Kahdenväliset suhteet

Suomen ja Kreikan kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja toimivat. Yleinen Suomi-kuva on Kreikassa ohuehko, mutta vahvistumaan päin. Suomeen liitetään Kreikassa myönteisiä mielikuvia

Poliittisten suhteiden tärkein viitekehys on EU-jäsenyys painottuen erityisesti yhteydenpitoon talousasioita, rajavalvontaa sekä kulttuuri- ja opetuskysymyksiä koskien. Suomalaiset rajavartijat nauttivat Kreikassa suurta arvostusta ja suomalaisia asiantuntijoita onkin osallistunut aktiivisesti Frontex-operaatioihin Kreikan ja Turkin rajalla. EU:ta koetelleella talouskriisillä on kuitenkin ollut vaikutuksensa Kreikan ja Suomen välisiin suhteisiin. Suomen näkemykset keinoista eurokriisin taltuttamiseksi on mielletty Kreikassa jyrkiksi, millä on ollut heijastusvaikutuksensa myös yleiseen Suomi-kuvaan.

Ortodoksinen uskonto (asema kansankirkkona Suomessa) yhdistää myönteisellä tavalla Suomea ja Kreikkaa. Huomion arvoista Kreikasta katsoen on, että Suomen ortodoksinen kirkko toimii Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alla.

Suomen ja Kreikan välisessä kaupassa on vielä kasvupotentiaalia. Suomen vienti Kreikkaan on laskenut Kreikan talouskriisin myötä, kun kreikkalaisten kuluttajien ostokyky on heikentynyt ja yritysten tekemät investoinnit melkein pysähtyneet.

Suomen tärkeimpiin vientituotteisiin ovat lukeutuneet

Kreikan vienti Suomeen on vaihdellut viime vuosina ja riippunut lähinnä ferronikkelin kysynnästä Suomen päässä. Ferronikkelin ohella merkittävimpiä tuontituotteita Kreikasta ovat olleet elintarvikkeet ja turkikset.

Suurin suomalainen investointi Kreikassa on Nokia Solutions and Networks:in (entinen Nokia Siemens Networks) tutkimuskeskus Ateenassa, joka palvelee Nokian matkapuhelinverkkotoimintaa Kreikkaa laajemmalla alueella.

Muuten suomalaiset yritykset ovat edustettuina Kreikassa joko tytäryhtiön tai paikallisen edustajan kautta. Eräät merkittävät suomalaiset yritykset ovat tytäryhtiöineen edustettuna Kreikassa:

Kreikkalaisten valtionyhtiöiden yksityistämisprosessi on saanut suomalaisyhtiöt pohtimaan mahdollisuuksia investoida Kreikkaan (muun muassa energia-ala). Kreikkalaisinvestoinneista Suomeen maininnan arvoinen on kreikkalaisen marmorialan yrityksen investointi Granicon -yhtiöön.

Suomalainen kulttuuri on Kreikassa erityisesti musiikin eri muodoissa varsin runsaasti esillä. Kreikassa on lisäksi jonkin verran erilaista suomalaista näyttelytoimintaa. Myös Suomessa on runsaasti kreikkalaisen kulttuurin ystäviä. Tästä ovat osoituksena muun muassa monet aktiiviset ystävyysseurat.

Suomen Ateenan-instituutti perustettiin vuonna 1984. Instituutin päätoimiala on tieteellisessä tutkimuksessa, mutta se järjestää myös kulttuuritilaisuuksia, osin yhteistyössä suurlähetystön kanssa. Instituutin naapurissa on pohjoismainen tiedekirjasto.

Kreikassa asuu pysyvästi arviolta 1 600 Suomen kansalaista eri puolilla maata. Suurimmat keskittymät ovat Ateenassa sekä Rodoksella ja Kreetan saarella. Eri puolilla Kreikkaa on aktiivisia Suomi-yhdistyksiä ja Suomi-kouluja. Kreikka on suomalaismatkailijoiden keskuudessa eräs suosituimmista kohteista. Kreikassa käy vuosittain arvioilta noin 180 000 suomalaisturistia.

Suomen kieltä voi opiskella Ateenan yliopiston kielikeskuksessa.

Diplomaattisuhteet Suomen ja Kreikan välillä solmittiin vuonna 1920. Sitä ennen Kreikka oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden 5. tammikuuta 1918 viidentenä maana maailmassa yhtä päivää Ranskan, Venäjän, Ruotsin ja Saksan jälkeen.

Suomen suurlähetystö Ateenaan perustettiin vuonna 1977. Tätä ennen Suomella oli Ateenassa kaupallinen edustaja.

Kreikalla oli ensimmäinen Helsinkiin sijoitettu suurlähettiläs vuosina 1972-74, minkä jälkeen edustautuminen palasi muutamaksi vuodeksi Tukholmaan. Vuonna 1979 Helsinkiin saatiin Kreikasta taas residentti suurlähettiläs ja edustautuminen paikan päällä on säilynyt siitä lähtien.