Hella Wuolijoen muistelmien kolmas osa ilmestyi viroksi
Suomen Viron-instituutissa julkistettiin 13.4. Hella Wuolijoen muistelmateoksen Minusta tuli liikenainen vironkielinen käännös. Paikalle oli saapunut myös Hella Wuolijoen tyttärenpoika, ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja.
Erkki Tuomiojan vieressä Wuolijoki-tutkija Kristiina Koskivaara.
Hella Wuolijoen muistelmien kolmannen osan Minusta tuli liikenainen (Minust sai ärinaine ehk Valge Vares) ovat virontaneet Endel ja Meelik Mallene. Työn aloitti tunnettu suomalaisen kirjallisuuden virontaja Endel Mallene, joka menehtyi ennen käännöksen valmistumista. Hänen poikansa Meelik Mallene saattoi työn valmiiksi.
Minusta tuli liikenainen -teos ilmestyi suomeksi vuonna 1953, vuotta ennen Wuolijoen kuolemaa. Teos kattaa Hella Wuolijoen elämästä vuodet 1908-1918. Noihin vuosiin mahtuu monia käänteitä Wuolijoen elämässä: poliittinen aktivoituminen, liiketoiminnan aloittaminen sekä avioituminen ja perheen perustaminen.
Näyttelijä Kersti Kreismann luki otteita Wuolijoen muistelmista.
Aiemmin on julkaistu sekä suomeksi että viroksi Wuolijoen muistelmat Koulutyttönä Tartossa (Koolitüdrukuna Tartus) ja Yliopistovuodet Helsingissä (Ülikooliaastad Helsingis).
Julkistamistilaisuudessa puhuivat ministeri Tuomioja sekä tunnetut Wuolijoki-tutkijat Oskar Kruus ja Kristiina Koskivaara.
Viroksi puhunut ministeri Tuomioja totesi, että Hella Wuolijoen muistelmateoksia ei voi pitää tavallisina muistelmina. Vaikka historiantutkijat voivatkin löytää niistä mielenkiintoisia seikkoja, teokset ovat myös kaunokirjallisuutta. Muistelmat sisältävät yhtä lailla faktaa, fiktiota ja kirjoittajan toiveita, Tuomioja sanoi.
Kristiina Koskivaara totesi, että virolainen Hella Wuolijoki vahvisti Niskavuori-näytelmiensä avulla suomalaisten kansallista identiteettiä säilyttäen kuitenkin itse virolaisuutensa.
Meelik Mallene lahjoitti teoksen myös Suomen suhteiden veteraanille ja virontajalle Piret Salurille.
Suomen ja Viron kulttuurisuhteet(Linkki toiselle web-sivustolle.)