Kahdenväliset suhteet
Suomella on ollut Vietnamissa edustusto jo vuodesta 1974 alkaen ja monien mielestä Suomi lukeutuu Vietnamin niin sanottujen vanhojen ystävämaiden joukkoon. Suomi tunnetaan yli neljäkymmentä vuotta jatkuneesta kehitysyhteistyöstä ja varsinkin vesi- ja sanitaatiohankkeistaan. Vietnamin talouden kasvaessa Suomen ja Vietnamin suhteiden painopiste on siirtynyt asteittain kehitysyhteistyöstä kauppa- ja investointisuhteiden kehittämiseen. Suomi ja Vietnam solmivat strategisen kumppanuuden lokakuussa 2025.
Vietnamin suurlähetystö avattiin Helsingissä vuoden 2005 loppupuolella. Suurlähetystön avaaminen Helsinkiin on lisännyt mahdollisuuksia Suomen ja Vietnamin keskinäiselle keskustelulle, kaupan edistämiselle sekä kansalaisyhteiskuntasuhteiden tiivistämiselle.
Kaupallistaloudelliset suhteet
Vietnamin talouden nopea kehitys ja talouden rakenteelliset uudistukset luovat hyvän pohjan kauppasuhteiden kehittämiselle. Myös Vietnamin jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa, Vietnamin solmimat 17 vapaakauppasopimusta sekä suotuisa investointiympäristö lisäävät maan kiinnostavuutta kaupankäynti- ja investointikohteena. Ponnisteluja kaupan ja yhteistyön lisäämiseksi kuitenkin tarvitaan.
Kauppavaihdon kasvua on vauhdittanut EU:n ja Vietnamin vuonna 2020 voimaan tullut vapaakauppasopimus, jonka myötä Suomen tavaraviennin arvo kolminkertaistui ja alijäämä alkoi supistua. Vuonna 2024 tavaraviennin arvo oli noin 291 ja tuonti noin 650 miljoonaa euroa. Palvelukaupan arvo vuonna 2024 oli noin 90 miljoonaa euroa.
Jatkossakin suomalaisilla konepaja- ja teknologiayrityksillä sekä IT-palveluissa on lupaavia kasvunäkymiä Vietnamissa. Puhdas siirtymä, uusiutuvat ja joustavat energialähteet, rakentaminen, infrastruktuuri, kiertotalous, ilman ja veden laadun parantaminen sekä metsätalouden koneistaminen ovat suomalaisittain kiinnostavia toimialoja.
Merkittävimmät Suomesta Vietnamiin tehdyt suorat tuotantoon kohdistuvat investoinnit ovat olleet Huhtamäki-yhtiön Ho Chi Minh Cityn lähelle vuonna 2004 perustama pakkaustehdas ja Nokian kesäkuussa 2013 Hanoin lähellä Bac Ninh’in maakunnassa toimintansa aloittanut kännykkätehdas. Huhtamäen investointi oli 20 miljoonaa euroa ja Nokian investointi 302 miljoonaa dollaria. Matkapuhelintehdas on nykyään Foxconnin omistuksessa. Suurimpiin suomalaisinvestointeihin kuuluu myös jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä voimalaitos Bac Ninhissä.
Vienninedistämis- ja kansainvälistymispalveluita tarjoava Team Finland -verkosto Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä edistää maiden välistä kauppaa ja investointeja. Kestävää kehitystä suomalaisten ja vietnamilaisten yritysten välillä sekä Suomeen tuetaan myös kehitysyhteistyövaroin.
Kulttuurisuhteet
Suomen ja Vietnamin välisiä kulttuurisuhteita edistävät esimerkiksi Vietnam-seura sekä Vietnamissa toimiva ystävyysyhdistys sekä Vietnamin ystävyysyhdistysten liitto. Myös Suomen suurlähetystö Hanoissa pyrkii vahvistamaan maiden välisiä kulttuurisuhteita muun muassa orkesteri-, taidenäyttely- ja teatterivierailuin.
Esimerkkejä kulttuuriyhteistyöstä ovat suomalaisen kirjallisuuden käännökset, tuoreimpana Risto Isomäen Con rit -teosten ja Iida Turpeisen Elolliset -teosten vietnaminkieliset painokset.
