Suomen kehitysyhteistyö Syyrian konfliktissa

Suomen kehitysyhteistyö Syyriassa ja sen naapurimaissa edistää Syyrian konfliktin kestävää ratkaisua sekä vahvistaa naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksia.

 

Jordanialaisnainen Oasis-keskuksessa värikkäiden kankaiden keskellä.

Suomen tuki osaltaan mahdollisti 2 347 naisen palkkatyön UN Womenin Oasis-keskuksissa Jordaniassa vuonna 2020. Keskuksia on perustettu Za’atarin ja Azraqin pakolaisleireille sekä ympäri Jordaniaa ja ne tarjoavat palveluja syyrialaispakolaisille ja haavoittuvassa asemassa oleville jordanialaisnaisille. Kuva: UN Women

Syyriassa vuonna 2011 alkanut konflikti on yksi tämän hetken pahimmista humanitaarisista kriiseistä. 90 prosenttia syyrialaisista on riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Sota on pakottanut miljoonat ihmiset pakenemaan maan sisällä tai Syyriasta, ja naapurimaiden kantokyky syyrialaispakolaisten vastaanottajana on äärirajoilla. Konflikti on paitsi lisännyt epävakautta Lähi-idässä, myös heijastunut Euroopan turvallisuustilanteeseen.

Syyrian kriisiin vastaamista vaikeuttavat konfliktissa tapahtuvat muutokset, joihin kehitysyhteistyön maaohjelmaa pitää pystyä sopeuttamaan. Myös koronapandemian seuraukset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat Syyrian kehitykseen.

Suomella ja Syyrialla ei ole tällä hetkellä diplomaattisia suhteita. Suomi toimii Syyriassa EU:n yhteisen linjan mukaisesti ja korostaa sekä omassa että EU:n toiminnassa tarvetta seurata ja mukauttaa työtä vallitsevan tilanteen mukaiseksi.

Suomi haluaa olla tukemassa ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa Syyrian sodan lopettamiseen ja lievittää sodan aiheuttamaa kärsimystä. Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Syyriassa kuvataan kehitysyhteistyön maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 Suomi keskittyy erityisesti vahvistamaan rauhanprosessin osallistavuutta ja vastuullisuutta sekä neksus-lähestymistavan käyttämistä kriisiin vastaamiseksi. Lisäksi Suomi edistää sukupuolten tasa-arvoa, haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluvien oikeuksia sekä innovaatioiden ja uusien ratkaisujen löytämistä humanitaarisiin ja muihin haasteisiin.

Suomen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun strategia Syyrian konfliktiin vastaamiseksi (englanniksi, PDF, 496 KB)

Suomen kehitysyhteistyö Syyrian konfliktissa vuosina 2021–2024

Suomen kehitysyhteistyö Syyriassa ja sen lähialueilla keskittyy rauhanrakentamiseen sekä naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien vahvistamiseen. Suomen tavoitteena on tukea Syyrian kriisiin vastaamista kehitysyhteistyöllä noin 30 miljoonalla eurolla 2021–2024.  Tämän lisäksi Suomi antaa Syyrian kriisiin tarveperusteisesti humanitaarista apua, joka kanavoidaan humanitaarista työtä tekevien YK-järjestöjen, Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Vuonna 2020 Suomen humanitaarinen apu Syyriaan oli 11,7 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön suunnitellut määrärahat Syyrian konfliktissa 2021-2024. Tasa-arvo 4,3 miljoonaa euroa, lasten ja vammaisten ihmisten asema 10 miljoonaa euroa, rauhanrakennus 15,7 miljoonaa euroa. Yhteensä 30 miljoonaa euroa.

Edellisellä ohjelmaudella 2017–2020 Suomen tuki kohdistui etenkin Syyrian poliittisen prosessin edistämiseen ja rankaisemattomuuden vastaiseen työhön, haavoittuvimpien ihmisryhmien tukemiseen ja Syyrian naapurimaiden auttamiseen pakolaisten tukemisessa.

Suomen kehitysyhteistyö rauhanprosessin tukemiseksi

Suomi tukee kehitysyhteistyöllään naisten ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten pääsyä mukaan Syyrian rauhanprosessiin ja maan poliittisen kehitykseen.

Tavoite: Syyrialla on valmiudet inklusiiviseen, rauhanomaiseen ja demokraattiseen kehitykseen

  • Rauhanprosessin eri osapuolten yhteistyö vahvistuu
  • Naiset osallistuvat rauhanprosessiin ja Syyrian jälleenrakentamiseen
  • Syyrialaisten omat ratkaisut ovat rauhanprosessin keskiössä

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Tuki UN Womenin sekä Berghof-säätiön rauhanvälitykselle ja rauhantyölle. Suomen tuki Syyrian kriisiin liittyvään rauhanvälitykseen on vuonna 2021 noin 1,3 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyö tasa-arvon parantamiseksi

Suomen kehitysyhteistyö tasa-arvon vahvistamiseksi keskittyy parantamaan Syyrian kriisistä kärsivien naisten ja tyttöjen asemaa ja oikeuksia Syyriassa, Jordaniassa ja Libanonissa.

