Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Perun ja Suomen väliset suhteet ovat hyvät ja Suomen maakuva alueella on positiivinen. Suomen ja Perun välinen yhteistyö on monimuotoista ja maiden välillä on useita vireillä olevia yhteistyöaloitteita, mm. kiertotalouden, koulutuksen ja digitalisaation aloilla. Suomea pidetään Perussa korkean teknologian, innovaatioiden ja opetuksen esimerkkimaana.
Suomalaisia luonnehditaan rauhallisiksi ja varautuneiksi, mutta myös sinnikkäiksi, puolueettomiksi ja suorapuheisiksi. Suomesta tulevat erityisesti mieleen ilmasto, korkea kulttuuri, laadukas koulutusjärjestelmä sekä korruption vähäisyys.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Perun välinen kauppatase muuttui vuonna 2020 negatiiviseksi, mikä jatkui vuonna 2021. Vuonna 2020 vienti Peruun oli 75 MEUR ja tuonti Perusta 164 MEUR, vuoden 2019 vastaavien lukujen ollen 97 MEUR ja 96 MEUR. Muutokseen vaikuttaa erityisesti kuparin hinnan nousu historiallisen korkeaksi, mutta myös suomalaisen teknologia- ja koneviennin lasku.
Noin 88 % kokonaistuonnista Perusta Suomeen on mineraaleja, lähes yksinomaan kuparia. Erotuksen muodostavat maataloustuotteet ja tekstiilit. Maataloustuotteista Suomeen tuodaan vihanneksia, hedelmiä ja kahvia. Tekstiileistä tuodaan alpakan villaa ja puuvillaa. Suomesta Peruun viedään teollisesti tuotettuja tavaroita, kuten paperia ja pahvia, kemikaaleja ja koneita.
Kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille Perussa edustavat muun muassa kaivos- ja metsäsektori, ympäristöteknologia, uusiutuvat energiat, IT-sektori, infrastruktuurihankkeet (ml. satamat ja lentokentät), koulutus- ja terveyssektori sekä elintarviketeollisuus.
Suomen Liman-suurlähetystö ja Business Finland tukevat toimillaan suomalaisyrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä sekä tiedottavat alueen liiketoimintamahdollisuuksista. Lisäksi Perun pohjoismaisen kauppakamarin toiminta on jatkunut jo vuodesta 2009. Kauppakamarin tehtävä on ollut vastaavasti tukea pohjoismaisten yritysten verkostoitumista ja auttaa yrityksiä kansainvälistymisprosesseissa.
Lisäksi Suomen ulkoministeriö ja Teollisen yhteistyön rahasto Finnfund ovat lanseeranneet kehitysmaatuonnin tueksi Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman, joka tukee suomalaisyritysten hankkeita Perussa ja auttaa perulaisyrityksiä löytämään liikekumppaneita Suomesta. Ohjelma ei rahoita suomalaisyritysten vientiä Peruun.

Kulttuurisuhteet

Suomalainen kulttuuri on ollut näkyvästi esillä Perussa ja maiden väliset kulttuurisuhteet ovat perinteisesti olleet aktiiviset. Vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettiin useita kulttuuritapahtumia, kuten Radio Filarmonía -gaalakonsertti Suomen kunniaksi ja taiteilija Kuutti Lavosen näyttely ”Santos y Non Santos”.
Vuonna 2018 järjestettiin Suomen Gastronominen festivaali yhdessä kokkien Juho Hokkasen ja Miki Puikkosen kanssa. Lisäksi kirjailijat Timo Parvela ja Minna Lindgren osallistuvat Liman kansainvälisille kirjamessuille. Vuonna 2019 esitettiin taidemaalari Janne Laineen näyttely ”Toinen luonto” ja kuvataiteilija Sanna Kanniston "Fieldwork". Samana vuonna Limassa vieraili kapellimestari Jaakko Kuusisto, joka johti Perun kansallisen sinfoniaorkesterin konserttia. Suomalaisia elokuvia esitetään myös vuosittain Euroopan elokuvajuhlilla.

