Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Perun ja Suomen väliset suhteet ovat hyvät ja Suomen maakuva alueella on positiivinen. Suomen ja Perun välinen yhteistyö on monimuotoista ja maiden välillä on useita vireillä olevia yhteistyöaloitteita, mm. kiertotalouden, koulutuksen ja digitalisaation aloilla. Suomea pidetään Perussa korkean teknologian, innovaatioiden ja koulutuksen esimerkkimaana.
Suomesta tulevat perulaisille erityisesti mieleen ilmasto, korkea kulttuuri, design, laadukas koulutusjärjestelmä sekä korruption vähäisyys.
Kulttuurisuhteet
Suomalainen kulttuuri on ollut näkyvästi esillä Perussa ja maiden väliset kulttuurisuhteet ovat perinteisesti olleet aktiiviset. Vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettiin useita kulttuuritapahtumia, kuten Radio Filarmonía -gaalakonsertti Suomen kunniaksi ja taiteilija Kuutti Lavosen näyttely ”Santos y Non Santos”.
Perussa on järjestetty Suomen Gastronominen festivaali yhdessä kokkien Juho Hokkasen ja Miki Puikkosen kanssa. Lisäksi kirjailijat Timo Parvela ja Minna Lindgren ovat osallistuneet Liman kansainvälisille kirjamessuille. Limassa on myös esitetty taidemaalari Janne Laineen näyttely ”Toinen luonto” ja kuvataiteilija Sanna Kanniston "Fieldwork". Suomalainen kapellimestari Jaakko Kuusisto on vieraillut Limassa ja johtanut Perun kansallisen sinfoniaorkesterin konserttia.
Pandemia aiheutti tauon kulttuurivaihtoon. Vuodesta 2022 lähtien Perussa on esiintynyt useita suomalaisia artisteja, erityisesti useita metallimusiikin yhtyeitä. Valokuvataitelija Elina Brotheruksen näyttely järjestettiin Limassa vuonna 2025. Suomi isännöi Liman eurooppalaisen elokuvan festivaalia vuonna 2025. Pirjo Honkasalon ohjaama elokuva ”Orenda” oli festivaalin avajaiselokuva, ja paikalle festivaaliin saapuivat ohjaaja itse sekä elokuvan käsikirjoittaja ja toinen päänäyttelijä Pirkko Saisio.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Vuonna 2024 tuonti Perusta Suomeen oli 160 miljoonaa euroa ja vienti Suomesta Peruun 69,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 tuonti Perusta Suomeen oli 253,2 miljoonaa euroa ja vienti Suomesta Peruun 87,3 miljoonaa euroa. Merkille pantavaa on, että suomalaisten yritysten myynti Perussa on arvoltaan merkittävämpi kuin suora tavaravienti Suomesta Peruun.
Noin 88 % kokonaistuonnista Perusta Suomeen on mineraaleja, lähes yksinomaan kuparia. Lisäksi tuodaan maataloustuotteita ja tekstiileitä. Maataloustuotteista Suomeen tuodaan vihanneksia, hedelmiä ja kahvia. Tekstiileistä tuodaan alpakan villaa ja puuvillaa. Suomesta Peruun viedään teollisesti tuotettuja tavaroita, kuten paperia ja pahvia, kemikaaleja ja koneita.
Kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille Perussa edustavat muun muassa kaivos- ja metsäsektori, ympäristöteknologiat, uusiutuvat energiat, IT-sektori, infrastruktuurihankkeet (ml. satamat ja lentokentät), koulutus- ja terveyssektori sekä elintarviketeollisuus.
Suomen Liman-suurlähetystö ja Business Finland tukevat toimillaan suomalaisyrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä sekä tiedottavat alueen liiketoimintamahdollisuuksista. Lisäksi Perun pohjoismaisen kauppakamarin toiminta on jatkunut jo vuodesta 2009. Kauppakamarin tehtävä on tukea pohjoismaisten yritysten verkostoitumista ja auttaa yrityksiä kansainvälistymisprosesseissa.
