Kreikan merenkulkusektorilla on liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Kreikkalaiset varustamot ovat isoja toimijoita merenkulkusektorilla. Kreikkalaisten omistuksessa on noin 20 % globaalista kauppalaivastosta. Osa isoista varustamoista on tehnyt tilauksia uusista aluksista mutta monet laivanomistajat ovat vielä varovaisia tekemään päätöksiä uusien aluksien hankkimisesta vihreiden polttoaineratkaisujen kehittämisvaiheen takia. Kreikan saaristoliikenteen aluksia tullaan lähiaikoina uusimaan vihreän teknologian suuntaan hyödyntämällä Kreikan elvytys- ja rakennerahastovaroja. Kreikan telakoiden toimintaa ollaan uudistamassa yksityistämisprosessien toteuduttua, ja uusien omistajien ambitiona on elvyttää laivanrakennustoimintaa Kreikassa. Suurin osa Kreikan isoista rahti-ja matkustajasatamista yksityistettiin talouden kriisivuosina, ja tätä trendiä on jatkettu investointien lisäämiseksi ja satamien kehittämiseksi. Isoimpia huvipursisatamia on myös yksityistetty, ja hallituksen tavoitteena on saada yksityisten investointien avulla kehitettyä sektoria edelleen.

Merenkulku on yksi Kreikan perinteisistä palvelusektoreista matkailun lisäksi. Merenkulun arvioidaan tuovan noin 8 % Kreikan bkt:stä. Kreikkalaisomistuksessa on yli 5500 alusta, joka vastaa noin 20 % globaalista kauppalaivaston kapasiteetista. Euroopan tasolla kreikkalaisomistus nousee jo 61 %:iin käytettävissä olevien alusten kapasiteetista (82 % lng-aluksista, 80 % kuivarahtialuksista ja 75 % tankkereista). Kreikkalaisomistuksessa on kuitenkin vain 8,5 % konttilaivoista globaalisti, koska niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on säännöllisessä reittiliikenteessä. Kreikkalaiset ovat rekisteröineet isoimpia aluksiaan (yli 1000 grt) pääasiassa Liberian (1.667), Marshall-saarten (1364), Maltan (650) ja Panaman (601) rekistereihin. Kreikan omassa alusrekisterissä oli alkuvuonna kirjautuneena 590 alusta. Kreikan rekisterin velvoitteet kreikkalaisen miehistön käyttämisestä ovat monille, isoja aluksia omistaville yhtiöille haasteellinen velvoite.

Isoimmilla varustamoilla on omistuksessaan 100-200 alusta mutta sektorilla toimii myös pieniä yhtiöitä, joiden omistuksessa voi olla vain pari alusta.  Kreikkalaiset varustamot ovat tehneet viimeisen vuoden aikana tilauksia uusista laivoista 190 kappaleen verran. Näistä tilauksista 92 kpl oli tankkereita ja 64 kpl kuivarahtialuksia. Kreikkalaiset ovat hankkineet myös käytettyjä aluksia 266 kpl viimeisen vuoden aikana, ja myyneet myös vanhempia aluksia. Monet omistajat ovat kuitenkin viivytelleet ostopäätösten tekemistä nykytilanteessa, kun vielä ei ole selkeyttä siitä, mikä uusi polttoaine tulee jatkossa hallitsemaan markkinoita vai edetäänkö rinnakkain eri vaihtoehtojen kanssa. Sähkön nähdään soveltuvan polttoaineeksi vain saariston ja mantereen väliseen liikenteeseen. Ydinenergia nähdään Kreikassakin mahdollisena tulevaisuuden polttoainevaihtoehtona rahtilaivoille.

Isoimpia kreikkalaisomisteisia varustamoita ovat:

 Dynacom(Linkki toiselle web-sivustolle.) /Dynagas(Linkki toiselle web-sivustolle.)/Sea Traders(Linkki toiselle web-sivustolle.)   TMS Cardiff(Linkki toiselle web-sivustolle.)    Capital Group(Linkki toiselle web-sivustolle.) + Capital Gas(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Navios(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Maran(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Atlas Maritime(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Alpha Bulkers(Linkki toiselle web-sivustolle.) /Pantheon Tankers(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Thenamaris(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Danaos Shipping (Linkki toiselle web-sivustolle.)   Latsco Shipping(Linkki toiselle web-sivustolle.) /Marla(Linkki toiselle web-sivustolle.)     Tsakos Energy Navigation (Linkki toiselle web-sivustolle.)   Diana Shipping (Linkki toiselle web-sivustolle.)    Drydel Shipping(Linkki toiselle web-sivustolle.)    Metrostar Management(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Athenian Sea Carriers (Linkki toiselle web-sivustolle.)   Cosmoship Management  (Linkki toiselle web-sivustolle.)    Laskaridis Maritime  (Linkki toiselle web-sivustolle.)   Sea Pioneer Shipping(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Cape Shipping(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Eastern Mediterranean Maritime (Linkki toiselle web-sivustolle.)  Eurobulk(Linkki toiselle web-sivustolle.) /EuroSeas (Linkki toiselle web-sivustolle.)    Meadway Bulkers (Linkki toiselle web-sivustolle.)   Safe Bulkers  (Linkki toiselle web-sivustolle.)  Vafias Group/Stealth Maritime Corp   (Linkki toiselle web-sivustolle.) 

