Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Etelä-Korean suhteet ovat erinomaiset ja ne ovat viime vuosina lähentyneet. Suomen maakuva Etelä-Koreassa on ainutlaatuisen myönteinen, mikä pohjautuu muun muassa koulutus- ja innovaatiojärjestelmän arvostukseen ja pohjoismaisen elämäntyylin ihannointiin. Korkean tason vierailuvaihto on viime vuosina ollut tiivistä, kahdenvälinen kauppa on vilkastunut vuosituhannen taitteesta lähtien ja opiskelija- ja tutkijavaihto Suomen ja Etelä-Korean välillä on kehittynyt ja kasvanut kymmenessä vuodessa huomattavasti. Maitamme on lähentänyt myös vuonna 2008 avattu suora lentoyhteys Helsingin ja Soulin välillä. Suora päivittäinen lento Helsinkiin on nopein yhteys Eurooppaan. Suomi ja Etelä-Korea solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1973.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Etelä-Korea on maailman 11. suurin talous ja Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa Kiinan ja Japanin jälkeen. Kahdenvälinen kauppa on vilkastunut vuosituhanteen taitteesta lähtien. Tuoreimmat tiedot Suomen tavaratuonnista ja -viennistä löytyvät Suomen tullin sivuilta: https://tulli.fi/tilastot  
Suomen päävientituotteita Etelä-Korean markkinoille ovat erilaiset koneet ja laitteet, metalli- ja kemianteollisuuden tuotteet sekä metsäteollisuuden puu- ja paperituotteet. Lisäksi palvelusektorin vienti on kasvanut viime vuosina reilusti. Etelä-Koreasta Suomeen tuodaan pääasiassa elektroniikkaa, ajoneuvoja, koneita ja laitteita, muovituotteita sekä farmasia-alan tuotteita. Etelä-Koreassa on noin 200 suomalaisyritystä edustettuna. Suomalaisyritykset osallistuvat laivanrakennukseen ja muihin rakennusprojekteihin yhteistyössä korealaisten kanssa myös Etelä-Korean ulkopuolella.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Etelä-Korean välinen kulttuuriyhteistyö on viime vuosina ollut aktiivista. Pääosin taiteilijat, esiintyjät, asiantuntijat ja instituutiot löytävät yhteistyökumppaneita suorien kontaktien avulla, ilman virallisen tahon välitystä. Tällaiseen yhteistyöhön kannustetaan jatkossakin ja suurlähetystö toivoo saavansa tietoa toiminnasta. Suomella ei ole Etelä-Koreassa erillistä kulttuuri-instituuttia. Suurlähetystön toiminnan yhtenä osa-alueena on edistää maiden välistä kulttuuriyhteistyötä mahdollisuuksien mukaan.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomi - Korean Tasavalta yhdistys ry (www.koreayhdistys.net) toimii Suomen ja Etelä-Korean välisten hyvien suhteiden edistämiseksi Suomessa välittämällä molemminpuolista kulttuuri- ja talouselämän sekä valtio- ja yhteiskuntajärjestelmän tuntemusta. Yhdistys järjestää näyttelyitä, seminaareja, esitelmätilaisuuksia sekä vapaamuotoisia kokoontumisia ja vierailuja vaihtuvien teemojen puitteissa.
Kiinnostus suomen kieleen on lisääntynyt viime vuosina ja suomen kielen virallinen opetus alkoi Soulin kansallisen yliopiston kielitieteen laitoksella vuonna 2016.

Sopimukset

Suomen ja Etelä-Korean välillä on solmittu lukuisia sopimuksia koskien mm. sosiaaliturvaa, tuloveroja ja kaksinkertaisen verotuksen välttämistä sekä viisumivapautta. EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus solmittiin vuonna 2011. Tarkempaa tietoa sopimuksista ml. sopimustekstit Finlex-tietokannassa; www.finlex.fi/fi/sopimukset/ .