Suomen Liman-suurlähetystö tukee toimillaan suomalaisyrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä sekä tiedottaa alueen liiketoimintamahdollisuuksista. Lisäksi Perun pohjoismaisen kauppakamarin toiminta on jatkunut jo vuodesta 2009. Kauppakamarin tehtävä on tukea pohjoismaisten yritysten verkostoitumista ja auttaa yrityksiä kansainvälistymisprosesseissa.
Suomalaiset, suomen kieli
Suurlähetystön rekisterin mukaan Perussa asuu noin 70 suomalaista (2019).
Sopimukset
Perun ja Suomen väliset sopimukset
- Hallitusten välinen sopimus teknillisestä ja taloudellisesta yhteistyöstä solmittu vuonna 1965
- Velkavaihtosopimus ympäristö- ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi allekirjoitettu vuonna 1996, muutettu vuosina 2000 ja 2006
- Puolustusalan yhteisymmärrysasiakirja (MoU, Memorandum of Understanding) allekirjoitettu 2022
- Kiertotaloutta, biotaloutta ja ilmastonmuutosta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja (MoU, Memorandum of Understanding) solmittu vuonna 2024
- Koulutusalan yhteistyötä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja (MoU, Memorandum of Understanding) solmittu vuonna 2024
- Valtionhallinnon digitalisaatiota ja digitaalista transformaatiota koskeva yhteisymmärryspöytäkirja (MoU, Memorandum of Understanding) solmittu vuonna 2025
Vierailut
Suomesta Peruun
-
Vierailut
- Ulkoministeri Tarja Halonen, 1996
- Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, 2006
- Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Marjatta Rasi, 2007
- Pääministeri Matti Vanhanen, 2008 (EU-LAC-huippukokous)
- Maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thors, 2008 (EU-LAC-huippukokous)
- Ympäristöministeri Paula Lehtomäki, 2009
- Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Pilvi Torsti, 2013
- Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, 2014
- Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty, 2015
- Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, 2016
- Pääministeri Juha Sipilä, 2017
- Ulkoministeri Pekka Haavisto, 2019
- Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen, 2023
- Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Jarno Syrjälä, 2023
Perusta Suomeen
- Ulkoministeri Alan Wagner, 2002
- Oikeusasiamies Beatriz Merino, 2007
- Varaulkoministeri Gonzalo Gutiérrez, 2008
- Ympäristöministeri Antonio Brack, 2008
- Opetusministeri Patricia Salas, 2013
- Apulaispuolustusministeri Jakke Valakivi, 2014
- Varaympäristöministeri Albina Ruiz Rios, 2019
- Varaulkoministeri Luis Enrique Chávez Basagoitia, 2021
- Varaulkoministeri Félix Denegri, 2024
Historia
Peru tunnusti Suomen itsenäisyyden 23. kesäkuuta 1919. Maiden väliset diplomaattisuhteet solmittiin 29. maaliskuuta 1963.
Suomen suurlähetystö Limassa avattiin ensimmäisen kerran 1. heinäkuuta 1963. Suurlähetystö kuitenkin päätettiin sulkea 1. syyskuuta 1991. Suomessa oli tuolloin Länsi-Euroopan vaikein lama, ja terrorismin leimaamassa Perussa oli hyvin turvatonta. Suurlähetystö avattiin uudelleen 1. helmikuuta 1998.
Suurlähettiläät
- Heikki Hannikainen (Lima/La Paz/Quito/Bogotá/Caracas) 1963-1967
- Torsten Tikanvaara (Caracas/Lima) 1967-1976
- Klaus Snellman (Caracas/Lima) 1976-1980
- Seppo Pietinen 1980-1983
- Brita (Riitta) Örö 1983-1986
- Esko Lipponen 1986-1991
- Pertti A. O. Kärkkäinen (Lima/Buenos Aires) 1991-1993
- Pekka J. Korvenheimo (Lima/Buenos Aires) 1993
- Maija Lähteenmäki (Lima/Santiago) 1993-1995
- Risto Kauppi (Lima/Santiago) 1995-1998
- Mikko Pyhälä 1998-2002
- Kimmo Pulkkinen 2002-2007
- Pekka Orpana 2007-2011
- Juha Virtanen 2011-2015
- Mika Koskinen 2015-2019
- Jukka Pietikäinen 2019-2022
- Antti Rytövuori 2022-2025
- Lasse Keisalo 2025-