Vesa Vasara: Suomen silta on tehty EU:n betonista ja Naton teräksestä

EU:n neljä perusvapautta ovat sitoneet Viron ja Suomen toisiinsa rautaisin sitein – vahvemmin kuin kielisukulaisuus tai historia. Nato on yhteisen talomme kotivakuutus, mutta EU auttaa myös rakentamaan tätä taloa, kirjoittaa Suomen suurlähettiläs Vesa Vasara, joka on jättämässä tehtävänsä neljän vuoden palveluksen jälkeen.

Tilastot ovat tylsiä ja epäluotettavia. Hyvä puolalainen kollegani Henryka irvaili minulle muutama vuosi sitten: ”Älä ikinä luota tilastoihin, joita et ole itse väärentänyt”.  Kauan sitten yliopiston peruskurssilla kuitenkin opin, että jos tilastolle osaa esittää oikeita kysymyksiä, vastaus saattaa olla oikea, relevantti eikä edes tylsä. Mielipiteitään kun pitäisi edes yrittää perustella faktoilla, vaikka se taitaakin olla vähän vanhanaikaista näinä vaihtoehtoisten totuuksien ja disinformaation kulta-aikoina. Jätän tehtäväni Virossa neljän vuoden palveluksen jälkeen. Seuraava on byrokraatin tilastollinen lopputilinpäätös, jossa Suomen ja Viron suhteita katsotaan Euroopan Unionin taustaa vasten.

EU:n neljä perusvapautta ovat sitoneet Viron ja Suomen toisiinsa rautaisin sitein, vahvemmin kuin kielisukulaisuus tai historia. Nato on yhteisen talomme palovakuutus, totta kai, mutta EU auttaa itse talon rakentamisessa. Sen hidas voima koskettaa koko yhteiskuntaa, jokaista ministeriötä, kaikkia yrityksiä ja ihmisiä. Yksikään armeija ei marssi ilman rahaa eikä raha kasva puussa tai tule seinästä. EU:n merkitystä voisi verrata vaikka skotlantilaisen filosofin ja taloustieteilijän Adam Smithin 1700-luvulla luomaan käsitteeseen näkymättömästä kädestä, joka on vapaakaupan ja kapitalismin peruskiviä. Sen mukaan ihmisten oman voiton tavoittelu koituu lopulta koko yhteiskunnan hyödyksi. EU:n käsi säätelee ja ohjaa, mutta samalla sen neljän perusvapautta luovat kasvua, tasoittavat jäsentensä välisiä vaurauseroja ja lisäävät lopulta kaikkien turvallisuutta.

Ensimmäinen vapaus, tavarat. Tiesittekö, että tavarakaupassa Viro on Suomelle suurempi maa kuin Intia, koko Afrikan manner tai Mercosur? Suurempi kuin Iso-Britannia tai Ranska? Suomen Venäjän-vienti alkoi laskea jo vuotta ennen Krimin valtausta. Se oli tuolloin noin seitsemän prosenttia Suomen kokonaisviennistä, Viron-vienti oli puolet tästä. Venäjä katosi sotaansa, Viro ei. Suurimpien suomalaisyritysten lihakset riittävät toimintaan koko maailmassa, pienille ja keskisuurille lähimarkkina on elintärkeä. Ei ole liioittelua sanoa, että Etelä-Suomi ja Viro ovat samaa talousaluetta. Jos lukija ei usko, kannattaa käydä Suomen Tullin kotisivuilla.

Toinen vapaus, pääomat. Suomalaisinvestointien yhteenlaskettu arvo on noin 7,4 miljardia euroa, USA:n noin 500 miljoonaa ja kiinalaisten hiukan yli 40 miljoonaa. Raha on enimmäkseen pienyrityksissä, mutta kyllä Virossa toimii joukko useamman sadan työntekijän suomalaisyritystäkin. Valmistavassa teollisuudessa työtään tekevät kymmenet tuhannet virolaiset. Tärkeämpää kuin luvuilla rehvastelu on huomata, että EU:n yhteismarkkinan myötävaikutuksella ja EU:n tuella kahdessa vuosikymmenessä vaurastanut Viro on alkanut sijoittaa Suomeen. Suorien investointien vuositaso ei ole ehkä päätä huimaava, keskimäärin noin 50 miljoonaa euroa, mutta virta on tasainen. Se on joka tapauksessa enemmän kuin Latviasta, Liettuasta tai Puolasta, joista ei oikeastaan Suomeen sijoiteta. Tallink Silja Linen tuntevat kaikki, mutta paljon muutakin on. Esimerkiksi Skeletonin suuri investointi Varkauteen, joka loi yli sata teollista työpaikkaa. Ja kasvu jatkuu.

