Komissio hyväksyi Kreikan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman - Kreikka 2.0 - ensimmäisten maiden joukossa
Kreikka odottaa saavansa EU:n elpymisvälineestä 17,8 mrd. EUR tukia ja 12,7 mrd. EUR lainoja yrityksien investointeja varten. Kreikan tavoitteissa on saada aktivoitua näillä varoilla kaikkiaan 57 mrd. EUR edestä investointeja vuoteen 2026 mennessä.
Kreikan elpymissuunnitelman hankkeet on jaoteltu kuuden pilarin alle: 1) vihreä siirtymä 2) digitaalinen reformi 3) Älykäs ja kestävä kehitys 4) sosiaalinen ja paikallinen koheesio 5) Terveys sekä taloudellinen, sosiaalinen ja institutionaalinen kestävyys 6) Seuraavaa sukupolvea koskevat politiikat.
Vihreän siirtymän piiriin kuuluvien projektien osuus on 38 % Kreikalle allokoiduista varoista. Projektien prioriteettina on Kreikan kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Kreikan tavoitteena on muuttaa energiatalouttaan ympäristöystävällisempään suuntaan vähentämällä kasvihuonepäästöjä, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta lopullisesta energiankulutuksesta, parantamalla kotien, yritysten ja julkisten rakennusten energiatehokkuutta, lisäämällä energian varastointia sekä parantamalla sähköverkon kapasiteettia uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi tehokkaammin. Lisää saaria aiotaan liittää merenalaisin kaapelein mantereen sähköverkkoon, jotta fossiilisilla polttoaineilla toimivista itsenäisistä sähköntuotantolaitoksista voidaan luopua ja samalla kehittää myös saarten aurinko- ja tuulipuistoja. Sähkölinjoja tullaan myös eristämään palolle vaarallisimmilla metsäalueilla sekä osittain sijoittamaan maan alle äärisääilmiöiden varalta.
Yritysten ja kotitalouksien energiansäästötavoitteeksi on asetettu vähintään 30 %. Tukien piiriin kuuluu rakennusten lämmitys –ja viilennysjärjestelmien uusimista, lämpöpumppuja, älykkäitä järjestelmiä sähkönkulutuksen optimoimiseksi, aurinkopaneeleita vedenlämmitykseen ja sähköntuotantoon, ratkaisuja teollisuusyritysten tuotantoprosesseissa syntyvän lämmön hyödyntämiseksi, energiaa säästäviä ratkaisuja katuvalaistukseen sekä julkisten rakennusten energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.
Listaa tärkeimmistä projekteista:
Kyklades –saariryhmä liitetään Kreikan mantereen sähköverkkoon merenalaisella kaapelilla. Korinttista Ateenaan rakennetaan uusi 400 kv sähkölinja; budjetti 195 MEUR
Paloille alttiilla tai muuten herkillä alueilla sähkölinjoja upotetaan maan alle; budjetti 100 MEUR
Uusia muuntajia hankitaan sähköasemille uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön hyödyntämiseksi tehokkaammin; budjetti 12 MEUR
Energian varastointikapasiteettia vahvistetaan akuilla tai vesistöpadoilla (max 1380 MW); budjetti 450 milj. EUR.
Tarjolla oleva tuki kotitalouksien energiatehokkuuden parantamiseksi 1,08 mrd. EUR
Tarjolla oleva tuki pk-yritysten energiatehokkuuden parantamiseksi 450 MEUR
Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parannusinvestoinnit; budjetti 200 MEUR
Viimeisintä vihreää teknologiaa hyödyntävät teollisuusinvestoinnit, matkustajalauttojen CO2 –päästöjen vähentämiseen tähtäävät investoinnit sekä CO2-päästöjen talteenottoon ja varastointiin tähtäävät uuden teknologian investoinnit; budjetti 300 MEUR
Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen (8.600) sekä vanhojen taksien korvaaminen uusilla sähkökäyttöisillä takseilla; budjetti 220 MEUR
Juomaveden jakelujärjestelmän vahvistaminen läntisen Kreikan kaupunkien ja joidenkin saarten osalta; budjetti 290 MEUR
Jätevesien käsittelyinfrastruktuurin rakentaminen alle 2.000 asukkaan kyliin, jotka ympäristön tai matkailun kannalta tärkeitä alueita. Olemassa olevien jätevesien käsittelylaitosten modernisointi; budjetti 230 MEUR
Isot investoinnit kastelujärjestelmiin -ja verkostoihin sekä olemassa olevien järjestelmien uusiminen; budjetti 200 MEUR ja projektit ppp-konseptilla. Tavoitteena 750 MEUR kokonaisinvestoinnit.
