Kahdenväliset suhteet

Suomi lasketaan Vietnamissa niin sanottujen vanhojen ystävien joukkoon, sillä Suomella on ollut maassa edustusto jo vuodesta 1974 alkaen, ja Suomi on antanut Vietnamille kehitysapua jo yli neljänkymmenen vuoden ajan. Erityisen tunnettu Suomi on vesi- ja sanitaatiohankkeistaan. Vietnamin talouden kasvaessa Suomen ja Vietnamin välinen yhteistyö siirtyy asteittain kehitysyhteistyöstä kauppasuhteiden kehittämiseen.

Vietnamin uusi suurlähetystö avattiin Helsingissä vuoden 2005 loppupuolella. Suurlähetystön avaaminen Helsinkiin lisää mahdollisuuksia Suomen ja Vietnamin keskinäiselle keskustelulle, kaupan edistämiselle sekä kansalaisyhteiskuntasuhteiden tiivistämiselle.

Kaupallistaloudelliset suhteet

Kaupallistaloudellisten suhteiden edistäminen on  Suomen toiminnan tärkein painopiste Vietnamissa. Vietnamin talouden nopea kehitys ja talouden rakenteelliset uudistukset luovat hyvän pohjan näiden suhteiden kehittämiselle. Myös Vietnamin jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa sekä Vietnamin ja EU:n välinen vapaakauppasopimus lisää maan kiinnostavuutta kaupankäynti- ja investointikohteena. Ponnisteluja kaupan ja yhteistyön lisäämiseksi kuitenkin tarvitaan.

Kahdenvälinen kauppa on ollut jyrkässä kasvussa vuonna 2020 voimaanastuneen EU-Vietnam vapaakauppasopimus EVFTA:n mahdollistamana. Tavaravienti Suomesta Vietnamiin kaksinkertaistui vuosittain vuosina 2020-2022. Globaalin taloustilanteen heikkeneminen vaikutti merkittävästi myös Vietnamin talouteen vuonna 2023. Tavarakauppavaihto oli vuonna 2023 noin 778 M€, kauppatase Suomelle 306 M€ alijäämäinen. Suomen tuonti Vietnamista vuonna 2023 oli 542 M€ (-17 %) ja vienti Vietnamiin v. 2023 oli 236 M€ (-45 %). Suomesta viedään Vietnamiin erilaisia mekaanisia koneita ja laitteita, paperiteollisuuden tuotteita, metalleja, nahkoja ja turkiksia, puu- ja kemianteollisuuden tuotteita. Yli puolet tavaraviennistä on koostunut sähkökoneista ja -laitteista. Huomattavaa kasvua on ollut myös malmien, metalliromun ja kumituotteiden viennissä. Elintarvikealan yritykset ovat ajoittain raportoineet ongelmista liittyen vienninesteisiin. Vietnamista tuodaan koneita ja laitteita, jalkineita, tekstiilejä, nahkoja ja turkiksia, metalleja ja muoveja. Vuonna 2022 palvelukaupan kokonaisvienti oli 25 miljoonaa euroa ja tuonti 53 miljoona euroa.

Merkittävimmät Suomesta Vietnamiin tehdyt suorat tuotantoon kohdistuvat investoinnit ovat olleet Huhtamäki-yhtiön Ho Chi Minh Cityn lähelle vuonna 2004 perustama pakkaustehdas ja Nokian kesäkuussa 2013 Hanoin lähellä Bac Ninh’in maakunnassa toimintansa aloittanut kännykkätehdas. Huhtamäen investointi oli 20 miljoonaa euroa ja Nokian investointi 302 miljoonaa dollaria. Matkapuhelintehdas on nykyään Foxconnin omistuksessa. Suurimpiin suomalaisinvestointeihin kuuluu myös jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä voimalaitos Bac Ninhissä.

Team Finland Vietnam edistää suomalaisten intressejä ja kauppaa. Kestävää kehitystä edistävää kaupallista yhteistyötä suomalaisten ja vietnamilaisten yritysten välillä sekä vietnamilaista kauppaa Suomeen tuetaan myös kehitysyhteistyövaroin.

