta prosessia energiahankkeiden ja logistiikkakeskuksien luvituksessa on kritisoitu. Yritykset kokevat Romanian poliittisen tilan olevan epävakaa, mikä heikentää sääntelyn vakautta ja ennakoitavuutta.

Romaniassa on suuri IT-sektori, ja maalla on hyvät edellytykset nousta alueelliseksi tekoäly- ja datakeskushubiksi. Romania on solminut mittavia sopimuksia tuuli- ja aurinkovoimaan, ja investointeja on määrä entisestään lisätä elpymissuunnitelman kansallisen toimeenpanon myötä. Romania on vähentänyt prosentuaalisesti eniten päästöjään EU:ssa vuodesta 1990, yhteensä 77 prosenttia. Romanian tavoite on tuottaa 38,3 prosenttia kaikesta kulutetusta energiasta uusiutuvista energianlähteistä vuoteen 2030 mennessä. Suhteellisen edullinen työvoima ja energian hintojen lasku uusiutuvan energian investointien myötä tekevät Romaniasta houkuttelevan sijoituskohteen IT-sektorilla. Romanian 5G-verkko ja digitaalinen infrastruktuuri edellyttävät kuitenkin laajoja kehityshankkeita, jotta yritykset voivat kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.

Romaniassa tutkimukseen ja kehitykseen (R&D) käytettiin vuonna 2023 0,52 prosenttia BKT:stä (EU ka. 2,22 %) ja julkisia varoja tieteellisen tutkimukseen vain 0,38 prosenttia BKT:stä, mikä on alhaisin prosenttiosuus kaikista EU-maista. Myös tämä hidastaa Romanian kilpailukyvyn suotuisaa kehittymistä. Romanian koulutusjärjestelmää on kritisoitu epäsuhdasta työmarkkinoiden kysyntään nähden. Erityisesti teknisiä osaajia tarvitaan lisää tukemaan mittavia infrastruktuuri- ja energiahankkeita.

Mahdollisuudet suomalaisyrityksille

EU-elpymisvaroilla rahoitetut projektit digitaalisen- ja vihreän siirtymän sektoreilla tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Romanian kiertotaloudessa on potentiaalia, ja erityisesti vesihuollon, jätteiden, jäteveden ja ilmansaasteiden hallinnan infrastruktuuria tulisi parantaa lisäinvestointien avulla. 44,1 prosenttia RRF-varoista on merkitty ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Romaniassa ollaankin tekemässä paljon investointeja aurinko-, tuuli- ja vetyenergiaan. Näiden investointien arvoketjut sekä vihreä siirtymä tarjoavat monia mahdollisuuksia suomalaisille cleantech-yrityksille.

Potentiaalia on myös IT-sektorilla, erityisesti tekoälyssä ja datakeskuksissa. Romania panostaa erityisesti julkishallinon digitalisaatioon, esimerkiksi verohallinnon yhteiseen pilvipalveluun ja kyberturvallisuuteen. Muun muassa Bukarestissa on kasvava startup-ekosysteemi. Romaniasta on noussut kolme yksisarvista; UiPath (NYSE IPO 2021), eMAG ja MultiverseX. Bukarestin dynaaminen innovaatioympäristö tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille startupeille niin potentiaalisena laajentumiskohteena kuin myös yhteisprojektien, pilottien ja yhteiskehityksen muodossa. Erityisesti tekoäly ja ohjelmistoratkaisut ovat vahvasti edustettuina. 

Romaniassa arvostetaan etenkin suomalaista koulutusta. Romania pyrkii digitalisoimaan koulutusjärjestelmäänsä ja tämä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia koulutusteknologiayrityksille. Romaniassa on suuri maataloussektori, jolla on kysyntää uusille tuottavuutta parantaville teknologioille ja innovaatioille. Myös puolustussektorilla tehdään mittavia investointeja geopoliittisten jännitteiden kasvaessa.

Romanian liiketoimintaympäristössä korostuvat henkilökohtaiset suhteet, ja luotettavalla paikallisella kumppanilla on usein suuri merkitys markkinoille tultaessa. Romaniassa on tarjolla koulutettua työvoimaa, nopeat tietoliikenneyhteydet ja alhainen 16 prosentin yritysvero. 

Harmaan talouden osuus on viime vuosina pienentynyt, mutta sitä esiintyy edelleen huomattavasti rakennus- ja palvelualoilla. Harmaan talouden arvioitiin muodostavan 13,1 prosenttia Romanian BKT:stä vuonna 2023. 

Paikallisten yritysten maksukyky vaihtelee. Vuonna 2023 45 prosenttia B2B kaupoista rahoitettiin luotolla. Atradiuksen teettämässä kyselyssä romanialaiset yritykset ilmoittivat, että heidän myyntilaskuistaan 49 prosenttia maksettiin ajoissa, 46 prosenttia myöhässä ja 5 prosenttia merkittiin luottotappioksi. Romanian korruptioindeksi (CPI) oli vuonna 2024 46/100 (EU ka. 62/100). Romania sijoittuu korruptioindeksissä sijalle 65/180. 

Romania tarjoaa suomalaisyrityksille moninaisia vientimahdollisuuksia. Onnistuminen markkinoilla edellyttää kuitenkin paikallisten verkostojen rakentamista ja syvällistä markkinatuntemusta.

 

Korkeakouluharjoittelija Jori-Ossi Perttu