Ulkoministeri: Helsinki-Tallinna -tunneli vahvistamaan alueemme strategista kilpailukykyä

Suomelle toimivat yhteydet läheisiin liittolaismaihin ovat sekä turvallisuuden että kilpailukyvyn kysymys. Helsingin ja Tallinnan välinen kiinteä raideyhteys voisi kytkeä Suomen nykyistä vahvemmin Baltiaan ja Keski-Eurooppaan, avata uusia mahdollisuuksia ihmisille ja yrityksille sekä vahvistaa koko Itämeren alueen elinvoimaa. Helsingin ja Tallinnan yhdistävästä tunnelista on aika tehdä ajantasainen, yhteinen selvitys ja arvioida, voisiko siitä muodostua Pohjoisen ja itäisen Euroopan strateginen yhteys.

Nykyisessä geopolitiikassa Suomi on monin tavoin tarkastellen saari. Maantiede asettaa meille mahdollisuuksien lisäksi pysyvän haasteen toimivien liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien osalta. Tuo haaste meidän on ratkaistava yhdessä läheisten liittolaismaidemme kanssa.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään varautumisesta ja riskienhallinnasta, vaan pitkän aikavälin strategisen kilpailukyvyn tuottamisesta sekä Suomelle että koko Itämeren alueen demokraattisten maiden yhteisölle.

Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia on aika tarkastella uudelleen ennen kaikkea Suomen kilpailukyvyn, eurooppalaisten yhteyksien sekä Helsingin ja Tallinnan tulevaisuuden ja elinvoiman näkökulmasta.

Paremmilla yhteyksillä Suomi voidaan kytkeä nykyistä vahvemmin osaksi Euroopan taloutta ja elämänmenoa sekä rakentaa laajempia metropolialueita.

Helsingin ja Tallinnan välinen kiinteä raideyhteys yhdistäisi Suomen Rail Baltican kautta Baltiaan, Puolaan ja edelleen Keski-Euroopan rataverkkoon. Kyse ei siis olisi vain tunnelista kahden pääkaupungin välillä, vaan uudesta suorasta yhteydestä Suomesta Eurooppaan. Tunneli mahdollistaisi metropolialueen Helsingin ja Tallinnan asukkaille, jota ei enää Suomenlahti erottaisi.

Hyvinvointimme sekä turvallisuutemme perustuvat elinvoimaiseen kansantalouteen. Siihen, että suomalaiset yritykset pääsevät tehokkaasti markkinoille ja että ihmiset, tavarat, osaaminen ja investoinnit liikkuvat sujuvasti Suomen ja muun Euroopan välillä. Elämme viennistä.

Vientiyrityksille yhteyksien nopeus, ennakoitavuus ja vaihtoehdot ovat kilpailukykytekijöitä. Kiinteä raideyhteys etelään täydentäisi nykyisiä yhteyksiä ja avaisi uuden logistisen reitin Suomen ja muun Euroopan välille.

Samalla kyse on Suomen asemasta Euroopassa laajemminkin. Eurooppalaisen arvomaailman ja elämäntavan ytimessä on ihmisten vapaus liikkua, opiskella, tehdä työtä ja rakentaa elämäänsä yli rajojen. Liikenneyhteydet ratkaisevat osaltaan sen, kuinka todellista tämä vapaus käytännössä on.

Raideyhteys Helsingin ja Tallinnan välillä helpottaisi työssäkäyntiä ja opiskelua Suomen ja Viron välillä. Osaaminen liikkuisi siinä missä tavarat ja palvelutkin. Samalla Helsingin asema muuttuisi. Se ei olisi enää eurooppalaisen rataverkon pohjoinen päätepiste, vaan yksi sen solmukohdista.

Lähtökohdat Suomen ja Viron yhteyksien syventämiselle ovat vahvat. Suomi oli viime vuonna sekä Viron suurin vientimaa että suurin tuontimaa. Yritysmäärällä mitattuna Viro kuuluu Suomen tärkeimpiin vientimarkkinoihin. Tiiviit kauppasuhteet kertovat osaltaan siitä, kuinka lähellä Helsinki ja Tallinna jo nyt ovat toisiaan.

Myös poliittinen yhteytemme on tiivis ja se on lähentynyt entisestään viime vuosien aikana niin Viron kuin muiden NB8-maiden kanssa. Teemme ulkoministerikollegoideni kanssa yhteistyötä viikoittain.

On perusteltua kysyä, voisivatko maidemme väliset suhteet lähentyä myös rautateitse.

Suomi ja Ruotsi juhlivat elokuun toisella viikolla neljänkymmenen vuoden jälkeen avattua raideyhteyttä Oulun ja Haaparannan välillä. Yhteys muistuttaa siitä, että paremmilla yhteyksillä voimme muuttaa Suomen maantieteellistä asemaa käytännössä. Kun vahvistamme yhteyksiämme länteen, meidän on samalla katsottava etelään.

Näin suurta hanketta ei tietenkään voi perustella pelkällä visiolla. Tunnelin kustannukset, matkustaja- ja tavaravirrat, ympäristövaikutukset, tekniset ratkaisut ja rahoitus on arvioitava huolellisesti. Samalla on selvitettävä EU-rahoituksen ja yksityisen pääoman mahdollisuudet.

Suomen ja Viron sekä Helsingin ja Tallinnan tulisi ottaa seuraava askel yhdessä. Tarvitsemme ajantasaisen yhteisen selvityksen siitä, mitä tunneli tarkoittaisi Suomen viennille ja kilpailukyvylle, yhteydelle Keski-Eurooppaan, ihmisten liikkumiselle sekä Helsingin ja Tallinnan tulevaisuudelle.

Jos hanke osoittautuu taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi, meidän on oltava valmiita edistämään sitä yhdessä Viron ja Euroopan unionin kanssa.

Suomenlahden ei pidä olla Euroopan liikenneverkon päätepiste. Sen pitää olla yhteys, joka tuo Suomen lähemmäs Keski-Eurooppaa ja vahvistaa Helsingin asemaa eurooppalaisena pääkaupunkina ja metropolina.

Ulkoministeri Elina Valtonen 

Kolumni julkaistiin virolaisessa Postimees-lehdessä 17.9.2026.