Juomaveden jakeluverkon rakentaminen tietyille alueille ja olemassa olevien uusiminen; budjetti 200 MEUR
Digitaalisten reformien osuus on 22 % Kreikalle allokoidusta budjetista. Kreikassa on vielä huomattavia puutteita koskien julkisen hallinnon digitaalisia järjestelmiä ja eri viranomaisten järjestelmien keskenään toimivuutta. Tietoliikenneyhteyksien nopeuksia aiotaan parantaa ja uutta infraa rakentaa. Julkisessa hallinnossa aiotaan myös ottaa käyttöön enenevissä määrin tekoälyratkaisuja ja pilvipalveluita. Pk-yrityksille on kohdennettu tukia niiden toimintojen digitalisoimiseksi ja sähköisen kaupan ratkaisujen omaksumiseksi.
Listaa tärkeimmistä projekteista:
Piensatelliittien käytön kehittäminen sekä avaruusteknologian –ja sovellusten hyödyntäminen julkisessa hallinnossa; budjetti 161 MEUR
Langattoman 5G –verkon rakentaminen Kreikan valtateiden varsille (2011 km); budjetti 130 MEUR
Kreikan saarten yhdistäminen mantereen optiseen kuituverkkoon merenalaisella kaapelilla; budjetti 89 MEUR
Optisen kuituverkon perustan asentaminen rakennuksiin hakemusprosessin kautta; budjetti 73 MEUR
Kreikan postin digitaalinen reformi, joka sisältää informaatiojärjestelmien uusimisen, lajittelukeskuksen automatisoinnin ja kansalaisten digitaalisten palveluiden rakentamisen; budjetti 48 MEUR
Kreikan ulkoministeriön yhtenäisen digitaalisen alustan rakentaminen, joka linkitetään gov.gr –alustaan. Konsulaattien digitaalisten palveluiden yksinkertaistaminen; budjetti 49 MEUR
Uusi informaatiojärjestelmä julkisille hankinnoille; budjetti 17 MEUR
Uusi kokonaisvaltainen alusta julkisten palveluiden, sovellusten ja rekistereiden keskenään toimimiseksi, jossa hyödynnetään myös pilvipalveluita ja Enterprise service bus –järjestelmää. Kansallisen avoimen datan porttia uudistetaan ja se liitetään osaksi eurooppalaista avoimen datan järjestelmää; budjetti 97 MEUR
Kreikan matkailun edistämisjärjestön digitaalisten toimintojen uudistaminen. Digitaalisia turistikarttoja, tekoälyn hyödyntämistä, digitaalisen rekisterin rakentaminen matkailualan yrityksistä, joka toimii yhteen muiden julkisten rekistereiden kanssa; budjetti 8 MEUR
Pilottiprojekti valittujen kuntien kokonaisvaltaisesta digitaalisesta reformista niiden toiminnan kannalta kriittisillä sektoreilla kuten pysäköinti, jätteidenkäsittely, liikenne, terveys, vedenjakelu; budjetti 73 MEUR
Pilvilaskentaa julkisella sektorilla palveluiden ja rekistereiden yhdistämiseksi keskenään; budjetti 95 MEUR
Turvallisten etätyöratkaisujen luominen julkiselle sektorille (VPN-verkot, G-Cloud jne.); budjetti 39 MEUR
Puhelinpalveluiden parantaminen julkisella sektorilla 3 vuoden ajan; budjetti 26 MEUR
Julkisen sektorin avoimen datan yksityisyyttä ja luotettavuutta parantavat toimet hyödyntämällä pilvipalveluita; budjetti 26 MEUR
Suurien tietoaineistojen analysointi ja hallinnointi; budjetti 16 MEUR
Dokumenttien hallintajärjestelmän laajentaminen yritysten ja kansalaisten palvelemisen suuntaan; budjetti 5 MEUR
Pk-yrityksille suunnattu tukiohjelma niiden kilpailukyvyn ja johtamisen parantamiseksi digitaalisilla työkaluilla (sähköiset maksujärjestelmät, etätyö, digitaalinen toimisto, digitaalinen ostospaikka, kyberturvallisuus); budjetti 375 MEUR
Digitaalisia työkaluja työntekoon liittyen (työaikakortti, työympäristön turvallisuus ja hygienia), budjetti 62 MEUR
Työvoimatoimiston palveluiden digitalisointi; budjetti 16 MEUR
