Suomi mukana Etyjissä käynnistämässä selvitystä Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan inhimillisistä seurauksista
45 Etyjin osallistujavaltiota yhdessä Ukrainan kanssa käynnisti Moskovan ihmisoikeusmekanismin selvittämään Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen humanitaarisia seurauksia. Mekanismin avulla nimitetään riippumaton asiantuntijaryhmä tutkimaan kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkauksia Ukrainassa.
Etyjin pysyvässä neuvostossa ilmoitettiin 3. maaliskuuta, että 45 Etyjin osallistujavaltiota yhdessä Ukrainan kanssa käynnistää Moskovan mekanismin selvittämään Venäjän toimia sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta. Moskovan mekanismin avulla nimitettävät riippumattomat asiantuntijat alkavat selvittää Venäjän tekemiä kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkauksia Ukrainassa. Ukraina tukee mekanismin käynnistämistä täysin ja on se taho, joka nimittää asiantuntijaryhmän.
Selvityksen piiriin kuuluu myös tietojen kerääminen Venäjän mahdollisista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Sen perusteella laaditaan raportti, jota voidaan hyödyntää mahdollisissa tulevissa oikeudellisissa prosesseissa.
Raportointityö käynnistyy nopeassa aikataulussa sen jälkeen, kun Ukraina on nimittänyt asiantuntijatiimin ja valmistelut on tehty. Tarkempi aikataulu selviää maaliskuun alkupäivinä. On todennäköistä, että raportin ensimmäinen luonnos valmistuu kuukauden sisään.
Käynnistäjävaltiot vastaavat raportin kuluista, jotka koostuvat asiantuntijapalkkioista ja matkustuskuluista.
Moskovan mekanismin käynnistämiseen osallistuvat: Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Georgia, Islanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kanada, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Moldova, Monaco, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Puola, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, San Marino, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.
Taustaa Etyjin Moskovan mekanismista
Moskovan mekanismi on Etyjin inhimillistä ulottuvuutta vahvistava työkalu, jonka avulla voidaan tutkia ihmisoikeusrikkomuksia osallistujavaltioissa. Mekanismi on saanut nimensä Moskovan vuoden 1991 inhimillisen ulottuvuuden kokouksesta, jossa siitä sovittiin.
Moskovan mekanismin avulla nimitetään asiantuntijatiimi, joka tutkii tietyn osallistujavaltion inhimilliseen ulottuvuuteen liittyvää ongelmaa. Etyjin inhimillinen ulottuvuus kattaa demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämisen sekä ihmis- ja perusoikeuksien turvaamisen.
Asiantuntijat valitaan ODIHRin eli Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ylläpitämältä asiantuntijalistalta, jolle jokainen osallistujavaltio voi nimetä korkeintaan kuusi ihmisoikeussektorin asiantuntijaa. Suomella ei tällä hetkellä ole asiantuntijoita listalla.
Moskovan mekanismi täydentää Etyjin Wienin mekanismia, jossa jonkin valtion ihmisoikeusongelmasta keskustellaan suullisesti tai kirjeitse. Usein Moskovan mekanismi käynnistetään, jos Wienin mekanismin keskustelut eivät ole johtaneet tyydyttäviin tuloksiin. Sekä Wienin että Moskovan mekanismit nojautuvat Etyjin perusperiaatteeseen, jonka mukaan ihmisoikeudet eivät koskaan ole vain yhden osallistujavaltion sisäinen asia.
Moskovan mekanismi on tähän mennessä käynnistetty kahdeksan kertaa: Valko-Venäjän vilpillisten presidentinvaalien jälkeen 2020, Tšetšenian seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeustilanteen vuoksi 2018, Valko-Venäjän 2010 presidentinvaalien epäselvyyksiä tutkimaan keväällä 2011, epäiltyjen ihmisoikeusloukkauksien tutkimiseksi Turkmenistanissa 2002–03, Venäjän pyynnöstä tutkimaan Naton sotilasoperaatiota entisessä Jugoslaviassa 1999, vuonna 1993 Serbiaa ja Montenegroa kohtaan tutkimaan epäiltyjä ihmisoikeusloukkauksia, 1993 Moldovan omasta pyynnöstä tutkimaan etnisten ryhmien välisiä suhteita ja vähemmistöjen oikeuksia, 1992 Viron omasta pyynnöstä tutkimaan Viron lainsäädäntöä, sekä selvittämään veritekoja ja hyökkäyksiä aseistautumattomia siviilejä kohtaan Kroatiassa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa 1992.