Ihmisten väliset yhteydet keskiössä
Ihmisten, yhdistysten ja järjestöjen väliset suorat yhteydet niin Islannissa kuin Suomessakin ovat aktiivisia, kestäviä ja mutkattomia. Yhteydenpito käsittää kaikki yhteiskunnan osa-alueet, ikäryhmät, aiheet ja kiinnostuksen kohteet.
Suomen ja Islannin kansalaiset ovat vuosien saatossa ojentaneet auttavan käden toisilleen moneen kertaan. Ohessa lukuisista esimerkeistä kaksi:
- Islantilaiset tunsivat suurta myötätuntoa talvisodassa taistelevia suomalaisia kohtaan. Islannin Punainen Risti ja Pohjola-Norden-yhdistys järjestivät keräyksen, johon kansalaiset osallistuivat poikkeuksellisella tavalla lahjoittaen rahaa ja erilaisia hyödykkeitä (muun muassa kudottuja villalapasia ja sukkia). Suomalaiset olivat tästä hyvin kiitollisia tiedostaen sen, että monet antoivat siitä vähästä mitä heillä oli.
- Vestmannasaarilla vuonna 1973 tapahtuneen tulivuorenpurkauksen jälkeen Suomi oli mukana lähettämässä puisia elementtitaloja niille saarten asukkaille, jotka joutuivat jättämään kotinsa ja muuttamaan. Talot koottiin Mosfaellsbærissa – ja niissä oli tietysti oma sauna!
Osa pohjoismaista perhettä
Islantilaiset ja suomalaiset ovat osa pohjoismaista perhettä, ja pohjoismaisuus määrittelee pitkälti sen, keitä olemme. Pohjoismaiden kansalaisten välisiä siteitä vahvistavia yhteistyöverkostoja ja -malleja on ollut olemassa jo pitkään. Esimerkiksi Pohjoismaissa toimivat viisi Pohjola-Norden-yhdistystä viettävät 100-vuotisjuhliaan vuosina 2019–2024. Islannin Norraena félagid täyttää tänä vuonna 100 vuotta!
Pohjoismaiset ystävyyskaupungit on myös pitkäaikainen ja tärkeä perinne, ja kaupunkien välillä on yhteistyötä yhä tänäkin päivänä.
Pohjoismainen yhteistyö
Yksi virallisen pohjoismaisen yhteistyön keskeisistä tavoitteista on varmistaa, että ihmisten välinen yhteydenpito on mahdollisimman helppoa. Vapaus asua, työskennellä ja opiskella Pohjolassa on asia, jota edistetään jatkuvasti. Kansalaisten mahdollisuutta liikkua Pohjoismaiden välillä ovat helpottaneet visionääristen poliitikkojen ja virkamiesten 1950-luvulla solmimat sopimukset:
- Vuosi 1952: passivapaus Pohjoismaiden välillä otettiin käyttöön.
- Vuosi 1958: täysimääräinen Pohjoismaiden passiunioni, joka oli Schengen-sopimuksen edelläkävijä, toteutui.
- Vuosi 1954: Yhteispohjoismaiset työmarkkinat tulivat voimaan. Ne edelsivät työvoiman vapaata liikkuvuutta, josta tuli myöhemmin yksi EU:n keskeisistä periaatteista.
- Vuosi 1955: pohjoismainen sosiaaliturvasopimus hyväksyttiin.
- 23.3.1962 solmittiin Helsingin sopimus. Se on perussopimus ja pohjoismaisen hallitusyhteistyön perusta. Sopimus täyttää tänä vuonna 60 vuotta.
Pohjoismaat, Suomi ja Islanti mukaan lukien, sijoittuvat kansainvälisissä vertailuissa eri aloilla kärkimaiden joukkoon. Yksi tällainen on kansalaisten onnellisuutta mittava tutkimus. Ilmiön selittämiseksi on esitetty lukemattomia teorioita. On vaikeaa nostaa esiin yhtä yksittäistä tekijää, mutta yksi lienee se, että teemme asioita yhdessä ja vahvistamme näin toisiamme!
