Etelä-Korean talousihme kohtaa maailmantalouden realiteetit

Itä-Aasian talousihme Etelä-Korean talouskasvu jäi viime vuonna kahteen prosenttiin. Kuluvalta vuodelta odotetaan 2,8 prosentin kasvua. Kasvun hidastuminen johtuu pääosin maailmantalouden epävarmuuden myötä supistuneesta viennistä ja yksityiskulutuksen hitaasta kasvusta.

Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan maltillisesti johtuen muun muassa parantuneesta kulutusmielialasta, mutta myös kotitalouksien parantuneesta taloustilanteesta. Kuva:  Emmanuel Dyan, Flickr.com, ccby 2.0 Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan maltillisesti johtuen muun muassa parantuneesta kulutusmielialasta, mutta myös kotitalouksien parantuneesta taloustilanteesta. Kuva: Emmanuel Dyan(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Flickr.com, ccby 2.0

30 vuodessa kehitysmaasta G20-maaksi ja kehitysavun antajamaaksi nousseen Etelä-Korean talous on mielenkiintoisessa vaiheessa. Nopean kasvun ajat ovat takana ja lähitulevaisuuden kasvuennusteet ovat maltillisia – nopeaan kasvuun tottuneelle maalle jopa alhaisia.

Pitkällä tähtäimellä alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö leikkaavat talouskasvua entisestään. Etelä-Koreassa on tällä hetkellä OECD-maiden kolmanneksi nuorin väestö, mutta vuoteen 2050 mennessä sen väestö on nykyvauhdilla OECD:n toiseksi vanhinta.

Odotukset alittaneesta talouskasvusta huolimatta Etelä-Korean kauppataseen ylijäämä nousi viime vuonna ennätykselliseen 43 miljardiin US-dollariin tuonnin supistuttua vientiä nopeammin. Kuluvalta vuodelta odotetaan viennin elpymistä ja maailmantalouden epävarmuuksien hälvetessä nousujohteista talouskasvua.

Viime vuoden kasvu jäi jälkeen odotuksista

Etelä-Korean talouden kasvu jäi vuonna 2012 maailmantalouden epävarmuudesta johtuen kahteen prosenttiin. Kasvu oli heikointa kolmeen vuoteen (vuonna 2011 kasvua oli 3,6 %), mikä johtui pääosin viennin ja kulutuksen odotettua hitaammasta kasvusta sekä investointien vähenemisestä maailmantalouden epävarmuuden vuoksi.

Tuotantosektorin kasvu hidastui vuonna 2012 viennin ja kansallisen kysynnän laskun vaikutuksesta 2,2 prosenttiin edellisvuoden 7,2 prosentista. Palvelusektorin kasvu pysyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes ennallaan 2,4 prosentissa (vuonna 2011 kasvua oli 2,6 %). Palvelusektori kasvoi tuotantosektoria nopeammin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009.

Kuluttajahinnat nousivat 2,2 prosenttia vuonna 2012, ja arvio kuluvalle vuodelle on keskimäärin 2,5 prosenttia. Määrät ovat maltillisia verrattuna neljän prosentin inflaatioon vuonna 2011. Keskuspankki on ilmoittanut tavoitteekseen inflaation pitämisen 2–3,5 prosentin välillä vuosina 2013–2015. Ilmaisen lastenhoidon ja kouluruokailun kattavuuden laajentumisen odotetaan vaikuttavan kuluttajahintoja alentavasti tulevaisuudessa. Keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa 2,75 prosentissa viisi kuukautta peräkkäin.

Merkillepantavaa on, että kaikki kolme suurinta luottoluokitusyhtiötä nostivat Etelä-Korean luottoluokitusta viime vuonna. Maan luottoluokitus on Standard and Poorsin ja Fitchin mukaan A+ ja Moody’sin mukaan Aa3. Kaikkien kolmen yhtiön mukaan maan talouden tulevaisuudennäkymät ovat vakaat.

Kuluvalta vuodelta odotetaan kasvun elpymistä

Kuluvalta vuodelta odotetaan viennin elpymistä ja kasvua maailmantalouden epävarmuuksien hälvetessä. Etelä-Korean keskuspankki ennakoi kuluvalle vuodelle talouden asteittaista toipumista ja 2,8 prosentin talouskasvua (IMF ennustaa maalle 3,2 prosentin ja OECD 3,1 prosentin kasvua). Keskuspankin arviot perustuvat oletukseen siitä, että talouden epävarmuudet helpottavat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin erityisesti kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kasvua vetää kuitenkin alaspäin epävarmana jatkuva maailman taloustilanne, mikä heikentää maan tärkeintä kasvumoottoria, vientiä. Myös Etelä-Korean valuutta, won, on vahvistunut. Sen arvo nousi viime vuonna 7,6 prosenttia suhteessa US-dollariin ja peräti 19,6 prosenttia suhteessa Japanin jeniin.

Japanin jenin heikkenemistä seurataankin maassa huolestuneena, ja suuri osa erityisesti auto- ja kulutusteknologiayrityksistä on jo laskenut kuluvan vuoden myynti- ja voittoennusteitaan heikon jenin vuoksi. Etelä-Korean keskuspankki ennakoi viennin kasvun kiihtyvän kuluvana vuonna edellisvuoteen verrattuna maailmantalouden elpyessä ja kaupan volyymin kasvaessa.