Koulutusjärjestelmän digitaalinen reformi. Koulutusmateriaalin digitalisointi, etusetelit teknologisten työkalujen hankkimiseksi kouluille ja yliopistoille, robotiikan käyttöönotto; budjetti 364 MEUR
Terveydenhuoltojärjestelmän digitaalinen reformi, joka sisältää mm. kansalaisia koskevan digitaalisten arkistojen perustamisen, kliinisen informaatiojärjestelmän rakentamisen, telelääketieteen toimintojen vahvistamisen ja syöpähoitoja koskevan digitaalisen reformin; budjetti 278 MEUR
Kotikäyntijärjestelmän perustaminen kroonisesti sairaille ja liikuntakyvyttömille potilaille sairaaloiden petipaikkojen vapauttamiseksi; budjetti 12 MEUR
Veroviranomaisen digitaalisen järjestelmän uusiminen hyödyntäen tekoälyä ja datan analysointimetodeja; budjetti 6 MEUR. Veroviranomaisen informaatiojärjestelmän uudistus; budjetti 174 MEUR
Oikeuslaitoksen e-justice –järjestelmän rakentaminen tekoälyn avulla, JusticeCloud:in ottaminen käyttöön; budjetti 81 MEUR
Keskitetyn luottorekisterin perustaminen ja tietokannan rakentaminen yksityisen velkaantumisen seurantaan; budjetti 5 MEUR
Trellis Holistic & Hybrid Operational Ruggedized Autonomous eXemplary System; budjetti 50 MEUR
Älykäs infrastruktuuri ympäristö – ja kulttuurisektoreilla. Informaatiojärjestelmä vesien virtauksien määrittelemiseen, digitaalisia välineitä ilman ja meren saastuneisuuden mittaamisen ja seurantaan. Virtuaalitodellisuutta sisältäviä ratkaisuja ja sisältöjä museoille; budjetti 174 MEUR
Kreikan rautateiden sähköistämistä, liikennevalomerkkien sekä telekommunikaatio – ja elektromekaanisten järjestelmien uusimista Ateena-Thessaloniki rataosuudella ppp-projektina; julkisen budjetin osuus 130 MEUR
Siltojen varustamista erityisillä mittausjärjestelmillä ja sensoreilla; budjetti 81 MEUR
Rautateiden telekommunikaatiojärjestelmien uusiminen; budjetti 24 MEUR
Alueellisten lentokenttien modernisointia uusimalla valaistusta, aidotusta ja kiitoratoja; budjetti 107 MEUR
Terveyskeskusten rakennusten parannustöitä ja lääkäreiden teknologisen välineistön lisähankinnat; budjetti 273 MEUR. Sairaaloiden materiaalisen ja teknologisen perustan uusiminen, lääkäreiden teknologisten välineistön lisähankinnat; budjetti 317 MEUR
Sädehoitokeskuksen perustaminen Sotiria –sairaalaan; budjetti 32 MEUR
Soluhoitoihin, geneettisiin ja hematologisiin hoitoihin keskittyvän klinikan perustaminen Papanikolaou –sairaalan yhteyteen; budjetti 7 MEUR
Väestönsuojelusta vastaavien viranomaisten toimintakyvyn vahvistaminen
Pienkoneiden ja helikoptereiden hankkiminen väestönsuojelun tarpeisiin; budjetti 155 MEUR
Tarvittavan kaluston hankkiminen paikallisviranomaisten tarpeisiin mm. palosammutuskalustoa ja liikutettavia siltarakenteita tulvien varalta; budjetti 115 MEUR
Digitaalisen laitteiston ja kommunikointivälineiden hankkiminen alueellisten keskusten tarpeisiin; budjetti 74 MEUR
Modernien teknologisten ratkaisujen hankkiminen, kuten gps-paikantimet paloautoihin, meteorologisia asemia, seismografeja, kameroita, savusensoreita, veden korkeuden nousun havaitsevia sensoreita, palon sammutusjärjestelmiä tärkeille arkeologisille kohteille ja Natura-alueille; budjetti 45 MEUR
Viimeisintä teknologiaa sisältävien alueellisten väestönsuojelukeskusten rakentaminen ppp-konseptilla; julkisen rahoituksen osuus 19 MEUR
Yllä oleviin listauksiin on otettu mukaan projekteja, joita ei odoteta ainakaan kokonaisuudessaan katettavan paikallisella tarjoamalla.