Tsakos Energy Navigation on ilmoittanut julkisesti tavoitteekseen viherryttää omistamansa alukset vuoteen 2030 mennessä

.

Kreikan saariston lauttaliikenne

Saaristoliikennettä pyörittävät laivat ovat tärkeitä toimijoita Kreikassa sekä matkailuelinkeinon kannalta että saarten asukkaiden huoltovarmuuden takia. Siten Kreikan valtion budjetista on tuettu tätä liikennettä vuosittain 80 MEUR. Saaristoliikenteen laivakanta on kuitenkin suhteellisen vanhaa, ja Kreikan hallituksen aikomuksena on viherryttää lähimerillä liikkuvia aluksia hyödyntämällä EU:n elvytyspaketin varoja ja Kreikan rakennerahastovaroja.

Kreikan lauttaliikenteen toimijat(Linkki toiselle web-sivustolle.), joista suurimpia ovat:

Attica Group(Linkki toiselle web-sivustolle.) + Superfast(Linkki toiselle web-sivustolle.) Ferries           Grimaldi Group(Linkki toiselle web-sivustolle.) + Minoan Lines  (Linkki toiselle web-sivustolle.)  

Golden Star Ferries(Linkki toiselle web-sivustolle.)     Seajets(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Fast Ferries(Linkki toiselle web-sivustolle.)     Levante Ferries  (Linkki toiselle web-sivustolle.)   Saronic Ferries(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Dodekanisos Seaways(Linkki toiselle web-sivustolle.)     Zante Ferries(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Kerkyra Lines(Linkki toiselle web-sivustolle.)  SAOS Ferries(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Telakat

Neorion Shipyard(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Elefsis Shipyard kuuluvat vuodesta 2019 lähtien Yhdysvalloissa rekisterissä olevaan ONEX Shipyards and Technologies(Linkki toiselle web-sivustolle.) –konserniin (Panos Xenokostas). Telakoilla on toteutettu tähän mennessä pääasiassa laivojen korjaustoimenpiteitä. Matkustajalauttaliikennöijä Attica Group(Linkki toiselle web-sivustolle.) on alustavasti sopinut 100-metrisen laivan rakentamisesta Elefsinan telakalla, jonka polttoaineeksi suunnitellaan metanolia. Tämä olisi 17 vuoden tauon jälkeen ensimmäinen Kreikassa rakennettava laiva.

Onex Group allekirjoitti vähän aikaa sitten sopimuksen Robert Allanin yhtiön kanssa 30 hinausaluksen suunnittelemiseksi ja valmistamiseksi Elefsinan telakalla. Tuotannon arvo tulee oleman noin 280 MEUR. 

Hellenic Shipyard(Linkki toiselle web-sivustolle.):in (Skaramagkas Shipyard) yksityistämisprosessi saatiin vietyä maaliin viime vuonna, kun investoijan toivoma lisäalueen osto telakan välittömästä läheisyydestä toteutui. Telakan omistaja on rikas laivanvarustaja Georgios Prokopiou yhtiönsä Milena Enterprises Company ltd kautta. Hänen omistuksessaan ovat yhtiöt Dynacom Tankers, Sea Traders ja Dynagas LNG Partners, jotka hallinnoivat 170 alusta (öljytankkereita, kuivarahtia ja kaasutankkereita).  Yhtiöllä arvioidaan olevan alustilauksia pääasiassa kiinalaistelakoilla (40 kpl).

Mediatietojen mukaan telakkayhtiö olisi sopinut Kreikan tilaamien GoWind –korvettien osittaisesta (vähintään 30 %) paikallisesta valmistuksesta tilauksen saaneen Naval Group:in kanssa. Prokopioun ambitiona on elvyttää kreikkalaista laivanrakennusta omalla telakallaan sekä Κreikan merivoimien laivatilausten että Kreikan saaristoliikennettä pyörittävien alusten osalta, jotta ne täyttävät jatkossa päästövaatimukset ja pystyvät hyödyntämään vihreämpiä polttoainevaihtoehtoja.

