Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Kreikan kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja toimivat. Suomen saama näkyvyys on enimmäkseen myönteistä Kreikassa. Suomeen liitetään myönteisiä mielikuvia

  • kehittyneestä pohjoismaisesta yhteiskunnasta
  • laadukkaasta koulutusjärjestelmästä
  • kansalaisten onnellisuudesta ja tyytyväisyydestä yhteiskunnan toimivuuteen
  • ympäristöosaamisesta
  • korkeasta teknologiasta

Poliittisten suhteiden tärkein viitekehys on EU-jäsenyys. Suomen rajavartijat ovat osallistuneet EU:n rajavalvontaoperaatioihin (Frontex) Kreikan meri- ja maarajoilla. Kreikkalaisia opettajia ja opetusviranomaisia on vieraillut Suomessa tutustumassa Suomen PISA-menestyksen saloihin. Suomen NATO-jäsenyys on lisännyt kiinnostusta Suomen asevelvollisuusjärjestelmää ja reserviläisten koulutusta kohtaan. 

Ortodoksinen uskonto (asema kansankirkkona Suomessa) yhdistää myönteisellä tavalla Suomea ja Kreikkaa - molempien kirkkojen toimiessa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alla.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Kreikan välisessä kaupassa on vielä kasvupotentiaalia. Suomen vienti Kreikkaan laski maan talouskriisin vuosina, mutta vienti on ollut taas nousujohteista vuodesta 2021 lähtien. Suomen tavaravienti Kreikkaan oli vuonna 2023 arvoltaan 228 MEUR, ja Suomen tuonti Kreikasta 124 MEUR. Kreikasta tuonti on ollut korkeimmillaan 177 MEUR vuonna 2014, jolloin ferronikkelin osuus tuonnista oli jopa 59 %. Viime vuonna ferronikkeliä tuotiin enää 1,7 MEUR arvosta johtuen Kreikan valtionyhtiön yksityistämisprosessista.

Suomen tärkeimmät vientituotteet Kreikkaan ovat:

  • paperi ja paperimassa
  • puu ja puumassa
  • turkikset
  • sinkki
  • muovit
  • koneet ja laitteet

Kreikan tärkeimmät vientituotteet Suomeen olivat vuonna 2023 raa'at turkisnahat, elintarvikkeet, optiset laitteet, alumiini ja farmaseuttiset tuotteet. 

Suurin suomalainen toimija Kreikassa on Nokia Networks (entinen Nokia Siemens Networks) tutkimuskeskuksellaan Ateenassa, joka palvelee tuhannen hengen keskuksellaan laajempaa maatieteellistä aluetta.

Muita Kreikassa läsnä olevia suomalaisia yrityksiä ovat: 

  • Wärtsilä
  • Konecranes
  • Kone
  • Uponor
  • Orion Pharma
  • UPM Kymmene
  • Tapojärvi

Kulttuurisuhteet

Suomalaisesta kulttuurista musiikki, valokuvataide ja elokuvat ovat päässeet jonkin verran esille Kreikassa. Kreikka tunnetaan parhaiten antiikin aikaisesta kulttuuristaan mutta myös nykykulttuuriin ovat suomalaiset usein tutustuneet käydessään Kreikassa. Monet aktiiviset Kreikan ystävyysseurat järjestävät myös erilaisia tapahtumia Suomessa.

Suomen Ateenan-instituutti perustettiin vuonna 1984. Instituutin päätoimiala on tieteellisessä tutkimuksessa, mutta se järjestää myös kulttuuritilaisuuksia, osin yhteistyössä suurlähetystön kanssa. Instituutin naapurissa on pohjoismainen tiedekirjasto.

Suomalaiset, suomen kieli

Kreikassa asuu pysyvästi arviolta 1 600 Suomen kansalaista eri puolilla maata. Suurimmat keskittymät ovat Ateenassa, Rodoksella ja Kreetalla. Eri puolilla Kreikkaa on aktiivisia Suomi-yhdistyksiä ja Suomi-kouluja. Kreikka on suomalaismatkailijoiden keskuudessa eräs suosituimmista kohteista. Kreikassa käy vuosittain arvioilta noin 200.000 suomalaisturistia.

Suomen kieltä voi opiskella Ateenan yliopiston kielikeskuksessa.

Historia

Diplomaattisuhteet Suomen ja Kreikan välillä solmittiin vuonna 1920. Sitä ennen Kreikka oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden 5. tammikuuta 1918 viidentenä maana maailmassa yhtä päivää Ranskan, Venäjän, Ruotsin ja Saksan jälkeen.

Suomen suurlähetystö Ateenaan perustettiin vuonna 1977. Tätä ennen Suomella oli Ateenassa kaupallinen edustaja.

Kreikalla oli ensimmäinen Helsinkiin sijoitettu suurlähettiläs vuosina 1972-74, minkä jälkeen edustautuminen palasi muutamaksi vuodeksi Tukholmaan. Vuonna 1979 Helsinkiin saatiin Kreikasta taas residentti suurlähettiläs ja edustautuminen paikan päällä on säilynyt siitä lähtien.