Suomen kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet
Suomi pyrkii siihen, että kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan kestäviä tuloksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Kehitys on monen tekijän summa. Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa. Toimiva demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Suomen kehitysyhteistyö edistää näiden edellytysten toteutumista.
Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Muuttuvassa maailmassa Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja käyttää osaamistaan haasteiden ratkaisuun. Suomi tekee kehittyvien maiden kanssa yhteistyötä erityisesti aloilla, joissa Suomella on erityisosaamista.
Suomen kehityspoliittiset linjaukset on määritelty kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa (Linkki toiselle web-sivustolle.) tarkemmilla kauppa- ja kehityspolitiikan toimenpiteillä. Ulkosuhteita tarkastellaan entistä strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin, huomioiden kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet nopeat muutokset.
Suomi tukee kehittyvien maiden vakautumista entistä valikoidummin ja keskittyy strategisten intressiensä edistämiseen ja niihin vahvuuksiin, jotka ovat edistäneet Suomen kehittymistä vakaaksi demokratiaksi, kuten naisten asema ja itsemääräämisoikeus sekä paikallisdemokratia.
Kehityspolitiikassaan Suomi nojautuu omiin vahvuusalueisiinsa, joissa Suomella on hyvät mahdollisuudet tukea kestävää kehitystä. Kehitysyhteistyön päämäärät perustuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä laajasti jaettuihin prioriteetteihin, kuten naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen, koulutus ja ilmastotoimet.
Alueellisesti yhä suurempi osuus kehitysyhteistyöstä painottuu Ukrainaan.
Suomen suhteita kehittyviin maihin tulee vahvistaa uudenlaisen, ennakoivan ja määrätietoisesti johdetun politiikan avulla. Kauppa- ja kehityspolitiikkaa on tarkasteltava entistä kokonaisvaltaisemmin ja toisiaan tukevina.
Suomen kehitysyhteistyö on ehdollista omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei kehitysyhteistyössään tue hallintoja tai toimijoita, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Suomi edistää molempia osapuolia hyödyttäviä kaupallisia mahdollisuuksia kehittyvien maiden kanssa. Suomen tavoite on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen sekä vahvistaa kehittyvien maiden omaa rahoitusta.
Suomi jatkaa pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaansa mm. naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi. Työ ihmisoikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi luo edellytyksiä myös ihmiskaupan vähentämiselle.
Humanitaarinen apu on itsenäinen osa Suomen kehityspolitiikkaa. Suomi jatkaa humanitaarista apua, joka kanavoidaan YK-toimijoiden, Punaisen ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