Halkidan(Linkki toiselle web-sivustolle.) telakalla suoritetaan pääasiassa laivojen korjaustöitä.

Salaminan(Linkki toiselle web-sivustolle.) telakalla (Spanopoulos Group) on valmistettu hinaajia ja muita erikoisaluksia laivojen korjaus –ja muutostöiden lisäksi. Myös Kreikan merivoimien tilaamat alukset ovat yhtiön mielenkiinnon kohteena.

Uudet telakat tulevat tarvitsemaan myös ulkomaista tietotaitoa tuotantokustannusten saamiseksi mahdollisimman kilpailukykyiselle tasolle.

Kreikan suurimmat satamat

https://nee.gr/en/port-port-authorities/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Kreikan suurin satama on Pireus(Linkki toiselle web-sivustolle.) Ateenan kyljessä. Satama yksityistettiin vuonna 2016 vasemmistopuolue Syrizan hallituskaudella. Kiinalainen valtionyhtiö Cosco hankki silloin satamasta 51 % osuuden, ja tehdyn sopimuksen mukaan sataman omistusosuutta oli mahdollisuus nostaa 67 %: iin viiden vuoden kuluttua, jos Cosco tekisi sovitut 300 MEUR investoinnit satamaan. Investoinnit toteutettiin, ja Kreikan valtio omistaa satamasta nykyisin 7,14 %. Rahtiliikenteen lisäksi, Pireus on tärkeä kotisatama myös Kreikan saaristoliikenteelle.

Thessalonikin(Linkki toiselle web-sivustolle.) satama yksityistettiin vuonna 2018, ja tarjouskilpailun voitti saksalaiskyproslainen konsortio Deutsche Invest Equity Partners ja Belterra Investments. Belterran omistaja on Mustanmeren alueelta peräisin oleva kreikkalaistaustainen venäläisliikemies Ivan Savvidis. Hän on tehnyt omaisuutensa tupakkateollisuudessa, ja oli Venäjän Duuman jäsen myös vuosina 2003-2011 Putinin puolueen listoilla. Savvidis on ostanut myös Thessalonikin jalkapallojoukkue PAOK:in ja matkailualan yritykset Makedonia Palace Thessalonikissa ja Porto Carras Halkidikin niemimaalla. . Savvidisin omistukseen mediasektorilla kuuluvat Ethnos-sanomalehti, Imerissia –uutissivusto sekä Open –tv-kanava, jonka uutisointi on Venäjää ”ymmärtävää”. Savvidis osti saksalaiset ulos satamasta vuonna 2021, ja on nyt sataman enemmistöosakas 67 % osuudella. Kreikan valtio säilytti 7,27 % osuuden Thessalonikin satamasta. Savvidis on osoittanut kiinnostusta myös Kreikan muita satamia kohtaan. Thessalonikin satamasta on rautatieyhteys Bulgarian Sofiaan ja Serbian Nisiin.

Igoumenitsan(Linkki toiselle web-sivustolle.) sataman yksityistämiskilpailun voitti italialainen Grimaldi konserni, joka toimii jo Kreikan markkinoilla omistamalla enemmistöosuuden Minoan Lines(Linkki toiselle web-sivustolle.) –matkustajalaivayhtiöstä. Yhtiö liikennöi joidenkin Kreikan saarikohteiden lisäksi Kreikan ja Italian välisellä reitillä, ja on siten myös Igoumenitsan sataman suurin käyttäjä.

Iraklion(Linkki toiselle web-sivustolle.) satama Kreetalla on myös Grimaldi – Minoan Lines –konsernin omistuksessa 67 % osuudella. Satama-aluetta on tarkoitus laajentaa lisäämällä risteilyaluksille laituripaikkoja ja rakentamalla alueelle majoituskapasiteettia.