Vienninedistämispalveluita tarjoavalla Business Finlandilla on toimisto ja kolme neuvonantajaa Ho Chi Minh Cityssä.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Vietnamin välisiä kulttuurisuhteita edistää esimerkiksi Vietnam-seura sekä Vietnamissa toimiva ystävyysyhdistys sekä vaikutusvaltainen Vietnamin ystävyysyhdistysten liitto. Myös Suomen suurlähetystö Hanoissa pyrkii edistämään maiden välisiä kulttuurisuhteita muun muassa orkesteri-, taidenäyttely- ja teatterivierailuin.

Esimerkkejä kulttuuriyhteistyöstä ovat suomalaisen kirjallisuuden käännökset, tuoreimpana Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen, Risto Isomäen Con rit -teosten vietnaminkieliset painokset.

Suomalaiset Vietnamissa

Vietnamissa asuu noin satakunta suomalaista. Vietnamissa vierailee vuosittain yli 20 000 suomalaista ja määrä on noussut tasaisesti. Suurin osa suomalaisista matkailijoista vierailee eteläisessä Vietnamissa. Suomalaisturismi Vietnamiin on alhaisempaa kuin turismi muista Pohjoismaista.

Sopimukset

Vietnamin ja Suomen väliset voimassa olevat sopimukset

• 9.1.1978 Kauppasopimus 25/1978(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• 13.9.1993 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta 26/1996(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• 13.9.1993 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta 27/1996(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• 11.11.1994 Sopimus taloudellisesta, tieteellisestä, teollisesta, teknologisesta ja kaupallisesta yhteistyöstä 27/1995(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• 21.11.2001 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 111–112/2002(Linkki toiselle web-sivustolle.) 
• 04.06.2009 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta 28-29/2009(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• 22.06.2016 Sopimus diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston sekä kansainväliseen järjestöön akkreditoidun edustuston henkilöstön perheenjäsenten työskentelystä 34-35/2016(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Vierailut

Suomalaiset ja vietnamilaiset korkean tason edustajat vierailevat säännöllisesti toistensa luona. Nämä vierailut tarjoavat mahdollisuuden keskustella lukuisista aiheista. Ulkomaankaupan ja taloudellisten investointien lisäksi keskustelua käydään muun muassa ihmisoikeuksista, vastuullisen liiketoiminnan edistämisestä, hyvän hallinnon periaatteista ja oikeusvaltion kehittämisestä. Suomi osallistuu keskusteluun näistä aiheista myös EU:n ja Vietnamin tapaamisissa.

​Puhemies Jussi Halla-ahon johtama puhemiesvaltuuskunta vieraili Vietnamissa 24.–26.3.2024. Valtuuskunta tapasi Vietnamin kansalliskokouksen puhemies Vuong Dinh Huen lisäksi muiden muassa pääministeri Pham Minh Chinhin ja Vietnamin kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenen Truong Thi Main sekä osallistui Suomen Vietnamin suurlähetystön konsulipalvelupisteen uusittujen tilojen avajaisiin. Puhemiehet keskustelivat muun muassa maiden ja niiden parlamenttien välisistä suhteista, Suomen ja Vietnamin kaupallis-taloudellisesta yhteistyöstä sekä ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Vietnamin pääkaupungin Hanoin lisäksi puhemiesvaltuuskunta vieraili myös pohjoisessa Bac Ninhin maakunnassa, missä he tutustuivat suomalaista osaamista hyödyntäneeseen Thang Longin jätteenpolttolaitokseen.  Puhemiehen valtuuskuntaan kuuluivat kansanedustajat Sakari Puisto (ps.), Atte Kaleva (kok.) ja Inka Hopsu (vihr.).

