Turhautuneet ihmiset konttiasutuksen keskellä

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä vieraili Kreikassa Skaramangasin vastaanottokeskuksessa. Ateenan-suurlähetystössä työskentelevä Petra Tammisto osallistui vierailuun osana ministeridelegaatiota.

Mutkikkaat tiet ja pölyiset kadut johtavat ministerisaattueen Skaramangasin vastaanottokeskukseen. Ateenan länsirannikolla, kahdeksan kilometrin päässä Pireuksen satamasta sijaitseva keskus on ulkoapäin karu.

Satama-alueen hiekkakenttää peittävät karut konttiasutukset.

Näkyvissä on aavaa hiekkakenttää ja valkoisia konttiasutuksia silminkantamiin. Keskukseen kulkiessa ei voi tuntea kuin ahdistusta.

Yli 2 900 turvapaikanhakijan asuttamassa konttikylässä vallitsee turhautunut ilmapiiri. Korvissa kaikuu ihmismassojen toistama viesti: "Emme halua jäädä tänne".

Asukkaat toivovat epätoivoisesti voivansa jatkaa matkaa Keski-Eurooppaan, missä monilla on perhettä.

Kodin kaipuu kolkossa ympäristössä

Vaikka Skaramangas on Kreikan muihin lähes neljäänkymmeneen vastaanottokeskukseen verrattuna erittäin hyväkuntoinen, vallitsee siellä kolkko tunnelma.

Järjestelmällisyydestä ei ole puutetta: erillisiä asuinkontteja löytyy perheille sekä yksin matkustaville miehille, naisille ja lapsille. Keskuksen asukkaista suurin osa (80 %) tulee Syyriasta. Afganistanista on saapunut reilut 15 % ja Irakista 5 %.

Kylpyhuoneen jakavat kymmenkunta asukasta.

Syyrialainen perheenäiti toivottaa minut tervetulleeksi asuntoon jossa on noin kymmenen neliömetrin kokoinen makuuhuone. Kylpyhuone on jaettu viereisessä huoneessa asuvan perheen kanssa. Vaikka sänkyjä ei ole riittämiin, on perhe kuitenkin kasassa.

Hyvistä asuinolosuhteista huolimatta on Skaramangasin keskus monille väliaikainen asuinpaikka. Suurin osa turvapaikanhakijoista on ollut Kreikassa jo kuukausia. Yhteensä maassa on jumissa yli 54 000 ihmistä: 46 000 mantereella ja 8 000 saarilla.

Makuuhuoneessa toimivat sähköt ja ilmastointi.

Koska keskuksen avaamisesta on vasta reilu kuukausi, ei asukkaille eikä ulkopuolisille välity erityisen kotoisa ilmapiiri.

Ei jalkapalloa pelaavia lapsia hiekkakentällä, ei opiskelevia nuoria eikä ruokaa valmistavia vanhempia.

Verrattuna pitkäaikaisempiin keskuksiin Skaramangas on vielä erittäin alkeellinen. Fasiliteetteja esimerkiksi ruoan valmistamiseen ollaan kuitenkin rakentamassa, mutta se vie oman aikansa.

Ruoka-avustus kohdillaan

Kuten asuinolosuhteissa, ei ruokailussakaan järjestelmällisyyttä puutu. Saapuessamme keskukseen aamiaisaikaan, asukkaat odottavat ruokajonossa vuoroaan.

Ruoan jakelu toimii systemaattisesti kolmesti päivässä

Yhtä asuntoa kohden on luvassa korillinen appelsiineja ja voisarvia. Lounaaksi ja illalliseksi on luvassa lämmin ruoka, usein vihannesperäistä keittoa.

Vaikka ruokaa on tarpeeksi, eroaa se asukkaiden omista ruokailutottumuksista, ja valmisruoan syöminen kuukaudesta toiseen turhauttaa.

UNHCR:n lisäksi keskuksessa toimivat muun muassa Kreikan laivasto, Punainen Risti, Lääkärit ilman rajoja sekä monia paikallisia järjestöjä. Ruoka- ja lääkitysavustuksesta ei siis ole pulaa.

Muuttoliiketilanne suomalaisen silmin

Suurlähettiläs Pauli Mäkelä, ministeri Hanna Mäntylä, UNHCR:n edustaja ja kansanterveyden pääsihteeri Ioannis Baskozos.

Ministerivierailu herättää suurta kiinnostusta asukkaiden keskuudessa. Ihmismassan painautuessa ministerisaattueen ympärille on tunnelma ajoittain ahdistava.

Kolmen päivän mittaisen Ateenan-matkan päättävästä Skaramangasin-vierailusta jääkin päällimmäiseksi ristiriitaiset tunteet. Keskuksen ympäröimän ahdistuksen ja turhautumisen rinnalla elää toivo paremmasta.
 

Petra Tammisto opiskelee Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa ja toimii parhaillaan harjoittelijana Suomen Ateenan-suurlähetystössä.

Teksti ja kuvat: Petra Tammisto