Tavoite: Naisten ja tyttöjen oikeudet toteutuvat

  • Naisille on tarjolla seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita
  • Sukupuoleen perustuva väkivalta vähenee
  • Naisilla on paremmat mahdollisuudet hankkia toimeentulo ja työllistää itsensä

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • UN Womenin Eid bi Eid -hanke Jordaniassa pakolais- ja paikallisyhteisön naisten voimaannuttamiseksi
  • UN Womenin alueellinen 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus -ohjelma

Suomen kehitysyhteistyömuotoinen tuki naisten ja tyttöjen oikeuksien toteuttamiseen liittyvään toimintaan Syyrian naapurimaissa on vuonna 2021 noin 1,8 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Suomi tukee humanitaarisen avun rahoituksella muun muassa YK:n väestörahasto UNFPA:n toimintoja Syyriassa, jossa UNFPA on keskeinen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen tuottaja.

Suomen kehitysyhteistyö lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien parantamiseksi

Suomi edistää lasten koulunkäyntimahdollisuuksia ja pääsyä sosiaalisen tuen piiriin sekä kehittää vammaispalveluita ja vaikuttaa laajasti vammaisten henkilöiden oikeuksiin yhteiskunnassa.

Tavoite: Lasten ja vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuvat

  • Syyrian konfliktista kärsivillä lapsilla on paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin
  • Heikoimmassa asemassa olevien perheiden sosiaalihuolto paranee
  • Vammaisille henkilöille on tarjolla tukitoimia ja toimeentulomahdollisuuksia

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • UNICEF No Lost Generation Lebanon
  • UNICEF No Lost Generation Syria
  • UNDP Supporting communities’ resilience through disability inclusion

Suomen tuki Syyrian kriisistä kärsivien lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien parantamiseksi vuonna 2021 on noin viisi miljoonaa euroa.

Maaohjelman tuloksia vuodelta 2023

Syyrian konflikti jatkui, ja maan humanitaarinen ja taloudellinen tilanne heikentyi entisestään. Maan pakolais- ja suojelukriisi oli yksi maailman suurimmista, ja sillä oli myös alueellisesti suuri vaikutus.

Helmikuussa 2023 Syyriaa ja Turkkia ravistellut maanjäristys kasvatti humanitaarisia tarpeita ja lisäsi korjaustarvetta maanjäristysalueella Syyriassa. Suomi tuki YK:n rahastoa, joka toimitti teltta- ja konttiasumuksia Pohjois-Syyriaan 39 000 ihmiselle. Myös Suomen Punainen Risti tuki liikkuvia terveysklinikoita maanjäristysalueella.

Suomi edisti rauhanprosessia tukemalla WAB-komiteaa UN Women -järjestön kautta. WAB on naisjäsenistä koostuva syyrialainen neuvoa-antava elin, joka on tehnyt korkean profiilin yhteistyötä YK:n Syyria-lähettilään kanssa. Suomi tuki myös sovittelutyötä Berghof-säätiön kautta ja sotarikoksia koskevien todisteiden keräämistä YK:n kautta.

Suomi paransi naisille suunnattujen kokonaisvaltaisten palvelujen saatavuutta Jordaniassa UN Women -järjestön kautta. Samalla edistettiin maan pakolais- ja sopeutumisvalmiuksia sekä vahvistettiin naisten johtajaosaamista ja toimeentulomahdollisuuksia.

Suomi tuki YK:n lastenrahasto Unicefin toteuttamaa koulutilojen kunnostustyötä Syyriassa, mikä hyödytti yli 2 000:ta lasta. Suomi tuki myös 52 000:n sellaisen lapsen oppimismahdollisuuksia, jotka olivat joko koulun ulkopuolelle tai vaarassa pudota pois koulusta. Oppimismahdollisuuksia edistettiin muun muassa antamalla kurssimuotoista tukiopetusta epämuodollisissa kouluissa, jakamalla oppimateriaaleja ja tarjoamalla varhaiskasvatusta.

Suomen YK:n kehitysohjelma UNDP:lle antamalla tuella huolehdittiin puolestaan syyrialaisten vammaisten tarpeista. Heidän elämänlaatuaan parannettiin proteesien, apuvälineiden ja kuntoutuksen avulla. Vammaisten henkilöiden perheiden elinkeinoja vahvistettiin mikrorahoitusohjelman avulla. Suomi teki myös vaikuttamistyötä, jotta vammaisten henkiöiden tarpeet huomioitaisiin nykyistä paremmin.

Suomen yhteistyökumppanit Syyriassa

Suomen tuki Syyrian kriisiin vaikutuksiin vastaamiseksi kohdistetaan pääsääntöisesti monenkeskisten järjestöjen kuten YK-järjestöjen hallinnoimien yhteisrahoitusmekanismien kautta.

Myös useat suomalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat Syyriassa ja sen naapurimaissa projekteja yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.