Suomen kehitysyhteistyö saa OECD:ltä ruusuja ja risuja
Suomen pitäisi asettaa selkeämmät tavoitteet kehityspolitiikalleen, arvioi OECD:n kehitysapukomitea.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea (OECD-DAC) arvioi tänään julkaistussa vertaisarviossa Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä. OECD kuvailee Suomea käytännönläheisenä, joustavana ja vastuullisena toimijana.
Parantamisen varaa Suomella on tavoitteidensa selkeyttämisessä.
"Partnerimaat ovat täysin ylikuormitettuja. Niin lukuisat maat ja järjestöt toteuttavat kehitysyhteistyötä, että kaikki aika menee hankkeiden koordinointiin ja seurantaan. Kehityspolitiikka on aivan liian pirstaleista”, tuskailee OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtaja Brian Atwood vertaisarvion julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
”Myös Suomen pitäisi tarkentaa kehitysyhteistyötään ja asettaa jokaiselle tavoitteelle selkeät mittarit. Kehityspoliittiseen ohjelmaan on yritetty sisällyttää liikaa asioita”, Atwood jatkaa.
Parannusehdotuksiin on jo reagoitu
Kehitysministeri Heidi Hautala vastaa OECD:n kritiikkiin korostamalla, että monet vertaisarvion suosituksista on jo toteutettu.
Esimerkiksi keväällä julkaistussa kehityspoliittisessa ohjelmassa painotetaan nimenomaan koordinaation lisäämistä muiden avunantajamaiden ja järjestöjen kanssa.
Hautala ei kuitenkaan kirjaisi ohjelmaan yksityiskohtaisempia tavoitteita, sillä kumppanimaiden tarpeet eroavat hyvin paljon toisistaan.
Sen sijaan painopisteitä voi ja pitääkin täsmentää linjausten, toimintasuunnitelmien ja ohjeistusten avulla.
”Maaohjelmien valmistelu on hyvässä vauhdissa, ja ne tulevat yhdistämään politiikkaa ja täytäntöönpanoa. Niiden perustana on Suomen pitkäaikaisten kumppanimaiden omat kehityssuunnitelmat ja uskon, että suunnitelmat tarjoavat meille välineen terävöittämään ja keskittämään apuamme”, sanoo Heidi Hautala.
Huoli Suomen avun tasosta
Ruotsi, Norja ja Tanska antavat jo 0,7 prosenttia tai enemmän bkt:stä kehitysyhteistyöhön. Vertaisarviossa OECD kehottaa Suomea varmistamaan, miten se aikoo pitää lupauksensa saavuttaa sama taso vuoteen 2015 mennessä.
”Hallitus on sitoutunut kasvattamaan muuten jäädytettyä kehitysyhteistyörahoitustamme päästöoikeuksien huutokaupasta saatavilla tuloilla”, kertoo Heidi Hautala. ”Teemme kaikkemme, jotta Suomi pääsisi tavoitteeseensa.”
”0,7 prosentin tavoite on myös arvovaltakysymys. Muut maat arvioivat Suomea sen pohjalta”, lisää Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Miia Toikka.
”Suomen suurin haaste on kuitenkin huolehtia, etteivät muiden ministeriöiden päätökset ole ristiriidassa kehityspolitiikkamme kanssa”, Toikka jatkaa.
Kaikilla opittavaa vertaisarvioista
OECD:n kehitysapukomitea arvioi jäsenmaidensa kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä neljän–viiden vuoden välein. Tällä kertaa Sveitsi ja Itävalta tutkivat Suomea yhdessä OECD:n sihteeristön kanssa.
Suomi sai 13 suositusta kehityspolitiikkaansa parantamiseksi ja tehostamiseksi. OECD myös seuraa suositusten toteuttamista. Edellisen kerran kehitysapukomitea arvioi Suomen vuonna 2008.
”On erittäin hyödyllistä, että OECD ja sen jäsenmaat arvioivat toimintaamme. Uskon, että jokainen maa hyötyy hedelmällisistä keskusteluista prosessin aikana”, kiittelee Hautala.