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vieraili yritysvaltuuskunnan kanssa Vietnamissa 9.-12. lokakuuta 2022. Valtuuskunnan jäsenet edustivat elintarviketeollisuuden, vesiosaamisen ja metsäteollisuuden alalla toimivia yrityksiä ja muita toimijoita. Matkan aikana järjestettävissä korkean tason tapaamisissa lisättiin tietoisuutta suomalaisten elintarvikkeiden laadusta sekä avattiin businesskontakteja esittelemällä suomalaista korkean tason osaamista myös vesisektorilla ja metsäteollisuudessa. Ministeri Kurvinen tapasi suomalaisyritysten edustajien kanssa Vietnamin ministereitä ja muita valtiollisten instituutioiden edustajia. Hanoissa ministeri Kurvinen avasi vesisektorin työpajan ja Ho Chi Minh -cityssä Suomen ja Vietnamin välisen metsäfoorumin, joissa molemmissa luotiin kumppanuuksia vietnamilaisten toimijoiden kanssa.

Marraskuussa 2017 työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen vieraili Vietnamissa vesi- ja energiasektoreita edustavan yritysdelegaation kanssa. Maaliskuussa 2017 maassa vieraili opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Maaliskuussa 2016 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka vieraili Vietnamissa yritysdelegaation kanssa, jonka jäsenet edustivat koulutuksen, cleantechin sekä ICT-alojen yrityksiä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vieraili Vietnamissa 2014 ja kehitysministeri Heidi Hautala tammikuussa 2013 yritysdelegaatioiden kanssa. Samana keväänä myös eduskunnan tarkastusvaliokunta vieraili Vietnamissa.

Vietnamissa ovat viime vuosina vierailleet myös työministeri Anni Sinnemäki (2010), pääministeri Matti Vanhanen (2009), sekä presidentti Tarja Halonen (2008). Korkean tason vierailujen lisäksi Suomen ja Vietnamin ulkoministeriöiden edustajat keskustelevat säännöllisesti muun muassa maiden poliittisista suhteista ja kehitysyhteistyöstä.

Vietnamin parlamentin puhemies Vuong Dinh Hue vieraili Suomessa ja tapasi puhemies Anu Vehviläisen syyskuussa 2021. Puhemiehet osallistuvat myös Nokian ja Vietnamin valtion omistaman VNPT:n (Vietnam Post & Telecommunications Corporation) aiepöytäkirjan allekirjoitusseremoniaan. Puhemies Hue tapasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin. Puhemiehen viralliseen valtuuskuntaan kuuluivat muiden muassa Vietnamin suunnittelu- ja investointiministeri Nguyen Chí Dung, kauppa- ja investointiministeri Nguyen Hong Die sekä maatalousministeri Le Minh Hoan, jolla oli tapaaminen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa. Ohjelmaan sisältyi muun muassa ulkoministeriön ja Business Finlandin järjestämä pyöreän pöydän foorumi, jonka avasivat puhemies Hue ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Vietnamin varapresidentti Dang Thi Ngoc Thinh vieraili Suomessa lokakuussa 2017 ja opetusministeri Phung Xuan Nhan vetämä delegaatio elokuussa 2017.  Vietnamin varapääministeri Hoang Trung Hai vieraili Suomessa 2014 ja lisäksi Vietnamista on tehty lukuisia varaministeritason vierailuja. Presidentti Nguyễn Minh Triết vieraili Suomessa keväällä 2010. Suomessa ovat vierailleet viime vuosina myös useat Vietnamin parlamentin valiokunnat.

Diplomaattisuhteet

Suomi hallitus teki päätöksen Vietnamin Demokraattisen Tasavallan eli Pohjois-Vietnamin tunnustamisesta 28. joulukuuta vuonna 1972. Suomi ja Vietnamin Demokraattinen Tasavalta julkistivat kommunikean diplomaattisuhteiden solmimisesta 25. tammikuuta vuonna 1973, kaksi päivää ennen Vietnamin tulevaisuutta koskeneiden Pariisin rauhanneuvottelujen päättymistä. Vietnamista tuli Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen yhteistyömaa vuonna 1973.

