Norja surussa

Suurlähettiläs Maimo Henrikssonin kirjoitus Norjan surullisten tapahtumien johdosta.

Norjaa kohtasi perjantaina 22. heinäkuuta pahin isku sitten toisen maailmansodan. Utøyan saarella ja Oslon keskustassa kuoli yhteensä 93 henkeä, näistä 86 saarella ja 7 hallituskorttelissa (tilanne 24.7. iltapäivällä). Haavoittuneita on tällä hetkellä hoidettavana yhteensä 96. Utøyan saarella haavoittui 66 ihmistä ja Oslon pommi-iskussa 30. Hallituskorttelin rakennukset ovat täysin tuhoutuneet. Ikkunoita on rikkoutunut vielä usean korttelin päässä tapahtumapaikalta. Luvut ovat käsittämättömät. Tapahtumat ovat käsittämättömät.
 
Tänään Norja suree. Liput ovat puolitangossa koko viikonlopun. Oslon tuomiokirkossa järjestettiin muistojumalanpalvelus, johon kuningaspari sekä useat hallituksen jäsenet osallistuivat. Suomea edustivat allekirjoittanut sekä suurlähetystön kakkosvirkamies, lähetystöneuvos Satu Suikkari-Kleven. Jumalanpalveluksen teema oli ”Suru ja toivo”. Tilaisuus oli arvokas, lämmin ja koskettava. Kirkon ulkopuolella oli pitkä jono ihmisiä, jotka halusivat jättää kukkia ja kynttilöitä jo olemassa olevan kukkameren jatkoksi. Keskustassa norjalaiset ja matkailijat vaelsivat rauhallisessa tunnelmassa. Utøyan läheisyydessä pidettiin samanaikaisesti toinen jumalanpalvelus, johon kruunuprinssipari sekä ulkoministeri Jonas Gahr Störe osallistuivat.

Samalla viranomaisten vaativa työ jatkuu edelleen: poliisi on jatkanut tutkimuksiaan ja tekijän kuulustelua, pelastushenkilökunta etsii muutamia edelleen kadonneita Utøyan maastossa ja käynnistää raskaan tunnistamistyön, sairaalat hoitavat haavoittuneita, joiden joukossa on usea vakavasti haavoittunut. 

Norjan johto ja viranomaiset ovat toimineet esimerkillisesti, tehokkaasti ja samalla pohjoismaisen avoimen yhteiskunnan hengessä. Osa perjantaina asennetuista katuesteistä esimerkiksi kuninkaanlinnan ja ulkoministeriön ympärillä on jo tänään poistettu. Pääministeri Jens Stoltenberg on osoittanut sekä vahvaa johtajuutta että henkilökohtaista myötätuntoa. Hän tunsi itse useita uhreista ja heidän perheenjäsenistään. Stoltenberg on korostanut, että avoin ja demokraattinen yhteiskunta on entistäkin tärkeämpi näiden traagisten tapahtumien jälkeen: ”Vi skal svare med mer demokrati, mer åpenhet og mer humanitet. Men aldri naivitet.” Hän on myös kiittänyt kaikesta siitä myötätunnosta, jota Norja on saanut muulta maailmalta.

Suomen valtionjohto on välittänyt surunvalittelunsa kuninkaalle, pääministerille ja muille hallituksen jäsenille sekä kirjein että puhelinsoitoin. Suurlähetystöön on tullut paljon yhteydenottoja ja kannustavia viestejä – näistä kaikista lämmin kiitos koko tiimin puolesta.

Miksi näin järjettömät teot? Poliisi ei vielä ole valmis toteamaan tekijän motiivia, mutta tiedotusvälineissä tekijän taustaa ja vaikuttimia analysoidaan parhaillaan. Moni norjalainen muistaa Suomen kouluampumiset; suomalaisten tekijöiden profiilit ovat varsin samankaltaiset norjalaistekijän kanssa.

Yksi asia ainakin on selvä: teot osoittavat, että askel suvaitsemattomuuden ja äärimmäisen pahuuden välillä voi olla hyvinkin lyhyt – yhden tekijän ja suunnitelman mittainen. Tästä saamme kaikki – poliittinen johto, poliittiset puolueet, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, virkamiehet ja yksittäiset kansalaiset – jokaisessa pohjoismaassa ja laajemmin maailmassa elintärkeän tehtävän: miten luomme suvaitsevuuden ilmapiirin yhteiskuntiimme.

Maimo Henriksson
suurlähettiläs