Lähetystön historiankirja toi suurlähettiläät yhteen

Suomen Tallinnan suurlähetystössä julkaistiin 22. huhtikuuta lähetystörakennuksen historiasta kertova kirja Kohtu 4. Historioitsija Jussi Pekkarisen teos, joka julkaistiin sekä viroksi että suomeksi, paljastaa Tallinnan lähetystön värikkään tarinan. Kirjan julkaisutilaisuudessa esiintyi ulkoministeri Erkki Tuomioja. Tilaisuus toi yhteen myös kaikki viisi viimeisintä Suomen Tallinnan suurlähettilästä.

Harvinaislaatuinen hetki - Kohtu 4-kirjan julkaisutilaisuus toi yhteen Suomen Tallinnan-suurlähetystön viisi viimeisintä suurlähettilästä. Kuvassa vasemmalta: Jaakko Kalela(2005-2010), Aleksi Härkönen(2010-2014), Pekka Oinonen(1996-2001), Jaakko Blomberg(2001-2005), ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä Kirsti Narinen (Suomen tämänhetkinen suurlähettiläs 2014->).

Julkistamistilaisuus toi suurlähetystön residenssiin täyteen talon historiaan sekä Viron ja Suomen suhteisiin liittyviä henkilöitä sekä lukuisia toimittajia. Ulkoministeri Erkki Tuomioja aloitti tilaisuuden avajaispuheellaan, jonka jälkeen kirjan kirjoittaja Jussi Pekkarinen esitteli teostaan. Myös toinen kirjan kääntäjistä, Piret Saluri kertoi käännöstyöstään. Kirjojen kustantajat lausuivat lisäksi omat tervehdyksensä: Tero Norkola Suomalaisen kirjallisuuden seurasta sekä Krista Kaer Varrakista.

Kirjan kääntäjä Piret Saluri, ulkoministeri Erkki Tuomioja ja kirjan kirjoittaja Jussi Pekkarinen esittelivät Kohtu 4-teosta lähetystössä 22.4.2015.

• Tuomiojan puhe englanniksi
• Pekkarisen puhe suomeksi

Kohtu 4 paljastaa Suomen Tallinnan lähetystön värikkään tarinan

Historioitsija Jussi Pekkarisen uusi teos Kohtu 4 kertoo Suomen Tallinnan lähetystön tarinan vuodesta 1918 tähän päivään. Kirja on kuitenkin paljon muutakin kuin vain yhden lähetystön historia. Se on värikkäiden tarinoiden vyyhti, johon kiertyvät historialliset tapahtumat, arkipäiväiset kömmähdykset ja elämä diplomatian kulisseissa. Kohtu 4 kertoo myös maidemme välisten suhteiden rakentamisesta. Osa tänäpäivänäkin tuntemistamme ajatuksista ja stereotypioista eli vahvana jo liki sata vuotta sitten.

Suomen lähetystörakennus Toompean mäellä Tallinnassa on ollut harvinaisen mielenkiintoisen historian näyttämönä.  Viime vuosisadan alussa nuoret valtiot Suomi ja Viro harjoittelivat suhteidensa kehittämistä, jota kieltolaki väritti. Suomalaismatkailijat herättivät närää käytöksellään vuonna 1920 riehuessaan humalassa kaupungin tunnetuimmassa hotellissa Kuld Lõvissa. Hotellissa samaan aikaan yöpynyt Viron apulaisulkoministeri totesi: ”En tiedä, pitäisikö maahantulolupa kieltää kaikilta suomalaisilta.”.

Lähetystön historiankirja julkaistiin samanaikaisesti sekä viroksi että suomeksi.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Suomen Viron lähettiläs P. J. Hynninen raportoi Helsinkiin lohduttomasti: ”Olen juuri tullut tilaisuudesta, jossa haudattiin itsenäinen Viron tasavalta, meille suomalaisille niin rakkaalta kajahtava ’Eesti Vabariik’…Viron kohtalo on meille läheisempi ja niin suhteessa kuin toisessakin merkittävämpi. Tuntuu ikään kuin olisi menettänyt jotain omaa, mikä menetettynä on entistäkin rakkaammassa mielessä."

Historian ja diplomatian lisäksi kirja kertoo lähetystöön liittyneiden ihmisten kohtaloista, riemun hetkistä ja syvistä tragedioista.

Viron presidentti Suomen vuokralaisena

Suomi osti osoitteessa Kohtu 4 (suomeksi Oikeudenkatu 4) sijaitsevan aatelispalatsin sittemmin Viron ensimmäiseksi presidentiksi nousseelta Konstantin Pätsiltä vuonna 1926. Päts jäi asumaan kiinteistöön vuokralaisena. Asumisjärjestely oli maailmanhistoriallisestikin ainutlaatuinen: asemamaan valtionpäämies asui toisen valtion alueella.

Talvisodan aikana virolaiset toivat avustuksia lähetystöön. Neuvostoliiton miehitettyä Viron Suomen lähetystö joutui poistumaan Tallinnasta elokuussa 1940. Myöhemmin neuvostomiehityksen vaihduttua saksalaisiin talossa majailivat SS-miehet ja heidän venäläisvankinsa. Lopulta talossa toimi opiskelija-asuntola ja musiikkikirjasto. Viron itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991 rakennus palautui Suomen lähetystöksi. Seurasi suuri restaurointityö, jonka aikana paljastui ainutlaatuista tietoa koko Tallinnan asuttamisesta.

Suomen ja Viron läheiset ja tunteikkaat suhteet

Teoksessa käsitellään myös Suomen ja Viron suhteita, joita voisi verrata Suomen ja Ruotsin kanssakäymiseen. Olemme läheisiä jopa siinä määrin, että välillemme mahtuu myös tiettyjä samankaltaisuuksia. Me emme halua ottaa vastaan neuvoja Ruotsilta eikä Viro meiltä. Opettaminen, läksyttäminen ja nokittelu olivat tuttuja tunnetiloja jo maailmansotien välillä. Jotain näistä on jäljellä tänäkin päivänä. Siksi Tallinnan-lähetystön historia ilmestyy erinomaisena ajankohtana. ”Välillä tuntuu siltä, että Suomea ei pidetä ’oikeana ulkomaana’. Kanssakäyminen muistuttaa perheensisäistä vaativuutta toisaalta ja avoimuutta toisaalta,” kuvaili lähettiläänä 1996-2001 toiminut Pekka Oinonen.

Kirjoittajan esittely

Valtiotieteen maisteri ja tietokirjailija Jussi Pekkarinen työskentelee ulkoasiainministeriössä tutkijana. Hän on kirjoittanut useita ulkoasiainhallinnon historiasta kertovia teoksia.

Lisätiedot: Jussi Pekkarinen, [email protected], puh.nro +358 50-516 9395
Arvostelukappaleet ja kuvapyynnöt: tiedottaja Minttu Nikkilä, SKS, [email protected], +358 40 736 1313

Suomen media Kohtu 4-teoksesta:

• TS: Suomen ja Viron kohtalonyhteys on vahva
• TS: Kohtu 4:ssä on sattunut ja tapahtunut
• TS: Varovainen Suomi jäi pois Konstantin Pätsin hautajaisista
• HS: Suomen Tallinnan-lähetystön historia paljastaa myös kiusallisia yksityiskohtia - Historiikki ilmestyy ensi viikolla suomeksi ja viroksi