Kolmas vapaus, ihmisten vapaa liikkuvuus. Tässä Viron talouden kasvu näkyy ehkä selkeimmin. Viron palkkataso on noussut niin nopeasti, ettei Suomi enää voi laskea halvan virolaisen työvoiman varaan, ei Suomessa eikä oikein Virossakaan, missä asiantuntijapalkat alkavat olla Suomen tasoa ja tuloverotus alempi. Joitain vuosia sitten virolaisia lääkäreitä ja sairaanhoitajia muutti Suomeen vuosittain noin 400, nyt enää kymmenys siitä. Valmistavassa teollisuudessa Virossa on edelleen reilun tuhannen euron kuukausipalkalla työtään tekeviä teollisuusyrityksiä, varsinkin syrjäseuduilla, mutta nekin alkavat palkkatason noustessa robotisoitua ja siirtyä osin tekoälyn hyödyntämiseen. 

Neljäs vapaus, palvelut, on sekin varsin hyvin toteutunut. Tärkeimmät sektorit ovat luonnollisesti kuljetus ja matkailu, jotka yhdessä ovat noin puolet palvelukaupasta. Suomen ja Viro välinen tavarakauppa tarvitsee hyvin toimivan logistiikan. Kolmen laivayhtiön lautat kuljettavat matkustajien ohella rahtia 10-12 kertaa päivässä, suoria lentoyhteyksiä on pääkaupunkien välillä myös kymmenkunta, Tartosta pääsee lentäen vain Suomeen. Turismin merkitystä Viron taloudelle ei tarvitse alleviivata. Etelä-Suomen kiinteistö-, rakennus ja terveydenhuoltoala ovat hyötyneet valtavasti virolaisten työpanoksesta, mutta nykyisin virolaisten muutto Suomeen ja Suomesta alkaa olla tasapainossa. Suomen talouden vaikeudet ja Viron palkkatason nousu näkyvät.

Yhteismarkkinan tärkeys tuli edellä toivottavasti jotenkin kuvattua. Unionin työ ei lopu tähän. Viro on onnistunut käyttämään EU:n tukiaiset tehokkaasti, parin vuosikymmenen aikana ”Bryssel” eli me kaikki eurooppalaiset yhdessä olemme tukeneet Viron taloutta noin kahdellakymmenellä miljardilla. Tämä näkyy infran paranemisessa, koulutuksessa, asuntokannan korjaamisessa, oikeastaan koko yhteiskunnassa. Estlink II ja kaasuputki Baltic Connector saivat merkittävää tukea EU:lta, samoin neljäs sähkökaapeli Latviaan ja ennen kaikkea Rail Baltic, jonka rahoituksesta tähän asti jopa 85 prosenttia on tullut EU:lta. Suomalaisyritys GRK johtaa Virossa ensimmäistä rakennuskonsortiota ja valmistuessaan nopea ratayhteys parantaa sotilaallista liikkuvuutta ja lisää suomalaistenkin yritysten kuljetusmahdollisuuksia Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan ja jälleenrakennettavaan Ukrainaan. EU:n tuella Baltian maat irtautuivat Venäjän sähköverkosta ja liittyivät Manner-Euroopan verkkoon.

Entä kontrafaktuaalinen argumentti? Eikö Suomen ja Viron suhde olisi aivan yhtä vahva ilman EU: takin? Lyhyeksi vastaukseksi riittäisi oikeastaan brexit, pitempi löytyy tylsistä tilastoista. Olen vuosikymmeniä Viroa seuranneena täysin vakuuttunut siitä, että ilman EU:n (liian vähän) näkyvää kättä niin Suomi kuin Virokin olisivat köyhempiä ja heikompia ja maittemme suhde etäisempi. Suomen silta on tehty EU:n betonista ja Naton teräksestä, on ollut ilo seurata, miten vahvaksi se on rakennettu.

Vesa Vasara
Suurlähettiläs

Suurlähettiläs Vesa Vasaran kolumni julkaistiin viroksi Postimees-lehdessä 9.7.2026.