Brasilia: Kulttuurien ja kielten kirjo haaste naisten oikeuksille
Naiset ja lapset kuuluvat Brasiliassa kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin. Erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset kohtaavat paljon syrjintää ja väkivaltaa.
Vaikka naisten asema on brasilialaisessa yhteiskunnassa monessa mielessä miesten asemaa huonompi, on parannustakin viime vuosina tapahtunut. Esimerkkinä tästä ovat lainsäädäntömuutokset ja yleisen mielipiteen muotoutuminen naisasioita paremmin ymmärtäväksi. Brasilialla on nykyään naispresidentti, ja naisten määrä hallituksessa on kasvanut.
Toisaalta esimerkiksi viime vaaleissa valittiin edellistä vähemmän naisia, vaikka puolueilla on kiintiöt naisehdokkaille. On tutkittu, että puolueet eivät yleensä kampanjoi naisehdokkaiden puolesta yhtä paljon kuin miesehdokkaiden puolesta.
Brasilian tilastokeskuksen mukaan nykytahdilla menee 140 vuotta ennen kuin parlamentissa saavutetaan sukupuolten välinen tasa-arvo.
Laittomat abortit vaarantavat henkiä
Abortti on valtaosin katolista uskoa tunnustavassa Brasiliassa erittäin herkkä ja mielipiteitä jakava aihe. Katolisen kirkon lisäksi viime aikoina suosiotaan lisännyt evankelinen liike tuomitsee abortin. Tällä hetkellä nainen saa abortin Brasiliassa laillisesti vain, jos hänet on raiskattu tai jos raskaana olevan äidin henki on vaarassa.
Silti laittomia abortteja tehdään ympäri maata ”kotitekoisesti” ja vakavin seurauksin. Tutkimusten mukaan laittomista aborteista aiheutuvat kustannukset ovat julkisessa terveydenhuollossa merkittävä menoerä.
Aborttikysymys oli esillä myös Brasilian presidentinvaalikampanjassa 2010. Aborttia alun perin puolustanut Dilma Rousseff käänsi puheensa abortinvastaiseksi aivan presidenttitaiston loppumetreillä, kun kysymyksestä näytti nousevan melkein ratkaiseva asia vaalien toisella kierroksella.
Aborttiasiassa myös kansanedustajien on huomattu rajoittavan mielipiteitään. Aborttia ei uskalleta puolustaa ääntenmenetyksen pelossa.
Vähemmistöryhmät alttiina väkivallalle
Brasiliassa murhataan päivittäin keskimäärin 10 naista. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ei ole olemassa virallisia tilastoja, mutta tiedetään, että se koskettaa erityisesti alemman yhteiskuntaluokan ja mustan väestönosan naisia. Mustan väestönosan kohtaama rasismi on ongelma, josta ei Brasiliassa avoimesti puhuta, eikä siihen siksi ole kunnolla puututtu. Lisäksi mustien naisten palkka on keskimäärin 30 prosenttia pienempi kuin valkoisten naisten.
Myös alkuperäisväestön naiset kohtaavat keskimääräistä enemmän syrjintää ja väkivaltaa. Puuttuminen alkuperäisväestön naiskysymyksiin on erityisen vaikeaa kulttuuri- ja kielisyistä sekä alueiden erityisyyden vuoksi.
Perheväkivalta on varsin yleistä, ja naisiin kohdistuneet, kotioloissa tehdyt henkirikokset lisääntyivät viime vuonna hälyttävästi. Alaikäisiin kohdistuu hyväksikäyttöä, jonka tekijänä ovat usein omat sukulais- tai tuttavamiehet.
AIDS on myös vakava ongelma. Naimisissa olevat naiset ovat ryhmä, jonka keskuudessa AIDS leviää tällä hetkellä kiivaimmin. He saavat tartunnan vieraissa käyvältä aviomieheltään.
Laki ei ole sama kaikille
Vuonna 2006 säädetty laki, Lei Maria da Penha, kovensi rangaistuksia naisiin kohdistuvasta perheväkivallasta. Laki oli merkittävä askel ja se otettiin vastaan hyvin.Lei Maria da Penhaonkin maailman edistyksellisimpiä lakeja, ja se sisältää muun muassa vaateen viedä syyte eteenpäin vaikka nainen itse luopuisi siitä.
Käytännössä laissa mainittua koulutusta ei ole annettu paikallistasolla ja syytteistä usein luovutaan. Lain toimeenpanoon ei ole myöskään ollut tarjolla tarpeeksi resursseja. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tarvittaisiin myös lisää poliiseja, jotka olisivat erikoistuneita juuri naisiin kohdistuvaan väkivaltaan keskittyviin ongelmiin.
Lisäksi laki jättää myös huomiotta monet muut naisiin kohdistuvat rikokset, kuten ihmiskaupan. Seksiturismia esiintyy Brasiliassa ulkomaalaisten turistien suosimassa maan koillisosassa. Samoin esiintyy naisten salakuljetusta Brasilian köyhiltä alueilta erityisesti Eurooppaan. Brasilian hallituksilla on ollut ohjelmia tätä vastaan.
Syrjintää ja väkivaltaa kokevat myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset. Esimerkiksi lesboiksi itsensä tunnustavia naisia on pakotettu sukupuoliyhteyteen miesten kanssa.
Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten oikeudet ovat yleensä jopa vastaaviin ryhmiin kuuluvien miesten oikeuksia huonommat. Lesbojen oikeuksista ei yleensä edes keskustella. Miestransseksuaalien oikeudet ovat myös olleet paremmat kuin naisten. Sukupuolenvaihdosleikkauksia myönnettiin 2010 asti vain miehille.
Köyhyys ajaa vaikeisiin olosuhteisiin
Eräs erittäin haavoittuvainen ryhmä ovat kotiapulaiset. Kotiapulaiskulttuuri on Brasiliassa voimakas, maassa on laskettu olevan noin kuusi miljoonaa rekisteröitynyttä kotiapulaista. Apulaisten oikeudet ovat usein olemattomat, ja työolot riippuvat täysin perheestä, jossa kotiapulainen työskentelee. Kotiapulaisen työtä ei arvosteta, oikeusturva on olematon, palkka huono, työsopimuksia ei useinkaan tehdä, eivätkä he kuulu sosiaaliturvan piiriin. On esiintynyt tapauksia, joissa kotiapulaiset ovat lähes orjan asemassa.
Naisten oikeudet ovat kurjimmalla tolalla maan köyhimmässä osassa Koillis-Brasiliassa, jossa muun muassa perusterveydenhuoltoon ja varsinkin lisääntymisterveyteen liittyvät kysymykset ovat vaikeita. Esimerkiksi kätilöitä ei ole syrjäseuduilla juuri saatavilla, lääkäreistä puhumattakaan.
Vankilaolosuhteet ovat Brasiliassa kurjat. Kun nainen joutuu vankilaan, hän jää usein aivan yksin. Vartijat käyttävät naisvankeja hyväkseen. Lisäksi naisvankien lapsilla ole oikeutta päivähoitoon, ja on esiintynyt tapauksia, joissa vankien lapset ”katoavat”.
Liian rikas avustuksille?
Brasilian noustua perinteisestä kehitysmaakategoriasta on myös rahoitus ihmisoikeusjärjestöille vähentynyt. Tämä on näkynyt monessa järjestössä vakavana resurssipulana.
Suomen suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahan (PYM) hankkeissa keskitytään naisten oikeuksia parantavien projektien tukemiseen.