Vahvat poliittiset suhteet

Suomen ja Islannin väliset diplomaattisuhteet solmittiin 15. elokuuta 1947, joten tänä vuonna vietetään maiden välisten diplomaattisuhteiden 75-vuotisjuhlaa. Suomi avasi suurlähetystön Reykjavikiin vuonna 1982, ja Islannin suurlähetystö avattiin Helsinkiin vuonna 1997. Maat ovat tasavaltoja, joita molempia johtaa vaaleilla valittu presidentti.

Kuluneiden 75 vuoden aikana maat ovat tehneet säännöllisesti korkean tason valtiovierailuja. Urho Kekkonen oli Suomen ensimmäinen presidentti, joka vieraili Islannissa elokuussa 1957. Islannin presidentti Kristján Eldjárn oli puolestaan ensimmäinen Islannin presidentti, joka vieraili Suomessa maaliskuussa 1972.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki Islantiin valtiovierailun vuonna 2022 ja Islannin presidentti Guðni Th. Jóhannesson vieraili Suomessa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksissa vuonna 2017 (valtiovierailu 2018).

Maidemme pääministerit ja ulkoministerit tapaavat useita kertoja vuodessa, usein pohjoismaisissa yhteyksissä ja kokoonpanoissa – aivan kuten muutkin ministerimme.

Tiivistä yhteistyötä ja vahvat keskinäiset suhteet

Maiden kahdenväliset poliittiset suhteet ovat vahvat. Islanti ja Suomi osallistuvat pohjoisina naapureina aktiivisesti Pohjoismaiden N5-ryhmän työhön sekä Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyöhön. Maat osallistuvat myös NORDEFCOn pohjoismaiseen puolustus- ja turvallisuusyhteistyöhön.

Yhteistyö ulottuu myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Baltian maiden kanssa tehtävässä NB8-yhteistyössä. Maamme ovat aktiivisesti mukana laajemmassa Euroopan integraatioprosessissa – Suomi EU:n jäsenenä ja Islanti Euroopan talousalueen ETAn jäsenenä. Molemmat maat olivat aiemmin EFTAn jäseniä (Islanti on sitä edelleen).

Islanti on NATOn perustajajäsen, ja Suomi on hakenut jäsenyyttä tänä vuonna. Myös työ Arktisessa neuvostossa on tärkeää.

Yhteisten arvojen puolesta kansainvälisillä areenoilla

Kansainvälisellä areenalla Suomi ja Islanti ovat YK:n ja sen jäsenjärjestöjen ja ohjelmien aktiivisimpia jäsenmaita. Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa maillamme on vahva maine ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolustajina sääntöpohjaisen monenkeskisen maailmanjärjestyksen ja kansainvälisen oikeuden puitteissa.

Sekä Islanti että Suomi hyödyntävät maiden vahvuuksia ja painottavat kansainvälisessä yhteistyössä sukupuolten tasa-arvoa, ilmastonmuutoksen torjuntaa, rauhanomaista konfliktien ratkaisua ja kestävää kehitystä.

Koronapandemian aikana Islanti ja Suomi ovat tehneet yhteistyötä eri tasoilla, ja molemmissa maissa rokotekattavuus on maailman korkeimpia.