Ulkoministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2025

Ulkoministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 1,202 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2025. Osana hallituksen lisätoimia valtiontalouden sopeuttamiseksi hallinnonalalle on kohdistettu yhteensä 116 miljoonan euron lisäsäästöt.

Valtioneuvoston kehyspäätöksessään hallinnonalalle osoitetut säästöt on ulkoministeriön talousarvioehdotuksessa kohdennettu toimintamenoihin, talonrakennuksiin, kehitysyhteistyöhön, siviilikriisihallintaan, valtionapuihin, Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä hallinnonalan vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin kansainvälisille organisaatioille.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot

Toimintamenoihin ehdotetaan 253 miljoonaa euroa. Hallinnonalalle osoitetusta säästövelvoitteesta on toimintamenoihin kohdennettu 5 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin osoitettu säästövelvoite kohdennetaan pääasiassa ministeriön Suomen toimintoihin. Säästövelvoite ei nykyarvioiden mukaan johda irtisanomisiin tai lomautuksiin hallinnonalalla.

Ulkoasiainhallinto edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia Suomen rajojen ulkopuolella. Ulkoministeriö huolehtii Suomen elintärkeistä kansainvälisistä yhteyksistä ja edistää suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä sekä antaa lakisääteisiä konsulipalveluita ulkomailla. Ministeriön maahantulopalveluilla edistetään työperäistä ja estetään laitonta maahanmuuttoa.

Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Suomen edustustoverkko kattaa 89 toimipistettä, väliaikaisesti on suljettu kaksi toimipistettä. Talousarvioehdotuksen tavoitteena on turvata verkon toimintakyvyn ylläpitäminen nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa.

Kehitysyhteistyö

Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,064 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,36 % bruttokansantulosta. Ensi vuonna kehitysyhteistyöhön kohdennetaan yhteensä 100 miljoonan euron lisäsäästöt, joista hallitus sopi kehysriihessä huhtikuussa.

Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 534 miljoonaa euroa määrärahaa ja 626 miljoonaa euron sitoumusvaltuuksia. Lisäksi vuonna 2025 Suomi saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääoman korotukseen 510 milj. eurolla. Osana hallituksen lisätoimia talouden tasapainottamiseksi ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaan tehdään 2025 yhteensä 95 miljoonan euron vähennys, josta 45 miljoonaa euroa on hallitusohjelmassa päätettyjen säästöjen aikaistamista vuodelle 2025. Määrärahoista uudelleen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavaan kehitysyhteistyöhön. Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella ehdotetaan jatkettavaksi 70 miljoonalla eurolla. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 5 miljoonaa euroa, pääoman korotukseen on kohdennettu 5 miljoonan euron säästö.

Tuki Ukrainalle –momentille ehdotetaan 47 miljoonan euron määrärahaa sekä 40 miljoonan euron sitoumusvaltuuksia. Kokonaisuudessaan ulkoministeriön määrärahoista maksettavan tuen Ukrainalle arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2025. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde.

Kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien vahvistaminen sekä koulutus ja ilmastotoimet. Suomi ajaa tavoitteitaan myös EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja YK-järjestöissä sekä edistää suomalaisten yritysten osallistumista EU:n Global Gateway –aloitteen puitteissa rahoitettaviin investointihankkeisiin.

Muut määrärahat

Osana hallituksen lisätoimia valtiontalouden sopeuttamiseksi ulkoministeriö ehdottaa Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön osoitettujen määrärahojen poistamista talousarviosta. Jo aloitetut hankkeet viedään loppuun nykyrahoituksen turvin.

Hallitus linjasi kevään kehyspäätöksessään valtionavustusten tason alentamisesta ja myös ulkoministeriölle osoitettiin tätä koskeva säästövelvoite. Ulkoministeriö ehdottaa, ettei ulko- ja turvallisuuspoliittisiin valtionapuihin osoiteta määrärahaa enää vuonna 2025.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin ehdotetaan ulkoministeriön määrärahoihin 53 miljoonaa euroa ja siviilikriisihallintaan 17,5 miljoonaa euroa. Siviilikriisihallintaan on kohdennettu 2 miljoonan euron säästö. Määrärahalla voidaan lähettää operaatioihin noin 130 asiantuntijaa, mikä on 10 asiantuntijaa vähemmän kuin vuonna 2024.

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan noin 164 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin EU:lle, yhteensä noin 66 miljoonaa euroa. Maksuosuuksiin YK:lle ehdotetaan yhteensä noin 40 miljoonaa euroa ja maksuosuuksiin Natolle noin 11 miljoonaa euroa. Määrärahaan on kohdennettu 4,5 miljoonan euron lisäsäästö, joka on talousarvioehdotuksessa kohdennettu Suomen vapaaehtoisrahoitukseen eri kansainvälisille organisaaatioille.

Suomen vuoden 2025 Etyj-puheenjohtajuuteen ehdotetaan yhteensä noin 12 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa omalle momentilleen.

Talousarvioehdotuksen käsittely jatkuu syyskuussa

Seuraavaksi hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 3.–4. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 23. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.

• Ulkoministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2025, liite 1 (pdf, 209 KB)
• Ulkoministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2025, liite 2 (pdf, 90 KB)