Kolumni: Puheenjohtaja puhuu itse pirunkin kanssa

Suomen tämänvuotisella puheenjohtajuudella Etyjissä on yksi painopiste ylitse muiden: Ukraina. Kyse on Ukrainan poliittisesta tukemisesta sen jouduttua Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi, ja samalla hyökkääjän, Venäjän, vastuuvelvollisuuden osoittamisesta diplomatian keinoin.

Vuoropuhelu puheenjohtajuuden ytimessä

Oma ja muiden Suomen Etyj-edustustossa työskentelevien virkamiesten keskusteluyhteys Ukrainan Etyj-diplomaatteihin on Wienissä käytännössä päivittäistä. Pidämme säännöllisiä kokouksia ja olemme yhteydessä heihin erilaisin teknisin välinein.

Etyjin pysyvän neuvoston puheenjohtajana ja Etyjin puheenjohtajan, ulkoministeri Elina Valtosen edustajana tapaan itse säännöllisesti myös kaikkien muiden Etyj-maiden edustajia.

Puheenjohtajuus tarkoittaa siis viikoittaisia tapaamisia myös venäläisdiplomaattien kanssa. Ennen puheenjohtajuutta en ollut venäläisten kanssa käytännössä keskustellutkaan Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa helmikuussa 2022.

Puhumme venäläisille diplomaattisesti mutta suoraan. Suomen keskeinen tavoite, Ukrainan tukeminen, ei heille ole jäänyt epäselväksi.

Ruotsin radion Godmorgon världen -ohjelma jopa haastatteli minua asiasta. Tietyllä tavoin haastattelupyyntö hätkähdytti. Samalla se kirkasti itsellekin, kuinka harvinaista säännöllinen yhteydenpito venäläisiin tällä hetkellä on jopa diplomaattitasolla.

Kriisinkestävyyden vahvistaminen

Joka päivä puheenjohtajuutta tekevän näkökulmasta puheenjohtajuus on toki paljon muutakin kuin Ukraina. Käytännössä kaikessa tekemisessä tämä keskeinen painopiste on kuitenkin huomioitava.

Kyse on arvoista ja periaatteista. Muuten Etyjin kaltaisella poliittisiin sitoumuksiin ja periaatteisiin nojaavalla järjestöllä ei olisi juurikaan arvoa.

Järjestön kenttätoiminta Länsi-Balkanilla, Moldovassa ja Keski-Aasiassa on tietenkin tärkeää. Toiminnalla ylläpidetään rauhaa sekä rakennetaan oikeusvaltiota ja toimivaa demokratiaa.

Samoin suurta arvoa on järjestön autonomisilla instituutioilla: demokratiaa ja ihmisoikeuksia valvovalla ODIHR:lla, medianvapautta ja toimittajien turvallisuutta silmällä pitävällä medianvapausvaltuutetulla (RFoM) sekä vähemmistökansallisuuksien oikeuksien toteutumista tarkkailevalla korkealla edustajalla (HCNM).

Instituutioiden toiminta on arvokasta, mutta laajasti niiden toimintaa ei tunneta. Varsovassa päämajaansa pitävä Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto, ODIHR, tunnetaan toki sangen hyvin sen tekemästä vaalivalvonnasta.

Myöskään Etyjin instituutioille ei ole epäselvää, mikä puheenjohtajamaa Suomen keskeinen painopiste on. Instituutiot tekevät työtä Ukrainassa jo nyt. Ne ovat valmiit tukemaan maata myös sodan joskus päättyessä.

Siksi Suomen puheenjohtajuuden toinen keskeinen tavoite on Etyjin ja sen osien kriisinkestävyyden, resilienssin, vahvistaminen.

Myös tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää keskustelua kaikkien Etyj-valtioiden kanssa. Etyjin kaltaisessa yksimielisiä poliittisia päätöksiä tekevässä organisaatiossa puheenjohtajan pitää – kuten kulunut diplomaattinen sanonta kuuluu – puhua vaikka itse pirun kanssa.

Teksti: Vesa Häkkinen