Lavrion(Linkki toiselle web-sivustolle.) satama  Ateenan lentokentän läheisyydessä  on parhaillaan yksityistämisprosessissa. Alustavia tarjouksia ovat jättäneet rakennusyhtiöt GEK Terna ja Interkat, konsortiot Jet Plan Shipping/Aktor Concessions, GPH Cruise Port Finance/Premarine, Olympic Marine/MSC Cruises sekä yhtiöt Gulftainer company, IOTC Investments SCS sekä Israel Shipyard Industries. Celestyal Cruises on tehnyt Lavriosta kotisatamansa, ja siten risteilymatkustajien määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Lavrion huvipursisatama on ollut houkutteleva kohde luksusveneille. Lavrio toimii saaristoliikenteen lähtösatamana myös lähietäisyydellä oleville saarille. Lavrion satamaan on tarvetta rakentaa lisää laiturikapasiteettia huvipursille ja yksi lisäpaikka risteilyaluksille. Näiden lisärakenteiden luvat ja osarahoitus on jo myönnetty valmiiksi tulevalle investoijalle. Tulevaisuuden suunnitelmissa on liittää Lavrion satama Ateenan lähijunaverkkoon lentokentän kautta.

Kavalan(Linkki toiselle web-sivustolle.) rahtisatama yksityistettiin vuonna 2023, ja sen uudeksi omistajaksi tuli konsortio International Port Investments Kavala, johon kuuluu kreikkalainen rakennusyhtiö GEK Terna ja amerikkalaiset Black Summit Financial Group ja EFA. Uuden omistajan vastuulla on tehdä 34 milj. EUR investoinnit sataman infrastruktuurin parantamiseksi,

Patraksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) sataman yksityistämisprosessia ei ole vielä edistetty tarjouskilpailuun asti.

Alexandroupolin(Linkki toiselle web-sivustolle.) sataman yksityistäminen laitettiin vireille muutama vuosi sitten, ja Savvidis oli yksi kiinnostuneista investoijista. Yhdysvallat ja NATO esittivät taka-alalla vastalauseensa sataman yksityistämistä kohtaan, koska Alexandroupolin satamalla on tärkeä rooli NATOn sotilasoperaatioissa Mustanmeren ja Itä-Euroopan suuntaan. Siten Kreikan hallitus päätti pitää sataman valtion omistuksessa.

Monet näistä isoista Kreikan satamista sijaitsevat kaupunkien ytimessä, ja siten satamien sähköistäminen on tärkeä keino vähentää laivojen päästöjä. Kreikan valtion tavoitteissa on tarjota vähintään maan 12 satamassa sähköyhteys satamassa oleville laivoille (cold ironing) vuoteen 2030 mennessä. Satamien sähköistämisprojektien kustannusten odotetaan olevan 500-600 MEUR luokkaa.

Huvipursisatamat

Kreikan mantereella ja saarilla on kaavoitettu kaikkiaan 168 huvipursisatamalle sijainti. Kaikkia näitä sijaintipaikkoja ei vielä ole hyödynnetty huvipursisataman rakentamiseksi. Osa näistä huvipursien satamapaikoista on rakennettu kaupallisten satamien kylkeen. Monia kuntien tai valtion omistuksessa olevia satamia on yksityistetty, jotta niiden tasoa on saatu parannettua ja venepaikkoja lisättyä.

Greek Marinas Association(Linkki toiselle web-sivustolle.)    Hellenic Professional Yacht Owners Association(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Kreikan huvipursisatamien suurimpia yksityisiä toimijoita ovat:

Lamda Filisvosmarina sa(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Lamda Development (Linkki toiselle web-sivustolle.)  Kiriacoulis Mediterranean(Linkki toiselle web-sivustolle.)     Temes(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Aktor Concessions(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Tekal(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Athens Marina (Linkki toiselle web-sivustolle.)  D Marin(Linkki toiselle web-sivustolle.)   Mirum Group(Linkki toiselle web-sivustolle.)  

Merenkulkualan koulutus

Merenkulkusektorin koulutuksessa on suomalaiskreikkalaista yhteistyötä. Novia ammattikorkeakoulu ja Aboamare tekevät yhteistyötä yksityisen kreikkalaisen koulutusorganisaation, GMC Maritime(Linkki toiselle web-sivustolle.):n, kanssa. Koulutuksen Ateenassa suorittaneet nuoret saavat Traficomin hyväksymän suomalaisen tutkinnon, ja heille on tiedossa varma työpaikka tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Merenkulkusektorilla tulee olemaan jatkossa suuria tarpeita uudelleen kouluttaa henkilökuntaa vähäpäästöisimpien polttoaineiden ja uuden teknologian käyttöönoton myötä. Kreikan julkisia merenkulun koulutusohjelmia on tarvetta myös päivittää vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Kreikkalaisia start-up – yrityksiä merenkulkusektorilla

Harbor Lab(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Edit Automation (Linkki toiselle web-sivustolle.)  Searfair(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Metis(Linkki toiselle web-sivustolle.)