Säpinää Afrikan kainalossa
Lagos on moderni kaupunki, jossa on mahdollista tehdä rahaa.
"Kun saavut Murtala Muhammedille ensikertaa, tunnet, että täällä voit aloittaa kaiken alusta – ja mikä vain on mahdollista." Suurin piirtein näillä sanoin kommentoi alkujaan libanonilainen liikepankkiiri nyt 10 vuoden takaisia tunteitaan hiljattain järjestetyssä kansainvälisen tason business-seminaarissa Lagosissa.
Villin lännen tuntua?
Lagosiin voi todellakin kadota. Mutta siellä on kansainvälisen kaupan pioneerien viimeistään nyt oltava. Sen taivaanrannan alla tehdään rahaa. Lagos on osa suurta globaalia talousmurrosta.
Koko Nigeriassa on 160 miljoonaa asukasta. Juuri julkistetun YK-arvion mukaan se olisi vuonna 2100 maailman kolmanneksi väkirikkain maa, jossa jo vuonna 2025 on yli 250 miljoonaa asukasta.
Suomalaisyrityksiä kiinnostanee sekin, että Nigerian talouskasvu on yli seitsemän prosentin luokkaa. Lagos on Nigerian suurin kaupunki ja tuottaa jopa yli 40 prosenttia maan BKT:stä.
Afrikan New York
Nigerian talouskasvu ja dynaamisuus tuntuvat juuri Lagosissa.
– Tämä näkyy tunkuna kaduilla ja jatkuvina rakentamisprojekteina. Kaikki ovat ikään kuin kenossa eteenpäin vilkuilematta taakse, kertoo ensituntemuksiaan kaupungista SITRA:n viestintäjohtaja Teppo Turkki. Hän vieraili Lagosissa ja Abujassa maaliskuussa yhdessä SITRA:n yliasiamiehen Mikko Kososen kanssa.
Lagosin demografialuvut ovat huikeita, ja ne kertovat Afrikan urbanisaatiosta. Lagosin osavaltiohallinto ja YK:n väes-töasiantuntijat asettavat kaupungin väkiluvun 17 miljoonan paremmalle puolen.
Lagos kasvaa väkiluvulla mitaten kymmenen kertaa nopeammin kuin esimerkiksi New York. Tämä tietää valtavia haasteita myös perusinfrastruktuurille ja -palveluille.
Lagos attitude
Nigeriassa lagosilaisilla sanotaan olevan oma asenteensa, "the Lagos attitude", eikä sillä tarkoiteta afrobeat- tai highlife-musiikkipiirejä, joista kaupunki taannoin tuli tutuksi.
– Erityisesti huomio kiinnittyi yksilöiden haluun tehdä omaa businesta. Dynamiikkaa ei selvästikään vedä valtion ohjaus vaan ihmisten aktiivisuus, Turkki huomauttaa. Liiketoimintaympäristönä tämä voi olla houkutteleva mutta Nigerian haasteisiin yhdistettynä haastava.
– Lagos on selkeästi Nigerian liiketoiminnan keskus. Toimintaympäristö on moniulotteinen ja nopeasti muuttuva, kertoo Olu Raheem. Hän on Finpron Nigerian pääkaupungissa Abujassa sijaitsevan uuden vientitoimiston päällikkö.
Korruptio, perusinfrastruktuurin puutteellisuus ja koulutetun työvoiman sekä luotettavien edustajien löytäminen ovat todellisia haasteita.
– On totuttava siihen, että yrityksen pahin vihollinen on paikallinen hallinto. Jos korruptioon alkaa, niin loppua ei näy, Paavo Wiro korostaa. Wiro toimi Kamerunista käsin Wärtsilän Keski-Afrikan toimintojen toimitusjohtajana ennen siirtymistään Afrikkaan erikoistuneeksi yrityskonsultiksi.
Maailmankaupan rajaseuduilla kovia kilpailijoita eivät ole vain perinteiset tutut toimijat. Rakkaan naapurimme vientitoimisto on toiminut Lagosissa ruotsalaisyritysten tukena jo vuosikaudet, mutta myös monet globaalit suuryritykset ovat identifioineet Lagosin yhdeksi paikaksi, jossa on oltava.
Alku voi olla hämmentävä...
– Suomalaiset yritykset eivät ole vielä huomanneet, että Afrikasta tuli jo noin 20 vuotta sitten strateginen maanosa kansainvälisille yrityksille, huomauttaa Wiro. Suomen vienti Nigeriaan on laskenut yli 20 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Vaikka monella yrityksellä on Lagosissa edustaja, vain Wärtsilällä ja Nokialla on oma toimisto.
Miten suomalaiset voisivat siis päästä osallisiksi Nigerian potentiaaleista riskit tiedostaen?
Alku voi olla hämmentävä kulttuurin takia. Yksi Lagosissa toimiva nigerialainen tuntee nigerialaisten ja suomalaisten toimintaedellytykset erityisen hyvin. Adetayo Adelekun tai tuttavallisemmin ”Tayo” on Suomessa opiskellut ja Lagosiin suomalaisyritysten agenttina palannut liikemies.
– Ensikertalaiselle Lagosin tiivis tunnelma ihmispaljoudesta ja liikenteestä alkaen voi olla hämmentävää, mutta ajan myötä siihen tottuu.
Tayon kaltaisia sillanrakentajia on Suomessa yhä enemmän, ja he voivat avata ovia suomalaisyrityksille.
– On tärkeä pystyä mukautumaan nigerialaisiin toimintatapoihin. Ideaali olisi löytää molemmat maat tunteva kumppani, jolla on suomalainen integriteetti mielessään.
Kaikki Nigeriaa ja Suomea tuntevat korostavat samaa asiaa: sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Raheem neuvoo, että paikan päällä on oltava itse tai toimittava paikallisen kumppanin kanssa.
Wiro on samaa mieltä.
– Etabloitumisen täytyy olla olennaisen osa yrityksen visiota ja strategiaa, ja prosessissa tarvitaan halua ja pitkäjänteisyyttä.
Suomen avaus
Vuonna 2010 silloinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen johti onnistuneen yritysvaltuuskuntamatkan Nigeriaan. Vierailun tähtihetkiä olivat korkean tason tapaamiset Lagosin kuvernöörin Babatunde Fasholan ja tämän hallinnon kanssa sekä Lagosin kauppakamarilla järjestetty Suomi-yritysseminaari. Kuvernööri Fashola valittiin toiselle nelivuotiskaudelle huhtikuussa pidetyissä vaaleissa.
Suomen suurlähetystön voimin on jatkettu vienninedistämistä, mutta tärkein yksittäinen toimi on ollut Finpron toimiston avaaminen Nigeriaan.
– Finpro tukee yrityksiä monipuolisesti kaikissa Nigeriaa koskevissa asioissa. Yhteistyö suurlähetystön kanssa on saumatonta ja suomalaisten toimijoiden onnistuminen on kaikkien päämäärä, kertoo Raheem.
Toimisto sijaitsee Abujassa mutta palvelee suomalaisyrityksiä erinomaisesti myös Lagosissa. Esimerkiksi eri energiamuotojen ja sähkönjakelun, ympäristöteknologian sekä infrastruktuuri- ja logistiikkateknologian aloilla mahdollisuudet ovat sitoutumiskykyisille yrityksille melkoiset.