Konstantin Päts – monikasvoinen johtaja ja Suomen ystävä
Miten suhtautua Konstantin Pätsiin, kun Viro täyttää 100 vuotta? Viron ensimmäisen presidentin roolia pohdittiin Muinaismuistoyhdistyksen järjestämässä asiantuntijaseminaarissa. Tilaisuus järjestettiin Pätsin Viroon uudelleenhautaamisen 25-vuotispäivänä, keskiviikkona 21.10.2015.
Konstantin Pätsillä on monet kasvot. Hän oli itsenäisyysmies ja Viron tasavallan ensimmäinen presidentti. Samalla hän oli mies, joka julisti maahan pitkäaikaisen poikkeustilan ja keskitti vallan itselleen. Hän neuvotteli tukikohtasopimuksen Neuvostoliiton kanssa, mikä johti Viron miehitykseen 1940.
Pätsin johdolla siis maa sai itsenäisyytensä ja menetti sen. Hän on myös mies, jonka on toimittanut vankilaan kolme eri valtiota: tsaarin Venäjä, Saksa ja Neuvostoliitto.
"Harvalle valtiopäämiehelle kertyy tällaista ansioluetteloa", kiteytti historioitsija Seppo Zetterberg, joka alusti keskustelun.
Tärkeät vuosiluvut 1934 ja 1939
Pätsin elämäntyöstä muistetaan yleensä kaksi vuosilukua: 1934, jolloin hän poikkeuslaein keskitti vallan itselleen. Toinen on vuosi 1939, jolloin tehtiin tukikohtasopimus Neuvostoliiton kanssa.
Harvemmin muistetaan hänen toimintaansa Viron itsenäistyessä Pelastuskomitean (Päästekomitee) johdossa ja maan ensimmäisenä presidenttinä.
Seppo Zetterberg pitää huonoina luonnehdintoja Pätsistä diktaattorina. "Se sana olkoon varattu hirmuhallitsijoille", hän totesi. Päts kyllä keskitti vallan itselleen ja oli autoritäärinen, loppuaikoinaan omasta mielestään jopa korvaamaton. Jälkikäteen voi myös kysyä, kestikö poikkeustila liian pitkään. Mutta samalla pitää muistaa, että pitkin Eurooppaa demokratia voi tuolloin huonosti.
Entä johtiko Pätsin yksinvalta sitten Viron miehitykseen, kysyi Zetterberg ja vastasi yksiselitteisesti: ei. Miehitys oli kylmää suurvaltapolitiikkaa, jossa Stalin toteutti omaa käsikirjoitustaan.
Joko aika on kypsä Pätsin muistomerkille
Nyt olisi aika tehdä Pätsin merkityksestä neutraali arvio, ilman jumalointia ja ilman vihaa, totesi historioitsija Lauri Vahtre. Satavuotisjuhliinsa valmistautuva Viro ei pysty väistämään Pätsiä.
Tilaisuuden kokoonkutsuja, Muinaismuistoyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Trimivi Velliste kysyi, olisiko aika kypsä jo Pätsin muistomerkille. Paikkakin oli jo mietittynä: Toompealla Pikk Hermannin juuressa oleva Kuvernöörin tarha (Kuberneri aed).
Suomi oli Pätsille erityisessä asemassa
Konstantin Päts oli maanpaossa Suomessa 1906-1909. Suomi näyttäytyi tuolloin hänelle ihannemaana, esikuvana, mihin pieni maa voi edetä. Päts ehdotti useita kertoja Suomen ja Viron valtioliittoa, viimeksi vielä juuri ennen kyyditystään Neuvostoliittoon.
Pätsin ja Suomen suhteen erityisyyden yksi osoitus on se, että Suomen suurlähetystö toimii Pätsin entisessä asunnossa. Siksi seminaarikin järjestettiin lähetystössä.