Suomalaiset, suomen kieli
Vietnamissa asuu noin satakunta suomalaista. Maassa vierailee vuosittain yli 20 000 suomalaista ja määrä on noussut tasaisesti. Suurin osa suomalaisista matkailijoista vierailee eteläisessä Vietnamissa.
Sopimukset
Vietnamin ja Suomen väliset voimassa olevat sopimukset
• 9.1.1978 Kauppasopimus 25/1978
• 13.9.1993 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta 26/1996
• 13.9.1993 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta 27/1996
• 11.11.1994 Sopimus taloudellisesta, tieteellisestä, teollisesta, teknologisesta ja kaupallisesta yhteistyöstä 27/1995
• 21.11.2001 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 111–112/2002
• 04.06.2009 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta 28-29/2009
• 22.06.2016 Sopimus diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston sekä kansainväliseen järjestöön akkreditoidun edustuston henkilöstön perheenjäsenten työskentelystä 34-35/2016
Vierailut
Suomen ja Vietnamin virallinen vierailuvaihto on vilkasta ja tarjoaa mahdollisuuden kehittää yhteistyötä ja keskustella ajankohtaisista aiheista. Ulkomaankaupan ja taloudellisten investointien lisäksi keskustelua käydään muun muassa ihmisoikeuksista, vastuullisen liiketoiminnan edistämisestä, hyvän hallinnon periaatteista ja oikeusvaltion kehittämisestä. Suomi osallistuu keskusteluun näistä aiheista myös EU:n ja Vietnamin tapaamisissa.
Vietnamin kommunistisen puolueen pääsihteeri Tô Lâm teki yhdessä puolisonsa Ngô Phương Lyn kanssa virallisen vierailun Suomeen 21.–22. lokakuuta 2025. Vierailun aikana allekirjoitettiin kolme yhteisymmärryspöytäkirjaa ja annettiin julkilausuma strategisen kumppanuuden perustamisesta. Pääsihteeri vieraili myös Aalto Yliopistolla ja Nokian pääkonttorilla sekä osallistui yritysseminaariin. Lisäksi vierailulle osallistui Vietnamista suuri korkean tason delegaatio.
Työministeri Arto Satonen vieraili Vietnamissa 12.-15.1.2025. Matkan tarkoituksena oli edistää kansainvälisiä rekrytointeja ja työvoiman liikkuvuutta Vietnamin kanssa. Työministerin mukana vierailulla olivat Helsingin kaupunki, ulkoministeriö, Work in Finland, Tampereen kaupunki sekä Maahanmuuttovirasto. Matkalle osallistuivat lisäksi laaja sidosryhmävaltuuskunta, joka koostui yrityksistä, opetusalan toimijoista, työnantajaliitoista ja kauppakamarien edustajista.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio teki vienninedistämisvierailun Vietnamiin 20.–23.10.2024 yhdessä yritysvaltuuskuntien kanssa. Vierailu keskittyi Ho Chi Minh Cityyn, jossa ministeri Tavio osallistui Green Economy Forum & Exhibiton (GEFE) -messuille ja Suomen yrityspaviljonkiin, jossa esiteltiin Suomen osaamista usealla keskeisellä talouden sektorilla, kuten kestävä rakennusteollisuus, uusiutuva energia, kiertotalous ja digitalisaatio. Ministeri Tavio tapasi lisäksi yritysdelegaation kanssa Vietnamin valtion ja Ho Chi Minh Cityn kaupungin johtoa sekä elinkeinoelämän edustajia.
Puhemies Jussi Halla-ahon johtama puhemiesvaltuuskunta vieraili Vietnamissa 24.–26.3.2024. Valtuuskunta tapasi Vietnamin kansalliskokouksen puhemies Vuong Dinh Huen lisäksi muiden muassa pääministeri Pham Minh Chinhin ja Vietnamin kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenen Truong Thi Main sekä osallistui Suomen Vietnamin suurlähetystön konsulipalvelupisteen uusittujen tilojen avajaisiin. Puhemiehet keskustelivat muun muassa maiden ja niiden parlamenttien välisistä suhteista, Suomen ja Vietnamin kaupallistaloudellisesta yhteistyöstä sekä ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Vietnamin pääkaupungin Hanoin lisäksi puhemiesvaltuuskunta vieraili myös pohjoisessa Bac Ninhin maakunnassa, missä he tutustuivat suomalaista osaamista hyödyntäneeseen Thang Longin jätteenpolttolaitokseen. Puhemiehen valtuuskuntaan kuuluivat kansanedustajat Sakari Puisto (ps.), Atte Kaleva (kok.) ja Inka Hopsu (vihr.).
