Kahdenväliset suhteet

Afganistan tunnusti Suomen vuonna 1928. Diplomaattisuhteet solmittiin 1956. Suomen ja Afganistanin välillä on myös ystävyyssopimus vuodelta 1928. Suomen ja Afganistanin suhteet ovat lämpimät ja avoimet.  Suomen Kabulin-edustusto korotettiin lokakuussa 2008 suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi.

Afganistanista tuli Suomelle merkittävä avustuskohde vuonna 2002 kansainvälisen yhteisön käynnistäessä ponnistelut maan jälleenrakentamiseksi ja vakauttamiseksi. Suomen ja Afganistanin välille sovittiin yhteistyösopimus vuonna 2013 presidentti Hamid Karzain vieraillessa Suomessa.

Suomen tavoitteita Afganistanissa edistetään pitkäjänteisesti kehitysyhteistyöllä, humanitaarisella avulla sekä siviili- ja sotilaallisella kriisinhallinnalla. Vakaa ja rauhallinen Afganistan, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa oikeusvaltion periaatteita, on Suomen ja koko kansainvälisen yhteisön etu.

Osallistuminen Afganistanin vakauttamiseen on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ja koko kansainvälisen yhteisön etu on vakaa ja rauhallinen Afganistan, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Suomen päämäärät Afganistanissa pohjautuvat kansainvälisen yhteisön ja Afganistanin hallituksen hyväksymään kokonaisvaltaiseen strategiaan. Suomen tavoitteita edistetään pitkäjänteisesti:

- kehitysyhteistyöllä,

- humanitaarisella avulla,

- siivili- ja sotilaallisella kriisinhallinnalla sekä

- alueellisella yhteistyöllä.

Tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Afganistanin hallituksen, muiden avunantajien ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa informoidaan säännönmukaisesti Afganistanin tilanteesta ja Suomen toimista. Valtioneuvoston Afganistan-selonteko muodostaa kokonaisvaltaisen suunnitelman Suomen sitoutumisesta Afganistanin vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen. Eduskunta hyväksyi selonteon marraskuussa 2014.

Afganistanin talouden ja elinkeinojen vahvistaminen, työpaikkojen luominen sekä kansallisen budjetin perustan turvaaminen ovat Afganistanin tulevaisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Talouskasvusta saatavan hyödyn tulisi myös jakaantua yhteiskunnassa tasaisesti. Köyhyysrajan alapuolella on 39 % kansasta.

Afganistanin talous kasvoi voimakkaasti vuoden 2002 jälkeen. Viime vuosina talouskasvu on hidastunut johtuen lisääntyneestä talouden epävarmuudesta johtuen esimerkiksi poliittisesta transitiosta ja turvallisuussyistä. Talouskasvu oli vuonna 2015 noin 1,5 %.

Valtion oma tulokertymä ei ole riittävä, vaan maa on edelleen vahvasti apuriippuvainen. Tulokertymään on vaikuttanut taloudellinen laskusuhdanne ja heikkoudet tulojen keräämisessä. Afganistanin tulee jatkaa rakenteellisia talousuudistuksiaan tulojen kasvattamiseksi.

Talouden kannalta uusien työpaikkojen luominen on hyvin tärkeää: joka vuosi työmarkkinoille on tulossa arviolta 400 000 uutta työntekijää väestönkasvusta johtuen. Kaivossektorilla on potentiaalia tuottaa tuloja keskipitkällä aikavälillä, mutta suurta määrää uusia työpaikkoja sen ei odoteta luovan. Uusia työpaikkoja olisi mahdollista luoda etenkin maataloussektorilla, joka tarjoaa nykyiselläänkin puolet työpaikoista maassa. Maatalouden toiminnan tehostaminen ja kastelujärjestelmien rakentaminen ovat edellytyksenä kestävälle talouskasvulle ja kehitykselle. Infrastruktuurin vahvistaminen erityisesti kuljetusyhteyksiä ja energiansaantia parantamalla on myös tärkeää.

Afganistanin WTO-jäsenyys hyväksyttiin järjestön ministerikokouksessa joulukuussa 2015. WTO-jäsenyyden odotetaan kehittävän maan nykyisellään alhaista ulkomaan kauppaa, maan kauppatase on ollut jyrkästi negatiivinen Afganistanille. Tärkeimpiä vientituotteita ovat hedelmät ja pähkinät, puuvilla, matot ja turkikset. Maahan tuodaan koneita ja kuljetusajoneuvoja, öljytuotteita, ruokaa ja sementtiä. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat naapurimaat Pakistan ja Intia. Suomi on Afganistanille tärkeä vientikohde turkiskaupasta johtuen ja tilastoista riippuen olemme olleet sijalla 5-10. Kauppa EU-maihin on yleisesti ollut vaatimatonta.  

Turkiskauppaa on tehty jo pitkään Afganistanista Suomeen, mutta muutoinkin Suomen ja Afganistanin väliset kaupalliset suhteet ovat vähitellen kehittymässä. Afganistan-Suomi kauppayhdistys perustettiin Mazar-e-Sharifissa toukokuussa 2014. Suomalaiset viranomaiset ovat kaupan vienninedistämiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävän Team Finland –toiminnan avulla myös lisänneet yhteistyötään. Suomalaisissa yrityksissä on orastavaa kiinnostusta Afganistania kohtaan, vaikka turvallisuustilanne, liiketoimintaympäristö ja infrastruktuuri aiheuttavat vielä epävarmuutta.

Kauppavaihto on ollut melko alhainen ja kauppatase on ollut yleensä Afganistanille ylijäämäinen. Vuonna 2014 Suomen vienti kasvoi ollen 10,4 miljoonaa euroa. Vastaavasti Afganistanin vienti Suomeen oli 7,6 miljoonaa euroa. Suomen päätuontiartikkeli Afganistanista on karakul-turkikset.