38 Etyjin osallistujavaltiota käynnisti Wienin mekanismin koskien Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta

Mekanismia käytetään keinona vaatia Valko-Venäjän hallinnolta selvitystä siitä, miten se noudattaa ihmisoikeussitoumuksiaan.

Yhteensä 38 Etyjin osallistujavaltiota, mukaan lukien Suomi, käynnistivät 11. heinäkuuta Etyjin Wienin mekanismin Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta. Wienin mekanismi(Linkki toiselle web-sivustolle.) antaa Etyjin osallistujavaltioille mahdollisuuden esittää kirjallisia kysymyksiä toiselle Etyjin osallistujavaltiolle liittyen kyseisen maan ihmisoikeustilanteeseen. Mekanismin kohteena oleva maa on velvoitettu vastaamaan kirjeessä esitettyihin kysymyksiin viimeistään 10 päivän kuluessa

Wienin mekanismia pidetään usein toisen Etyjin ihmisoikeustyökalun(Linkki toiselle web-sivustolle.), Moskovan mekanismin(Linkki toiselle web-sivustolle.), esivaiheena, mutta sitä voi myös käyttää keinona aiemman Moskovan mekanismin seurantaan. Taustasyynä uuden Wienin mekanismin käynnistämiselle on, ettei Valko-Venäjä ole pannut toimeen maan ihmisoikeustilanteesta vuonna 2023 laaditun Moskovan mekanismin raportin(Linkki toiselle web-sivustolle.) suosituksia - päinvastoin ihmisoikeustilanne ja erityisesti poliittisten vankien tilanne maassa on entisestään pahentunut.

Asiantuntijat ovat dokumentoineet, että Valko-Venäjällä poliittisin perustein vangittuina olevat ovat kokeneet kidutusta, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, perusterveydenhuollon ja yksityisyyden puutetta, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin puutetta, psykologista painostusta ja syrjintää. Monia myös pidetään eristyksessä. Kuusi poliittista vankia on kuollut vankeudessa.

Wienin mekanismin käynnistäminen tarjoaa keinon ylläpitää keskustelua Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta Etyjissä. Samalla mekanismin käynnistäminen on tuenosoitus poliittisille vangeille, kansalaisyhteiskunnalle ja ihmisoikeuspuolustajille Valko-Venäjällä. Aloite Wienin mekanismin käynnistämiselle lähti Demokraattisen Valko-Venäjän epävirallisesta ystäväryhmästä, jonka jäsen Suomikin on.

Mekanismin käynnistävässä kirjeessä(Linkki toiselle web-sivustolle.) ilmaistaan huoli Valko-Venäjän poliittisin perustein harjoittamasta sortotoimesta, mielivaltaisista pidätyksistä sekä tällä hetkellä vangittuna olevan arviolta 1400 poliittisen vangin kohtelusta. Kirjeessä Valko-Venäjältä pyydetään tietoja muun muassa siitä, miten se varmistaa poliittisten vankien oikeudenmukaisen kohtelun ja asianmukaiset olosuhteet.

Ottaen huomioon eri raportit vankien kaltoinkohtelusta ja jopa kidutuksesta, kirjeessä kysytään ovatko viranomaiset aloittaneet näihin liittyvät tutkinnat sekä toimet vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi kysytään millä tavalla vankien oikeus oikeusapuun ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin varmistetaan. Valko-Venäjältä tiedustellaan myös toimista vankien ja perheenjäsenten yhteydenpidon mahdollistamiseksi sekä tiedustellaan, aikooko Valko-Venäjä lopettaa poliittisten vankien perheenjäsenten häirinnän. Kirjeessä myös kysytään, tuleeko Valko-Venäjä sallimaan kansainvälisten järjestöjen edustajat ml. Punaisen Ristin Kansainvälinen komitean (ICRC) vierailut pidätyskeskuksiin.