Markkinamahdollisuudet Kreikassa 

Kreikan energiayhteyksien laajentamisesta tehtiin viime vuoden aikana uusia aiesopimuksia erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän suuntaan, jotta Kreikan asema vihreän energian risteysasemana vahvistuu. Kreikan valtion sähköyhtiö PPC:n omistusta on vähennetty energiasektorilla myymällä kantaverkkoyhtiö ADMIE:stä kiinalaiselle State Grid:illä 24 % osuus ja sähkönsiirtojärjestelmää operoivasta, Hedno:sta, 49 % osuus Macquarie Asset Management –yhtiölle. PPC:n osakkeista on Kreikan valtion hallussa enää 34,12 %. Yhtiö on vielä vahva toimija Kaakkois-Euroopan energiasektorilla, ja sillä on suunnitelmia toimintansa laajentamisesta edelleen. Kreikassa on tarvetta uudelle sähkönsiirtokapasiteetille, jotta kaikki luvan saaneet uusiutuvat energialähteet ja varastointikapasiteetti saadaan liitettyä verkkoon. Älykkäitä sähkömittareita ollaan vasta vähitellen asentamassa vanhojen tilalle. Kreikka pyrkii myös maakaasun osalta vahvaksi alueelliseksi toimijaksi rakentamalla kelluvia nestekaasuterminaaleja ja laajentamalla kaasuputkia naapurimaiden suuntaan. Maakaasun tärkein käyttötarkoitus on ollut Kreikassa sähköntuotanto. Valtionyhtiö DEPA on ollut suurin toimija sektorilla. Kaasuputkien infrastruktuurin omistaa nykyisin Italgas 90 % osuudella. Suurin yksityinen toimija maakaasusektorilla on Kopelouzos Group. Helleniq Energy ja Motoroil ovat kaksi perinteistä öljytuotteita valmistavaa yritystä, joiden toiminta on viime vuosina laajentunut mm. sähköntuotantoon uusiutuvilla energialähteillä ja jätteiden hyödyntämiseen

Kreikan talousnäkymät vuodelle 2023 ovat arvioiden mukaan muuta Eurooppaa valoisammat. Meriklusterin kasvu on jatkunut vahvana ja investoinnit satamainfraan, lng-kapasiteettiin ja uusiutuviin energioihin kuin myös digitaalisiin ratkaisuihin on ollut merkittävän suurta. Markkinoille tarvitaan uusia toimijoita, muuten tarjontapuolen rajoitteet saattavat alkaa hidastaa talouden elpymistä.

Kreikan talouden tärkeimpiä kasvumoottoreita ovat yritysten liiketoiminnan ja valtionhallinnon digitalisointi, mittavat investoinnit uusiutuvaan energiaan ja kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Jätehuollon modernisointi ja jätteiden hyödyntäminen energiaksi ovat niin ikään painopisteinä. Merenkulku ja satamien yksityistämiset voivat myös tarjota mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Markkinoille tarvitaan uusia toimijoita, muuten tarjontapuolen rajoitteet saattavat alkaa hidastaa talouden elpymistä.

Kreikka odottaa saavansa EU:n elpymisvälineestä 17,8 mrd. EUR tukia ja 12,7 mrd. EUR lainoja yrityksien investointeja varten. Kreikan tavoitteissa on saada aktivoitua näillä varoilla kaikkiaan 57 mrd. EUR edestä investointeja vuoteen 2026 mennessä.