Keskuspankki arvioi viennin kasvavan kuluvana vuonna 5,5 prosenttia (vuonna 2012 kasvua oli 3,6 prosenttia) ja vuonna 2014 jo 8,2 prosenttia. Tuonnille keskuspankki ennustaa neljän prosentin kasvua vuonna 2013 (vuonna 2012 kasvua oli 2,1 prosenttia) ja kahdeksan prosentin kasvua vuonna 2014. Kauppataseen ylijäämän odotetaan vuonna tänä vuonna kapenevan 32 miljardiin dollariin viime vuoden ennätyksellisestä 43 miljardista dollarista.

Investointien odotetaan kasvavan asteittain.

 Kulutuksen kasvuun vaikuttaa kuitenkin edelleen negatiivisesti yksityinen velkataakka sekä asuntokaupan voimakas lasku. Etelä-Korean keskuskauppakamarin (Korea Chamber of Commerce and Industry) mukaan kotitalouksien velka on suuruudeltaan 81 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun OECD:n keskiarvo on 73 %.

Työttömyysaste pysyy alhaisena

Etelä-Korean keskuspankki arvioi, että uusia työpaikkoja luodaan kuluvana vuonna 300 000; vuoden 2014 arvio on 320 000 uutta työpaikkaa. Työttömyysasteen odotetaan alenevan samalla aikavälillä 3,3 prosentista 3,2 prosenttiin.

Keskuspankin arvion mukaan uusia työpaikkoja luotiin vuonna 2012 peräti 440 000, mikä on 160 000 työpaikkaa enemmän kuin keskuspankki ennusti loppuvuodesta 2011. Synkkien talousnäkymien edessä silloinen presidentti Lee Myung-bak kehotti suuryrityksiä lyhentämään työntekijöidensä työaikoja uusien työpaikkojen luomiseksi ja kulutuksen lisäämiseksi. Myös työlainsäädäntöön tehtiin parannuksia muun muassa määräaikaisten työntekijöiden aseman parantamiseksi. Myös uuden presidentin Park Geun-hyen hallinnon odotetaan vahvistavan työllistäviä ohjelmiaan erityisesti nuorten, vanhusten ja naisten kohdalla.

Etelä-Korean työttömyysaste on OECD:n alhaisimpia ja järjestö katsoo maassa vallitsevan käytännössä täystyöllisyyden. Ongelmana ovat kuitenkin työttömyystilastoissa näkymättömät, työn

hausta luopuneet työnhakijat, joita arvioidaan olevan Etelä-Koreassa paljon. Tämän lisäksi perinteisiin toimintamalleihin, kuten naisten työssäkäynnin vähyyteen ja keski-ikäisten miesten kultaisen kädenpuristuksen kulttuuriin, on väestön ikääntyessä saatava muutos, jotta talouden kasvu voi jatkua pitkällä aikavälillä.

Etelä-Koreassa vain 60 prosenttia yliopisto- tai vastaavan koulutuksen omaavista naisista käy töissä. Luku on OECD:n alhaisin maassa, jossa 80 prosenttia lukion päättäneistä jatkaa korkea-asteen opintoihin.

Kasvun rinnalle myös hyvinvointia

Etelä-Korean perinteisesti talouteen ja kasvuun painottunut linja on alkuvuodesta virkaan astuneen presidentti Park Geun-hyen myötä saanut seurakseen hyvinvointiaspektin. OECD:n mukaan tuloerot ja erityisesti vanhusten köyhyys ovat Etelä-Koreassa kasvussa, minkä vuoksi syrjimättömän ja kestävän kasvun synnyttämiseksi tarvitaan myös sosiaaliohjelmien vahvistamista. Etelä-Korean sosiaalimenot ovat tällä hetkellä noin 9,6 prosenttia BKT:sta, kun OECD:n keskiarvo on 22,1 prosenttia. Etelä-Korean sosiaalipanostus kasvaa kuitenkin OECD:n jäsenmaista nopeimmin.

Presidentti Park on vaalikamppailusta lähtien luvannut panostaa eteläkorealaisten hyvinvointiin koulutuskustannuksia alentamalla ja poistamalla, sekä päivä- ja terveydenhuoltopalveluita parantamalla ja niiden kustannuksia alentamalla. Lisäksi presidentti Park on luvannut parantaa maan toistaiseksi melko kehittymätöntä eläkejärjestelmää.

Hyvinvointiuudistusten lisäksi presidentti Park panostaa maan talouskasvuun. Uusien kasvumoottoreiden ja työpaikkojen luomiseksi hän on päättänyt luoda uuden, niin sanotun superministeriön – Ministry of Future Creation and Science jonka on tarkoitus ottaa tehtäviä hoidettavakseen useilta eri ministeriöiltä ja kehittää strategista suuntaa muun muassa luovien alojen edistämiseksi.

OECD:n mukaan Etelä-Korean on talouskasvun säilyttääkseen keksittävä keinot, joilla saada mukaan tällä hetkellä työelämän ulkopuolelle jäävät ryhmät, erityisesti naiset ja keski-iän ylittäneet miehet. Lisäksi hallinnon tulisi ratkaista, millä OECD:n toiseksi pisimpiä työtunteja (Meksikon jälkeen) tekevälle väestölle taattaisiin parempi elämänlaatu menettämättä maan kilpailukykyä.

Kaisa Leidy