Suomi perusti suurlähetystön Hanoihin vuonna 1974. Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden ohella Vietnamin vanhimpiin kehitysyhteistyökumppaneihin.  

Suomen Hanoin suurlähetystön edustustopäälliköt

• Veli Helenius, suurlähettiläs (Peking) 1973–1974
• Unto Tanskanen, suurlähettiläs 1974–1977
• Mauri Eggert, suurlähettiläs 1977–1980
• Unto Korhonen, suurlähettiläs 1980–1983
• Esko Lipponen, suurlähettiläs 1983–1986
• Eero Saarikoski, suurlähettiläs 1986–1987
• Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä, suurlähettiläs 1988–1989
• Esko Lipponen, suurlähettiläs 1990–1991
• Kai Granholm, suurlähettiläs 1991–1996
• Juha Puromies, suurlähettiläs 1996–2001
• Kari Alanko, suurlähettiläs 2002–2007
• Pekka Hyvönen, suurlähettiläs 2007–2011
• Kimmo Lähdevirta, suurlähettiläs 2011-2015
• Ilkka-Pekka Similä, suurlähettiläs 2015-2017
• Kari Kahiluoto, suurlähettiläs 2017-2021
• Keijo Norvanto, suurlähettiläs 2021-

Kehitysyhteistyö

Suomen ja Vietnamin suhteet pohjautuvat nykyisin kaupallistaloudelliseen yhteistyöhön. Suomen kehitysyhteistyön painopiste on suunnattu Vietnamin keskitulomaahaasteisiin liittyviin teemoihin, jotka nousevat esille Vietnamin omassa kehitysstrategiassa ja -suunnitelmassa. Yhteistyömme Vietnamissa tukee Suomen kehityspoliittisen ohjelman painopisteistä etenkin osallistavan ja työllistävän vihreän talouden kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua. Tuemme Vietnamin tietoyhteiskunnan kehittymistä huomioiden erityisesti ihmisoikeusnäkökulmat, kuten yhteiskunnan avoimuuden ja kansalaisten tiedonsaannin tärkeys.

Vietnam on vuodesta 1973 ollut yksi Suomen kahdenvälisistä pitkäaikaisista kumppanimaista ja yhteistyömme on elänyt Vietnamin kehitystarpeiden mukana. 1970-luvun infrastruktuurihankkeista ensimmäinen oli Pha Rungin telakka, joka on edelleen tärkeä työllistäjä. Hanoissa ja Haiphongissa vanhempi sukupolvi muistaa Suomen puhtaasta vedestä, joka toi mukanaan terveyttä. 1980-luvulla maaseudun kehittämishankkeissa onnistuttiin parantamaan maaseudun infrastruktuuria ja monipuolistamaan elinkeinorakennetta. 1990-luvulla alkaneessa metsäsektorin yhteistyössä korostettiin kestävää metsätaloutta ja metsien merkitystä elinkeinona.

Suomen kehitysyhteistyöohjelman sisältö alkoi muuttua vuoden 2008 jälkeen vastauksena Vietnamin nopeaan kehitykseen kohti alemman keskitulotason maata. Suomen viimeisessä Vietnamin maastrategiassa 2013–2016 korostettiin jo asteittaista siirtymistä pois kehitysyhteistyöstä ja keskittymistä entistä kattavampiin kumppanuuksiin ja kauppasuhteisiin. Tätä tuki osaltaan vuosina 2009-2018 toteutettu innovaatiokumppanuusohjelma. Maiden välisen kehitysyhteistyön siirtymävaihe toteutettiin 2017–2020. Tavoitteena oli edistää osallistavaa kehitystä Vietnamissa sekä lisätä kauppaa ja muita molempia osapuolia hyödyttäviä yhteistyömuotoja. Nykyisin kehitysyhteistyön päämääränä on tukea Vietnamin kestävää kasvua ja siirtymistä vihreään ja kestävään talouteen. Yksityisen sektorin, valtion instituutioiden, yliopistojen, kansalaisyhteiskunnan ja muiden kahden- ja monenvälisten areenoiden yhteistyö on tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.