Suomen kehitysyhteistyö Afganistanissa

Afganistan on köyhä ja hauras valtio, joka on riippuvainen kansainvälisen yhteisön tuesta.  Suomi keskeytti kehitysyhteistyönsä Afganistanissa elokuun puolivälissä 2021. 

Mies kumartuneena työhön siltatyömaalla. Hänellä on päällään oranssi liivi ja keltainen kypärä.
Suomen kehitysyhteistyörahoitus Afganistanille on kanavoitu pääosin monenkeskisten toimijoiden kautta. Kuva: Aasian kehityspankki

Afganistan on saanut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista eniten tukea, vuosittain noin 30 miljoonaa euroa. Tuen avulla on parannettu lasten koulunkäyntimahdollisuuksia, tuettu peruspalveluiden tarjontaa, tehty tasa-arvotyötä ja vahvistettu afgaanien oikeuksia ja mahdollisuuksia perhesuunnitteluun.

Suomen kehitysyhteistyörahoitus on tukenut Afganistanin omia kehitysohjelmia ja -tavoitteita. Avun painopisteet on määritelty Afganistan-selonteossa vuodelta 2018.  Rahoitus jakautuu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat suoraan kytköksissä Afganistanin kansallisiin tavoitteisiin:

  • oikeus ja turvallisuus, erityisesti ihmisoikeuskysymykset ja hyvä hallinto sisältäen siviilipoliisin toiminnan kehittämisen.
  • peruspalveluiden kehittäminen, erityisesti koulutus, mukaan lukien tyttöjen koulunkäynnin turvaaminen, sekä puhtaan juomaveden saanti.
  • talouden perustan kehittäminen, erityisesti maaseudun elinkeinojen tuki sekä Afganistanin luonnonvarojen kestävän käytön edellytysten parantaminen.
Suomen kehitysyhteistyörahoitus Afganistanille on kanavoitu pääosin monenkeskisten toimijoiden kuten YK-järjestöjen ja Maailmanpankin kautta. Kehitysyhteistyörahoitukseen lasketaan myös humanitaarinen apu ja tuki suomalaisille kansalaisjärjestöille, sekä OECD:n kehitysyhteistyön kriteerit täyttävä siviilikriisinhallinnan rahoitus.
 

Afganistanin heikko sisäinen turvallisuus on suuri ongelma ja este maan kehitykselle. Köyhyys ja työttömyys ovat lisääntyneet ponnisteluista huolimatta. Yksi keskeisimpiä haasteita Afganistanissa on kehityksen aikaansaaminen maaseudulla.

Afganistanin äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat edelleen maailman korkeimpia, ja naisten asema on yksi maailman heikoimmista. Myös lapset, vammaiset ja muut haavoittuvat ryhmät, kuten vangit, ovat alttiina ihmisoikeusloukkauksille ja hyväksikäytölle. Kansalaisten tietämys oikeuksistaan on puutteellinen, ja muut oikeusjärjestelmän epäkohdat ovat merkittävä ongelma.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Afganistanissa toimii vuonna 2021 kolme suomalaista kansalaisjärjestöä: Fida International, Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto. Suomi tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita Afganistanissa vuonna 2020 yhteensä reilulla 800 000 eurolla.

Järjestöjen toiminta keskittyy haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Tuloksia:

Afganistan on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa vuodesta 2002. Afganistanin kehitystilastojen mukaan huomattavaa edistystä on tapahtunut esimerkiksi peruskoulutuksen ja terveydenhoidon saralla, mutta kaikilla sektoreilla kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä.

  • Äitien ja lasten terveys on parantunut ja äitiyskuolleisuus vähentynyt. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja tarjotaan vaikeissa olosuhteissa esimerkiksi mobiiliklinikoiden ja puhelinpalvelun avulla. Suomen tukema järjestö MSI Reproductive Choices on onnistunut vahvistamaan perhesuunnittelua.  Vuoden 2016 jälkeen MSI Reproductive Choices on tarjonnut seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita yli 2,1 miljoonalle afgaanille ja estänyt yli 2 000 äitiyskuolemaa.
  • Naisten ja tyttöjen lukutaito on parantunut, ja tyttöjen koulunkäynti lisääntynyt. Koulua käyviä tyttöjä on yli 3,5 miljoonaa, kun 2000-luvun alussa tytöt eivät päässeet juuri lainkaan kouluun. Naisopettajien koulutukseen on panostettu: 37 prosenttia peruskoulutuksen opettajista on naisia, millä tuetaan tyttöjen opiskelumahdollisuuksia.
  • Hallituksen toteuttamat ja Afganistanin jälleenrakennusrahaston (ARTF) kautta rahoitetut hankkeet ovat parantaneet asukkaiden elinoloja kymmenissä tuhansissa kylissä. Ihmisten tärkeimpiin tarpeisiin on vastattu rakentamalla terveysasemia, kouluja ja teitä.
  • Unicefin WASH-ohjelman kautta Afganistanissa on lisätty väestön pääsyä puhtaan juomaveden piiriin, sanitaatiota ja edistetty hygieniaa. Yli 200 000 ihmistä 123 yhteisössä 21 maakunnan alueella pääsi kunnollisen juomaveden piiriin. Sanitaation kehittämisessä hyödynsaaja on ollut 526 000.

Riskien hallinta

Kehitysyhteistyöhön liittyviä riskejä pienennetään ohjaamalla suurin osa rahoituksesta YK-järjestöjen tai Maailmanpankin kautta. Lisäksi hankkeita ja ohjelmia seurataan mahdollisimman tiiviisti ja yhteistyökumppaneiden ja maan hallinnon kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä.