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vieraili yritysvaltuuskunnan kanssa Vietnamissa 9.-12. lokakuuta 2022. Valtuuskunnan jäsenet edustivat elintarviketeollisuuden, vesiosaamisen ja metsäteollisuuden alalla toimivia yrityksiä ja muita toimijoita. Matkan aikana järjestettävissä korkean tason tapaamisissa lisättiin tietoisuutta suomalaisten elintarvikkeiden laadusta sekä avattiin businesskontakteja esittelemällä suomalaista korkean tason osaamista myös vesisektorilla ja metsäteollisuudessa. Ministeri Kurvinen tapasi suomalaisyritysten edustajien kanssa Vietnamin ministereitä ja muita valtiollisten instituutioiden edustajia. Hanoissa ministeri Kurvinen avasi vesisektorin työpajan ja Ho Chi Minh -cityssä Suomen ja Vietnamin välisen metsäfoorumin, joissa molemmissa luotiin kumppanuuksia vietnamilaisten toimijoiden kanssa.
Marraskuussa 2017 työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen vieraili Vietnamissa vesi- ja energiasektoreita edustavan yritysdelegaation kanssa. Maaliskuussa 2017 maassa vieraili opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Maaliskuussa 2016 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka vieraili Vietnamissa yritysdelegaation kanssa, jonka jäsenet edustivat koulutuksen, cleantechin sekä ICT-alojen yrityksiä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vieraili Vietnamissa 2014 ja kehitysministeri Heidi Hautala tammikuussa 2013 yritysdelegaatioiden kanssa. Samana keväänä myös eduskunnan tarkastusvaliokunta vieraili Vietnamissa.
Vietnamissa ovat viime vuosina vierailleet myös työministeri Anni Sinnemäki (2010), pääministeri Matti Vanhanen (2009), sekä presidentti Tarja Halonen (2008). Korkean tason vierailujen lisäksi Suomen ja Vietnamin ulkoministeriöiden edustajat keskustelevat säännöllisesti muun muassa maiden poliittisista suhteista ja kehitysyhteistyöstä.
Vietnamin parlamentin puhemies Vuong Dinh Hue vieraili Suomessa ja tapasi puhemies Anu Vehviläisen syyskuussa 2021. Puhemiehet osallistuvat myös Nokian ja Vietnamin valtion omistaman VNPT:n (Vietnam Post & Telecommunications Corporation) aiepöytäkirjan allekirjoitusseremoniaan. Puhemies Hue tapasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin. Puhemiehen viralliseen valtuuskuntaan kuuluivat muiden muassa Vietnamin suunnittelu- ja investointiministeri Nguyen Chí Dung, kauppa- ja investointiministeri Nguyen Hong Die sekä maatalousministeri Le Minh Hoan, jolla oli tapaaminen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa. Ohjelmaan sisältyi muun muassa ulkoministeriön ja Business Finlandin järjestämä pyöreän pöydän foorumi, jonka avasivat puhemies Hue ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Vietnamin varapresidentti Dang Thi Ngoc Thinh vieraili Suomessa lokakuussa 2017 ja opetusministeri Phung Xuan Nhan vetämä delegaatio elokuussa 2017. Vietnamin varapääministeri Hoang Trung Hai vieraili Suomessa 2014 ja lisäksi Vietnamista on tehty lukuisia varaministeritason vierailuja. Presidentti Nguyễn Minh Triết vieraili Suomessa keväällä 2010. Suomessa ovat vierailleet viime vuosina myös useat Vietnamin parlamentin valiokunnat.
Diplomaattisuhteet
Suomi hallitus teki päätöksen Vietnamin Demokraattisen Tasavallan eli Pohjois-Vietnamin tunnustamisesta 28. joulukuuta vuonna 1972. Suomi ja Vietnamin Demokraattinen Tasavalta julkistivat kommunikean diplomaattisuhteiden solmimisesta 25. tammikuuta vuonna 1973, kaksi päivää ennen Vietnamin tulevaisuutta koskeneiden Pariisin rauhanneuvottelujen päättymistä. Vietnamista tuli Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen yhteistyömaa vuonna 1973.
