Kahdenväliset suhteet
Kolumbia tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1919, ja diplomaattisuhteet maiden välille solmittiin 26. maaliskuuta 1954. Poliittiset suhteet Suomen ja Kolumbian välillä ovat hyvät. Suomi perusti syyskuussa 2013 Liman suurlähetystön alaisen yhteystoimiston Bogotáan. Kolumbia perusti elokuussa 2013 pysyvän asiainhoitajan johtaman suurlähetystön Helsinkiin. Suomi korotti Bogotan yhteystoimiston statuksen suurlähetystöksi 1.9.2017. Kiinnostavia yksityiskohtia maiden välisissä suhteissa ovat muun muassa se, että Suomessa syntynyt eversti, kreivi Fredrik Thomas Adlercreutz, oli yksi Kolumbian itsenäisyystaistelun sankareista, ja se, että Barranquillan kaupungissa on suomalainen puutalokortteli.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Suomen ja Kolumbian kauppa oli vilkasta 1960-luvulta 1990-luvun alkuun, jolloin sitä käytiin valuuttakompensaation pohjalta. Kauppavaihdon osalta Suomen vienti Kolumbiaan ja tuonti Kolumbiasta ovat olleet viime vuosina molemmat n. 100 M €. Yksi tärkeimmistä suomalaisyritysten Kolumbiaan suuntautuneista vientisaavutuksista on ollut Cartagenan sataman laitteiston toimittaminen. Kauppaa käydään kuitenkin monella sektorilla mm. informaatioteknologiassa ja koulutuksen alalla. Paperi- ja kartonkituotteet sekä koneet ja laitteet ovat merkittävässä asemassa Suomen viennissä; satunnaisesti myös mm. lannoitteet. Kolumbian merkittävin vientituote on kahvi, muita muut maatalouden tuotteet kuten hedelmät ja kalanjalostustuotteet sekä viime vuosina, globaalin energiatuotannon häiriöiden vuoksi, myös hiili.
Kolumbia on yksi Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita Latinalaisessa Amerikassa ja se edustaa parasta liiketoiminta- ja investointi-ilmapiiriä suomalaisyrityksille. Kolumbian talous on kasvanut nopeasti ja se on tällä hetkellä Latinalaisen Amerikan neljänneksi suurin. Kasvun lähteitä ovat kaivannais- ja öljyteollisuus, maatalous, infrastruktuuri ja matkailu. Maan ulko- ja kauppapolitiikalla on pyritty aktiivisesti muokkaamaan Kolumbian imagoa moderniksi ja dynaamiseksi sijoituskohteeksi – ”Latinalaisen Amerikan tiikeriksi”. Kolumbia on OECD:n jäsen ja maalla on kauppasopimus EU:n kanssa osana Andien yhteisöä. Kolumbian vakaa finanssipolitiikka takaa luotettavat olosuhteet ulkomaisille investoinneille sekä kiinnostavan toimintaympäristön myös suomalaisille yrityksille. Suomen ja Kolumbian välisissä kauppasuhteissa on paljon kehittämispotentiaalia.
Sopimukset
Suomella on Kolumbian kanssa TTT-sopimus (perussopimus taloudellisesta, teollisesta ja teknologisesta yhteistyöstä), joka on allekirjoitettu 19.2.1980.
Suomen ja Kolumbian välillä on allekirjoitettu 2017 myös niin sanottu perhe- ja puolisosopimus, josta on annettu hallituksen esitys eduskunnalle 15.11.2018. Sopimus odottaa voimaan astumista.
Eri hallinnonaloilla on solmittu ei-sitovia aiesopimuksia yhteistyöstä – mm. viimeisimmät Bogotan kaupungin kanssa vuonna 2022 ja maiden puolustushallintojen välillä samana vuonna. Myös suomalaisyritykset ovat solmineet vastaavia aiesopimuksia toisten yritysten ja/tai viranomaisten kanssa.