Suomalaiset, suomen kieli

Suurlähetystön rekisterin mukaan Perussa asuu noin 70 suomalaista (2019).

Sopimukset

Perun ja Suomen väliset sopimukset

  • Hallitusten välinen sopimus teknillisestä ja taloudellisesta yhteistyöstä solmittu vuonna 1965
  • Velkavaihtosopimus ympäristö- ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi allekirjoitettu vuonna 1996, muutettu vuosina 2000 ja 2006
  • Yhteisymmärrysasiakirja ilmastoyhteistyöstä (MoU, Memorandum of Understanding) solmittu vuonna 2008
  • Yhteisymmärrysasiakirja puolustusmateriaalialasta (MoU, Memorandum of Understanding), solmittu vuonna 2015
  • Puolustusalan yhteisymmärrysasiakirja (MoU, Memorandum of Understanding) allekirjoitettu 2022

Vierailut

Suomesta Peruun

  • Ulkoministeri Tarja Halonen, 1996
  • Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, 2006
  • Alivaltiosihteeri Marjatta Rasi, 2007
  • Pääministeri Matti Vanhanen,  2008 (EU-LAC -huippukokous)
  • Maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thors, 2008 (EU-LAC -huippukokous)
  • Ympäristöministeri Paula Lehtomäki, 2009
  • Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, 2011
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Pilvi Torsti, 2013
  • Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, 2014
  • Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty, 2015
  • Suomen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, 2016
  • Pääministeri Juha Sipilä, 2017
  • Ulkoministeri Pekka Haavisto, 2019

Perusta Suomeen

  • Ulkoministeri Alan Wagner, 2002
  • Oikeusasiamies Beatriz Merino, 2007
  • Varaulkoministeri Gonzalo Gutiérrez, 2008
  • Ympäristöministeri Antonio Brack, 2008
  • Opetusministeri Patricia Salas, 2013
  • Apulaispuolustusministeri Jakke Valakivi, 2014
  • Varaympäristöministeri Albina Ruiz Rios, 2019
  • Varaulkoministeri Luis Enrique Chávez Basagoitia, 2021

Historia

Peru tunnusti Suomen itsenäisyyden 23. kesäkuuta 1919. Maiden väliset diplomaattisuhteet solmittiin 29. maaliskuuta 1963.
Suomen suurlähetystö Limassa avattiin ensimmäisen kerran 1. heinäkuuta 1963. Suurlähetystö kuitenkin päätettiin sulkea 1. syyskuuta 1991. Suomessa oli tuolloin Länsi-Euroopan vaikein lama, ja terrorismin leimaamassa Perussa oli hyvin turvatonta. Suurlähetystö avattiin uudelleen 1. helmikuuta 1998.

Suurlähettiläät

  • Heikki Hannikainen (Lima/La Paz/Quito/Bogotá/Caracas) 1963-1967
  • Torsten Tikanvaara (Caracas/Lima) 1967-1976
  • Klaus Snellman (Caracas/Lima) 1976-1980
  • Seppo Pietinen 1980-1983
  • Brita (Riitta) Örö 1983-1986
  • Esko Lipponen 1986-1991
  • Pertti A. O. Kärkkäinen (Lima/Buenos Aires) 1991-1993
  • Pekka J. Korvenheimo (Lima/Buenos Aires) 1993
  • Maija Lähteenmäki (Lima/Santiago) 1993-1995
  • Risto Kauppi (Lima/Santiago) 1995-1998
  • Mikko Pyhälä 1998-2002
  • Kimmo Pulkkinen 2002-2007
  • Pekka Orpana 2007-2011
  • Juha Virtanen 2011-2015
  • Mika Koskinen 2015-2019
  • Jukka Pietikäinen 2019-2022
  • Antti Rytövuori 2022-