Kohtaamisia - yhdessä monialaisesti

Islantilaiset ja suomalaiset ovat jo vuosien ajan olleet kiinnostuneita toinen toistensa kulttuurista ja taiteesta. Ensisilmäyksellä saattaa vaikuttaa siltä, että kiinnostus keskittyy kulttuurialan jättiläisiin arkkitehtuurin, muotoilun, kirjallisuuden ja musiikin alalla, mutta todellisuudessa kiinnostus ulottuu tätä syvemmälle. Voidaan sanoa, että meillä on yhteinen ymmärrys toisistamme, mikä muodostaa välillemme erityissiteen: meitä yhdistää samanlainen huumorintaju, ja sijaintimme on hiukan syrjäinen.

Muun muassa kirjallisuus ja lukeminen yhdistävät maitamme. Suomea ja Islantia pidetään eräinä maailman lukutaitoisimpina kansoina. Vain Islannissa julkaistaan ​​enemmän kirjoja asukasta kohden kuin Suomessa. Molemmissa maissa on myös laaja ja ilmainen kirjastoverkosto. Lukeminen ja kirjallisuus ovat osa arkeamme, mutta myös näkyvästi esillä kansallisessa historiassa. Islantilaiset saagat ja suomalainen Kalevala ovat kansalliseepoksia, jotka ovat määrittäneet maidemme kulttuuriperintöä.

Muotoiluala kukoistaa niin Islannissa kuin Suomessa. Kun Helsinki oli vuonna 2012 maailman muotoilupääkaupunki, Reykjavíkissa vuosittain järjestettävä Design March -festivaali valittiin sen erityiseksi oheistapahtumaksi. Siitä lähtien yhteistyö suomalaisten ja islantilaisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden välillä on ollut yksi Helsinki Design Weekin ja Reykjavíkin Design March -festivaalin vuotuisista kulmakivistä. Myös Helsinki Design Weekin kehittämä Design Diplomacy -konsepti nauttii suosiota molemmissa maissa.

Alvar Aallon (1898-1976) suunnittelema Pohjolan talo Reykjavíkissa (Norræna húsið) on ainutlaatuinen rakennus. Ei vain siksi, että se on Alvar Aallon ainoa rakennus Islannissa, vaan myös siksi, että talo on ollut pohjoismaisen yhteistyön, yhteisen kulttuurin ja ystävyyden keskus aina vihkimisvuodestaan 1968 lähtien. Myös kaikki talon valaisimet ja kalusteet ovat Aallon suunnittelemia.

Monilla islantilaistaiteilijoilla on ollut viime vuosina töitä esillä Suomen suurimmissa ja arvostetuimmissa museoissa kuten Kiasmassa, Amos Rexissä ja Designmuseossa. Heitä ovat muun muassa Kjartan Ragnarson, Shoplifter, Egil Sæbjörnsson ja Brynjar Sigurðason. Arvostettu Ars Fennica -palkinto on myönnetty kahdesti islantilaistaiteilijalle: Kjartan Ragnarsonille ja Hreinn Friðfinnssonille.

Suomella ja Islannilla on rikas musiikkiperinne ja vireä nykymusiikin kenttä. Islannin sinfoniaorkesterilla on 70-vuotisen olemassaolonsa aikana ollut neljä ylikapellimestaria Suomesta, ja tällä hetkellä ylikapellimestarina toimii Eva Ollikainen. Orkesterit esittävät usein suomalaisten ja islantilaisten nykysäveltäjien kappaleita molemmissa maissa, ja maiden suosituilla popartisteilla on omat suuret fanijoukkonsa.

Kiinnostus elokuvantekemistä kohtaan on suurta sekä Suomessa että Islannissa, ja suomalaiset ja islantilaiset ohjaajat ovat vierailleet säännöllisesti toistensa elokuvafestivaaleilla. Maat jakavat myös kiinnostuksen Nordic Noir –genreä kohtaan televisiosarjoilla Trapped (Ófærð) ja Bordertown (Sorjonen).

Islannin ja Suomen yliopistojen välinen yhteistyö on kukoistanut viime vuosikymmenten aikana. Eräs esimerkki akateemisesta yhteistyöstä pohjoisten maidemme välillä on Pohjoinen tutkijafoorumi (NRF), jossa tiede, politiikka ja liiketoiminta ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja jossa vuoropuhelu on elävää ja älyllistä. NRF nousi globaaliin tietoisuuteen uudelleenmäärittelemällä arktisen alueen ”tietopohjaiseksi alueeksi” ja yhdistämällä sen Jäästä riippuvainen maailmamme -teeman kautta Etelämantereeseen ja Himalajaan. Samalla tutkijafoorumi on toiminut Arktisen vuosikirjan ja Arktisen yleiskokouksen innoittajana.  

Monet islantilaiset ja suomalaiset pitävät toistensa kieltä mielenkiintoisena. Islannin kieli on ollut pakollinen oppiaine pohjoismaisissa opinnoissa Helsingin yliopistossa vuodesta 1967 lähtien. Molemmat kielet ovat oppiaineina aikuiskoulutuskeskuksissa.

Maidemme kohtaamiset kulttuurin alalla eivät lopu tähän, vaan jatkuvat kukoistavina:

  • Helsinki ja Reykjavik olivat kaksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista (ECoC) vuonna 2000.
  • Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto (perustettu vuonna 1975) pyrkii edistämään Suomen ja Islannin välisiä suhteita ja kulttuurivaihtoa sekä lisäämään maiden keskinäistä tietoisuutta ja tuntemusta.
  • Suomessa toimivat aktiiviset Suomen Islanninhevosyhdistys ja Islanninlammaskoirayhdistys.