Jokaisella Suomen rahoittamalla hankkeella on riskienhallintajärjestelmä, jonka avulla riskejä kartoitetaan ja minimoidaan. On tärkeää suunnitella hankkeet huolella ennen niiden aloittamista ja ottaa huomioon jo päättyneistä hankkeista saadut kokemukset.

Kehitysyhteistyön ohjelmat on keskeytetty

Suomen tuki

Talouden ja talouskasvun tukeminen

  • Maailmanpankin Afganistanin jälleenrakennusrahasto (Afghanistan Reconstruction Trust Fund, ARTF) on Afganistanin tärkein kehitysinstrumentti. Se tukee maan keskeisimpiä valtionbudjetista rahoitettavia investointiohjelmia, erityisesti talouden perustan ja peruspalvelujen kehittämisessä. Suomen tuki ARTF:lle on vakiintunut 10 miljoonaan euroon vuodessa.
  • Maaseudun kehittämisohjelma (Citizens Charter, CCAP) tukee paikallisen hallinnon kehittämistä ja taloudellisen toiminnan elpymistä erityisesti köyhillä syrjäseuduilla. Sen rahoitus tulee Maailmanpankin hallinnoiman Afganistanin jälleenrakennusrahasto ARTF:n kautta, ja sitä toteuttaa Afganistanin hallitus. Suomen tuesta ARTF:lle menee maaseudun kehittämisohjelmaan neljännes eli noin 2,5 miljoonaa euroa per vuosi.
  • Suomen Geologian tutkimuskeskus toteuttaa hanketta, jonka tavoitteena on parantaa Afganistanin geologisen tutkimuslaitoksen geofyysikoiden ja maan kaivosministeriön valmiuksia maan mineraalivarojen etsinnässä ja hallinnoinnissa. Viranomaisten, oppilaitosten ja yritysmaailman yhteistyön edistäminen on hankkeen tärkeä tavoite. Suomi tukee hanketta vuosina 2018–2021 runsaalla miljoonalla eurolla.

     

Hyvä hallinto, demokratia ja oikeusvaltioperiaatteiden edistäminen

  • Suomi tukee YK:n rikollisuuden ja huumeiden vastaisen toimiston (UNODC) alueellista hanketta, joka pyrkii lisäämään alueen maiden yhteistyötä huumeiden vastaisessa toiminnassa. Suomi tukee hanketta vuosien 2020 ja 2021 aikana yhteensä 3,5 miljoonalla eurolla.

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon parantaminen

  • MSI Reproductive Choices -lisääntymisterveyshankkeen avulla Suomi pyrkii vähentämään Afganistanin äitiys- ja lapsikuolleisuutta ja hillitsemään nopeaa väestönkasvua. MSI Reproductive Choices tarjoaa lisääntymisterveyspalveluita, kouluttaa kätilöitä ja lääkäreitä sekä kyläyhteisöjen naisia terveysneuvojiksi ja tekee vaikuttamistyötä. Suomi tuki MSI:n työtä viidellä miljoonalla eurolla vuosina 2017–2020.
  • Afganistanin perustuslakiin perustuva Afganistanin riippumaton ihmisoikeuskomissio (Afghanistan Independent Human Rights Commission, AIHRC) on maan tärkein ihmisoikeustoimija. Ihmisoikeuskomission päätehtäviä ovat naisten, lasten ja vammaisten oikeuksien edistäminen sekä ihmisoikeuksien seuranta ja koulutus. Ihmisoikeuskomissio tukee Afganistanin hallitusta neuvoa antavana elimenä ihmisoikeuskysymyksissä. Se antaa suoraa tukea myös kansalaisille. Suomi on tukenut ihmisoikeuskomission työtä vuodesta 2003 lähtien. Vuosina 2019–2021 Suomen tuki AIHRC:lle on 1,5 miljoonaa euroa.
  • Suomi tukee YK:n tasa-arvojärjestön työtä tasa-arvon edistämiseksi Afganistanissa. UN Women pyrkii vahvistamaan naisten poliittista osallistumista ja taloudellista voimaantumista sekä toimimaan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Lisäksi UN Women toimii parantaakseen naisten mahdollisuuksia osallistua rauhanrakentamiseen, jälleenrakennukseen ja konfliktien ehkäisyyn. Suomella on ollut merkittävä osuus Afganistanin kansallisen naiset, rauha ja turvallisuus (UNSCR 1325) -toimintaohjelman laatimisessa. Suomi tukee UN Womeniä yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2022.
  • Maailmanpankin opetussektoria kehittävä EQRA-ohjelma (Education Quality Reform in Afghanistan) parantaa lasten, erityisesti tyttöjen, kouluun pääsyä sekä oppimisolosuhteita. Lasten koulunkäyntimahdollisuuksia lisätään esimerkiksi rakentamalla koulurakennuksia, jotka mahdollistavat tyttöjen koulunkäynnin, sekä kouluttamalla opettajia. Suomi tukee EQRA-ohjelmaa osana Maailmanpankin Afghanistan jälleenrakennusrahaston rahoitusta yhteensä 2,5 miljoonalla eurolla vuosittain.
  • Suomi tukee Unicefin vesi-, hygienia- ja sanitaatio (WASH)-hanketta, joka rakentaa vesihuoltojärjestelmiä, koulukäymälöitä sekä edistää hygieniaa, mukaan lukien tyttöjen kuukautishygienia. Vuosina 20192021 Suomen tuki hankkeelle on yhteensä 7,3 miljoonaa euroa.