Suomi perusti suurlähetystön Hanoihin vuonna 1974. Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden ohella Vietnamin vanhimpiin kehitysyhteistyökumppaneihin.
Suomen Hanoin suurlähetystön edustustopäälliköt
• Veli Helenius, suurlähettiläs (Peking) 1973–1974
• Unto Tanskanen, suurlähettiläs 1974–1977
• Mauri Eggert, suurlähettiläs 1977–1980
• Unto Korhonen, suurlähettiläs 1980–1983
• Esko Lipponen, suurlähettiläs 1983–1986
• Eero Saarikoski, suurlähettiläs 1986–1987
• Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä, suurlähettiläs 1988–1989
• Esko Lipponen, suurlähettiläs 1990–1991
• Kai Granholm, suurlähettiläs 1991–1996
• Juha Puromies, suurlähettiläs 1996–2001
• Kari Alanko, suurlähettiläs 2002–2007
• Pekka Hyvönen, suurlähettiläs 2007–2011
• Kimmo Lähdevirta, suurlähettiläs 2011-2015
• Ilkka-Pekka Similä, suurlähettiläs 2015-2017
• Kari Kahiluoto, suurlähettiläs 2017-2021
• Keijo Norvanto, suurlähettiläs 2021-2025
• Pekka Voutilainen, suurlähettiläs 2025-
Kehitysyhteistyö
Suomen ja Vietnamin suhteet pohjautuvat nykyisin kaupallistaloudelliseen yhteistyöhön. Suomen kehitysyhteistyön painopiste on suunnattu Vietnamin keskitulomaahaasteisiin liittyviin teemoihin, jotka nousevat esille Vietnamin omassa kehitysstrategiassa ja -suunnitelmassa. Yhteistyömme Vietnamissa tukee Suomen kehityspoliittisen ohjelman painopisteistä etenkin osallistavan ja työllistävän vihreän talouden kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua. Tuemme Vietnamin tietoyhteiskunnan kehittymistä huomioiden erityisesti ihmisoikeusnäkökulmat, kuten yhteiskunnan avoimuuden ja kansalaisten tiedonsaannin tärkeys.
Vietnam on vuodesta 1973 ollut yksi Suomen kahdenvälisistä pitkäaikaisista kumppanimaista ja yhteistyömme on elänyt Vietnamin kehitystarpeiden mukana. 1970-luvun infrastruktuurihankkeista ensimmäinen oli Pha Rungin telakka, joka on edelleen tärkeä työllistäjä. Hanoissa ja Haiphongissa vanhempi sukupolvi muistaa Suomen puhtaasta vedestä, joka toi mukanaan terveyttä. 1980-luvulla maaseudun kehittämishankkeissa onnistuttiin parantamaan maaseudun infrastruktuuria ja monipuolistamaan elinkeinorakennetta. 1990-luvulla alkaneessa metsäsektorin yhteistyössä korostettiin kestävää metsätaloutta ja metsien merkitystä elinkeinona.
Suomen kehitysyhteistyöohjelman sisältö alkoi muuttua vuoden 2008 jälkeen vastauksena Vietnamin nopeaan kehitykseen kohti alemman keskitulotason maata. Suomen viimeisessä Vietnamin maastrategiassa 2013–2016 korostettiin jo asteittaista siirtymistä pois kehitysyhteistyöstä ja keskittymistä entistä kattavampiin kumppanuuksiin ja kauppasuhteisiin. Tätä tuki osaltaan vuosina 2009-2018 toteutettu innovaatiokumppanuusohjelma. Maiden välisen kehitysyhteistyön siirtymävaihe toteutettiin 2017–2020. Tavoitteena oli edistää osallistavaa kehitystä Vietnamissa sekä lisätä kauppaa ja muita molempia osapuolia hyödyttäviä yhteistyömuotoja. Nykyisin kehitysyhteistyön päämääränä on tukea Vietnamin kestävää kasvua ja siirtymistä vihreään ja kestävään talouteen. Yksityisen sektorin, valtion instituutioiden, yliopistojen, kansalaisyhteiskunnan ja muiden kahden- ja monenvälisten areenoiden yhteistyö on tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.