Etyj tutkii Venäjän harjoittamaa ukrainalaissiviilien mielivaltaista pidättämistä
Tänään 45 Etyjin osallistujavaltiota käynnisti yhteistyössä Ukrainan kanssa neljännen Moskovan mekanismin tutkimaan Venäjän hyökkäyssodan ihmisoikeusvaikutuksia Ukrainassa. Suomi osallistui tiiviisti mekanismin valmisteluun. Mekanismin lopputuotteena on asiantuntijaraportti, joka tutkii Venäjän harjoittamaa ukrainalaissiviilien vapauden mielivaltaista riistämistä hyökkäyssodan aikana ja sen yhteydessä tapahtuneita mahdollisia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien loukkauksia, sotarikoksia tai rikoksia ihmisyyttä vastaan. Alustavan tiedon mukaan raportti valmistuu huhtikuun aikana.
Viimeisen kahden vuoden aikana useissa kansainvälisissä raporteissa on arvioitu Venäjän hyökkäyssodan ihmisoikeusvaikutuksia Ukrainassa. Vuoden 2022 aikana Etyjissä käynnistettiin kaksi Moskovan mekanismia Venäjän tekemistä ihmisoikeusloukkauksista ja kansainvälisen oikeuden loukkauksista osana sen käymää hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomi oli aktiivisesti mukana myös näiden valmisteluissa. Mekanismien raportit julkaistiin huhtikuussa(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja heinäkuussa(Linkki toiselle web-sivustolle.) 2022. Keväällä 2023 Suomi oli mukana käynnistämässä Moskovan Mekanismia, joka käsitteli ukrainalaislasten pakkosiirtoja Venäjälle ja Venäjän miehittämille alueille. Raportti julkaistiin toukokuussa(Linkki toiselle web-sivustolle.) 2023.
Kaikissa raporteissa ilmaistiin huoli siviilien pakkosiirroista Venäjän hallitsemille alueille. Raporteissa todetaan, että siviilien pakkosiirrot voivat täyttää sotarikoksen tai ihmisyyttä vastaan tehdyn rikoksen tunnusmerkit. Myös YK:n ihmisoikeusneuvoston tutkintakomissio on vahvistanut raportissaan 15.3.2023 Venäjän viranomaisten toteuttavan ukrainalaisten pakkosiirtoja ja todennut tämän olevan sotarikos. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on antanut kaksi pidätysmääräystä erityisesti lasten pakkosiirtoihin liittyen, presidentti Putinista ja lapsiasiainvaltuutettu Lvova-Belovasta.
Nyt käynnistetty Moskovan mekanismi hyödyntää kenttävierailun lisäksi aikaisempien mekanismien ja muiden kansainvälisten selvitysten ja raporttien tietoja tutkiessaan Venäjän harjoittamaa ukrainalaissiviilien mielivaltaisia pidätyksiä. Raportin tehtävänä on selvittää mahdolliset kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien loukkaukset, sotarikokset tai rikokset ihmisyyttä vastaan, jotka ovat tapahtuneet siviilien vapaudenriiston yhteydessä. Selvityksen tuloksia ja ainestoa tuodaan myöhemmin relevanttien oikeusistuinten tietoon.
Ukraina nimittää raportin laatijat, jotka valitaan Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) ylläpitämältä asiantuntijalistalta. Ryhmä koostuu kolmesta riippumattomasta asiantuntijasta, jotka aloittavat raportin työstämisen mahdollisimman pian. Raportin tarkasteluajanjakso kattaa Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeistä aikaa ja se julkaistaan alustavan aikataulun mukaan huhtikuun aikana.
Ukraina tukee vahvasti Moskovan mekanismin käynnistämistä ja on ollut tiiviisti mukana sen valmistelussa. Ukraina ei kuitenkaan ole mekanismin käynnistäjävaltio, koska raportti tehdään sen maaperällä.
Mikä Moskovan mekanismi?
Moskovan mekanismi on Etyjin inhimillisen ulottuvuuden työkalu, jolla voidaan selvittää Etyjin ihmisoikeussitoumusten toteutumista osallistujamaissa. Sen puitteissa laaditulla raportilla on selkeä lisäarvo, sillä se tarjoaa nopeaa, luotettavaa ja puolueetonta tietoa julkiseen käyttöön. Tuloksista toivotaan olevan hyötyä oikeusprosesseissa ja mahdollisissa tuomioistuimissa, joissa Ukrainan sodan loukkauksia käsitellään.