Vierailut

Suomen ja Etelä-Korean välinen vierailuvaihto on viime vuosina ollut tiivistä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Etelä-Koreassa osallistuessaan Soulin ydinturvahuippukokoukseen 2012. Viimeisin nk. valtiovierailu Suomesta Etelä-Koreaan on tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu vuonna 2002. Halonen on vieraillut Etelä-Koreassa usein myös presidenttikautensa jälkeen vuosina 2012, 2013 ja 2014. Entinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vieraili Etelä-Koreassa keväällä 2015.
Viimeaikaisia ministerivierailuja Suomesta Etelä-Koreaan ovat työministeri Jari Lindströmin vierailu syksyllä 2018 sekä pääministeri Juha Sipilän, ulkoministeri Timo Soinin ja urheiluministeri Sampo Terhon vierailut Etelä-Korean talviolympialaisiin helmikuussa 2018. Talvella 2018 vieraili myös maatalousministeri Jari Leppä ja keväällä 2017 puolustusministeri Jussi Niinistö ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen.
Puhemies Maria Lohela vieraili Etelä-Koreassa syksyllä 2017 ja varapuhemies Mauri Pekkarinen keväällä 2019. Eduskunnan sivistysvaliokunta vieraili Etelä-Koreassa keväällä 2017 ja liikenne- ja viestintävaliokunta keväällä 2016.
Etelä-Korean parlamentissa toimii Suomi-Korea-ystävyysseura. Parlamentin puhemies vieraili Suomessa viimeksi vuonna syksyllä 2015 ja varapuhemies syksyllä 2018.
Suomen ja Etelä-Korean välillä järjestetään säännöllisesti konsultaatioita korkealla virkamiestasolla: vuonna 2016 järjestettiin taloudelliset konsultaatiot ja vuonna 2015 poliittiset, tiede- ja teknologia, taloudelliset sekä 2017 arktisten asioiden konsultaatiot.

Historia

Suomi tunnusti Korean tasavallan 13.4.1973 ja diplomaattisuhteet solmittiin runsaat neljä kuukautta myöhemmin 24.8.1973 noottienvaihdolla. Helsingissä oli tosin perustettu Korean tasavallan kaupallinen edustusto jo 26.4.1972 edistämään maiden välistä kauppavaihtoa.
Suomen Tokion-suurlähettiläs Osmo Lares sivuakkreditoitiin Souliin 31.10.1973 alkaen. Edustautuminen Korean tasavallassa hoidettiin Tokiosta, mutta paikallisen edustuston puuttuminen vaikeutti kauppasuhteiden hoitoa. Tilanteen parantamiseksi nimitettiin lokakuussa 1975 Kim Kak-Choong kunniakonsuliksi Souliin ja jo seuraavan vuoden syyskuun alusta Suomi perusti kaupunkiin Tokion suurlähetystön kaupallisen osaston, jonka päälliköksi tuli kaupallinen sihteeri Heikki Latvanen. Hänet nimitettiin va. asiainhoitajaksi 1.11.1978, kun kaupallinen osasto korotettiin suurlähetystöksi.
Liikemies- ja kauppavaltuuskuntavierailut Suomesta Korean tasavaltaan lisääntyivät 1970-luvun lopulla ja maiden välinen kauppavaihto kasvoi huomattavasti. Ensimmäisen ministerivierailun Suomesta Korean tasavaltaan teki ulkomaankauppaministeri Esko Rekola huhtikuussa 1980. Toinen kunniakonsulivirasto maahan perustettiin vuonna 1985, kun Kim Yung Won nimitettiin kunniakonsuliksi Inchonin kaupunkiin.
Souliin paikanpäälle nimitetty ensimmäinen suurlähettiläs Juha Puromies ryhtyi hoitamaan tehtävää helmikuun alussa 1986.

Suomen suurlähettiläät Soulissa

Osmo Lares  
suurlähettiläs
(Tokio) 1973-1978

Henrik Blomstedt
suurlähettiläs
(Tokio) 1978-1984

Pauli Opas 
suurlähettiläs
(Tokio) 1984-1985

Juha Puromies
suurlähettiläs
1986-1991

Jorma Julin
suurlähettiläs
1991-1996
Unto Turunen
suurlähettiläs
1996-2000
Lauri Korpinen
suurlähettiläs
2000-2004

Kim Luotonen
suurlähettiläs
2004-2008

Pekka Wuoristo
suurlähettiläs
2008-2012

Matti Heimonen
suurlähettiläs
2012-2016
Eero Suominen
suurlähettiläs
2016-