Kauppasuhteet - oleellinen osa diplomatiaa

Kaupan edistäminen on tärkeä osa diplomaattisuhteita. Islannin ja Suomen ulkoministeriöt eivät ole tässä poikkeus. Molemmat maat ovat riippuvaisia ​​ulkomaankaupasta, ja maiden hallitusten politiikkaan sisältyy pyrkimys edesauttaa yritysten toimintaedellytyksiä. Kaupan esteiden, kuten tullien ja kiintiöiden, vähentäminen tai poistaminen helpottaa maiden välistä kauppaa.

Kansainvälisen kaupan vapauttaminen kiihtyi 1950-luvulla Euroopan talouden elpyessä toisen maailmansodan jälkeen. Lisääntynyt kansainvälinen talousyhteistyö johti tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen (GATT) ja loi perustan Maailman kauppajärjestölle (WTO). Suomi liittyi GATT-sopimukseen vuonna 1950, ja Islanti tuli mukaan ensimmäisen kerran väliaikaisesti vuonna 1964 ja virallisesti vuonna 1968. Suomi ja Islanti liittyivät yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa vastaperustettuun WTO:hon vuonna 1995.

Islanti on yksi vuonna 1961 perustetun Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n perustajajäsenistä. Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1969.

Kauppaa kahdenvälisesti ja moninkeskisesti

Eurooppalaisella tasolla merkittävä uusi askel oli Suomen ja Islannin liittyminen Euroopan vapaakauppasopimukseen (EFTA) vuonna 1970. Vuonna 1973 maamme solmivat vapaakauppasopimuksen Euroopan yhteisöjen (EY, nykyinen EU) kanssa. Tämän jälkeen EFTA-maat ja EY loivat Euroopan talousalueen (ETA). ETA-sopimus astui voimaan 1. tammikuuta 1994. Seuraavana vuonna Suomesta tuli EU:n jäsen. Tänä päivänä Islanti on siis EFTAn jäsen ja Suomi EU:n jäsenmaa. Molemmat maat ovat osa ETA-aluetta ja siten yhtenäismarkkinoita.

Islanti ja Suomi solmivat pian toisen maailmansodan jälkeen kahdenvälisen vaihtosopimuksen, joka korvattiin uudella kauppasopimuksella 1960-luvun alussa. Tänä päivänä kauppaa käydään paljon suoremmin ja tuotteita on enemmän. Islannista viedään Suomeen muun muassa metalleja, kalaa ja kalatuotteita, kun taas Suomesta viedään Islantiin pääasiassa puuta, koneita ja kuljetusvälineitä.

Islantilaiset ja suomalaiset tuotteet ovat suosittuja

Monet suomalaiset tuotteet ovat erittäin suosittuja Islannissa. Iittalan lasituotteet, Fiskarsin sakset ja Muumi-kahvimukit ovat yleinen näky monissa islantilaiskodeissa. Nokian saappaat pitivät lapset ja aikuiset pitkään kuivina talvella, ja myöhemmin Nokian matkapuhelimet yhdistivät ihmisiä. Suomalaiset ovat Islannin ulkopuolella suurimpia islantilaisen Skyr-rahkaherkun kuluttajia, ja islantilaista villaa viedään suuria määriä Suomeen, samoin kuin kalaöljyä ja erilaisia ​​ihonhoitotuotteita. Viime aikoina suomalaiset ja islantilaiset peliyhtiöt ovat yhdistäneet voimansa ja kehittäneet tuotteita maailmanmarkkinoille. Matkailualakin kasvaa mukavasti. Maiden välisessä kaupassa on tosin vielä kasvupotentiaalia!

Taloudellisesti  haastavista asemista vauraiksi maiksi

Diplomaattisuhteiden alkamisesta eli vuodesta 1947 lähtien Islannin ja Suomen talouskehitys on kulkenut hyvin samankaltaisia ​​reittejä eteenpäin. Maat ovat nousseet taloudellisesti haastavasta asemasta vauraiksi maiksi, joiden BKT asukasta kohden on korkea ja vakaa. Maat ovat myös avoimia talouksia, niillä on hyvät hyvinvointijärjestelmät ja ne menestyvät hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Maat ovat edelleen riippuvaisia ​​teollisuuden viennistä, vaikka palveluala onkin kasvanut nopeasti ollen nyt suurin toimiala. Tulevaisuuden painopiste on vihreässä siirtymässä, innovaatiossa ja teknologiassa.