Vierailut
Suomesta Kolumbiaan
- Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ole Norrback,1998
- Alivaltiosihteeri Markus Lyra, 2007
- Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi, 2007 ja 2009
- Ympäristöministeri Paula Lehtomäki, 2009
- Alivaltiosihteeri Esko Hamilo, 2011
- Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb 2013
- Ulkoministeri Erkki Tuomioja, 2014
- Alivaltiosihteeri Pirkko Hämäläinen, 2016
- Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, 2017
- Pääministeri Juha Sipilä, 2017
- Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen, 2018
- Elinkeinoministeri Mika Lintilä, 2022
Kolumbiasta Suomeen
- Varapresidentti Francisco Santos ja puolustusministeri Jorge Uribe, 2005
- Opetusministeri Cecilia María Velez, 2006 ja 2007
- Varaulkoministeri Mónica Lanzetta Mutis, 2011
- Varaulkoministeri Patti Londoño, 2016
Historia
Kolumbia tunnusti Suomen itsenäisyyden 1919, ja diplomaattiset suhteet valtioiden välillä solmittiin 1954. Suhteita hoidettiin ensin Washingtonista käsin ja vuodesta 1964 alkaen Limasta. Suomen Bogotan-suurlähetystö oli toiminnassa vuosina 1982–1992. Tämän jälkeen Caracasiin suurlähettiläs oli akkreditoitu toimimaan myös Kolumbiassa. Vuodesta 2011 vuoteen 2017 asti Liman suurlähetystö Perussa hoiti Suomen asioita Kolumbiassa. Vuonna 2013 Kolumbiaan perustettiin Liman suurlähetystön yhteystoimisto. Yhteystoimisto korotettiin suurlähetystöksi 1.9.2017.
Suomalaiset, suomen kieli
Suurlähetystön rekisterien mukaan Kolumbiassa asuu pysyvästi noin 20 suomalaista (2023).
Kulttuurisuhteet
Suomen ja Kolumbian välinen kulttuurivaihto on ollut maiden etäisyyteen nähden aktiivista. Mm. vuonna 2009 Tero Saarisen tanssiryhmä vieraili Bogotan teatterifestivaaleilla. Vuonna 2010 samaisilla festivaaleilla vieraili KOM-teatteri (Pirkko Saisio ja Marja Packalén) ja vuonna 2016 Kansallisteatteri sekä taikuri Janne Raudaskoski. Viulisti Elina Vähälä konsertoi vuosina 2009 ja 2011 Cartagenan musiikkijuhlilla sekä vuonna 2018 Bogotassa Bogotan filharmonia orkesterin kanssa. Children of Bodom on konsertoinut Kolumbissa vuosina 2001, 2011 ja 2014. Apocalyptica konsertoi Bogotássa 2017, 2023 ja Nightwish 2018. Laulaja-lauluntekijä Julia Adalin levylulkaisu järjestettiin Bogotássa 2018 ja suomalainen grafiti-taiteilija Ossi Piironen vieraili SOFA-festivaalilla 2018. Kolumbiasta Suomeen muuttanut taiteilija Paola Fernanda Guzmán Figueroa järjesti näyttelyn ”Nanita, para siempre” Bogotassa 2022 Gabriel García Marquéz - kulttuurikeskuksessa.
Suomi on myös osallistunut ympäri Kolumbiaa vuosittain järjestettävään eurooppalaisen elokuvan festivaalille ja oli kunniavierasmaana 2023, jolloin ohjaaja Hanna Bergholm ja käsikirjoittaja Ilona Ahti osallistuivat festivaalin ohjelmaan Bogotassa, Manizalesissa ja Bucaramangassa.
Bogotasta Suomeen lapsena adoptoitu taiteilija Landys Roimola palasi synnyinmaahansa Kolumbiaan ensimmäistä kertaa 2023 ja järjesti suurlähetystön tuella kolme eri taidenäyttelyä. Roimola osallistui lyhytelokuvansa Anthro-po-cene kanssa myös Eurocine elokuvafestivaaliin.
Lisäksi suomalaissyntyisestä vapautussankarista Adlercreutzista on kirjoitettu kirja (Joaquín Viloria de la Hoz), ja Rauli Virtanen teki vuonna 2009 hänestä tv-elokuvan, jota on esitetty YLE:n lisäksi kulttuuritapahtumissa Cartagenassa ja Caracasissa (Venezuela).
Suomesta on käynyt korkeakoulujen delegaatioita tutustumassa yhteistyömahdollisuuksiin Kolumbiassa ja joillain oppilaitoksilla on jo vakiintuneita opiskelija- ja tutkijavaihtosuhteita. Yhteiset tutkimusprojektit ovat lähteneet liikkeelle lähinnä tutkijoiden henkilökohtaisita yhteyksistä. Molemmin puolin on merkittävästi kiinnostusta ja yhteistyöpotentiaalia. Yksi esimerkki konkreettisesta yhteistyöstä on Javeriana-yliopiston Bogotaan ja Caliin perustamat Design Factory – innovaatiopajat, jotka ovat osa Aalto yliopiston johtamaa globaalia Design Factory-verkostoa.