Suomi Etyjin Välimeren kumppanuusryhmän puheenjohtajana
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin toimintaan osallistuu 57 osallistujavaltion rinnalla 11 kumppanimaata. Välimeren kumppanuusryhmä on Aasian kumppanuusryhmän ohella Etyjin toinen alueellinen kumppanuusformaatti.
Kumppanuusryhmien puheenjohtajat vaihtuvat vuosittain. Välimeren kumppanuusryhmää johtaa Etyjin seuraavan vuoden puheenjohtaja. Vuorostaan Etyjin edellinen puheenjohtaja toimii Aasian kumppanuusryhmän vetovastuussa, joka on tänä vuonna Puola.
Vuoden 2025 Etyj-puheenjohtajana Suomea pyydettiin tehtävään ennenaikaisesti, järjestön vuoden 2024 puheenjohtajan yhä uupuessa. Suomi vastaanotti roolin ja näin ollen toimii tehtävässä kaksi peräkkäistä vuotta.
Puheenjohtajan vastuulla on säännöllisten kokousten järjestäminen Wienissä. Kokoukset palvelevat dialogialustana, jossa osallistujavaltiot ja kumppanimaat voivat käydä keskustelua turvallisuuskysymyksistä ja kartoittaa yhteisiä keinoja uhkiin vastaamisessa.
Suomen Välimerikumppanuusryhmän kokousohjelma sisältää teemoja kaikilta Etyjin kolmelta ulottuvuudelta: poliittis-sotilaallinen, talous ja ympäristö sekä inhimillinen. Lähes kaksivuotisen puheenjohtajuuden aikana Suomi aikoo yhdessä kumppaneiden kanssa panostaa dialogin vahvistamiseen ja nuorten osallistamiseen turvallisuuden edistäjinä. Vahvat suhteet Etyjin kumppanuusvaltioiden kanssa on mahdollistava tekijä myös Suomen 2025 Etyj-puheenjohtajuuden näkökulmasta.
Ryhmän juuret juontuvat vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjan kappaleeseen Välimeren ja Euroopan turvallisuuden läheisestä kytköksestä. Kumppanuusryhmä perustettiin vuonna 1994, jolloin ryhmään liittyi Algeria, Egypti, Israel, Marokko ja Tunisia, neljä vuotta myöhemmin myös Jordaniasta tuli Etyjin kumppanuusvaltio.
Kumppanit voivat osallistua Etyjin pysyvien rakenteiden työskentelyyn tarkkailijoina. Tarvittaessa kumppanit voivat myös pyytää ja saada konkreettista tukea Etyj-rakenteilta.
Lähi-idän tämän hetkinen epävakaa tilanne korostaa kumppanuuksien merkitystä. Turvallisuusuhkiin ei ole mahdollista vastata ilman maantieteelliset rajat ylittävää yhteistyötä.