Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Suomi ja Pakistan solmivat diplomaattisuhteet 12.1.1951. Maiden väliset suhteet pohjautuivat pitkään lähinnä kaupan varaan, joka kuitenkin on pysynyt vähäisenä. Suomen vienti kehittyi hyvin vuoteen 1996 asti, mutta putosi sitten nopeasti vuoden 1997 jälkeen johtuen kansainvälisessä kaupassa tapahtuneista muutoksista samoin kuin Pakistanin poliittisista ja niitä seuranneista talousvaikeuksista (ydinkokeet ja näitä seuranneet kansainväliset sanktiot).
Vuonna 2018 Suomen suora tavaravienti Pakistaniin oli arvoltaan noin 72 miljoonaa euroa ja tavaratuonti alkuperämaittain Pakistanista Suomeen noin 54 miljoonaa euroa. Suomesta viedään Pakistaniin pääasiassa paperia ja pahvia ja niistä valmistettuja tavaroita, rautaa ja terästä sekä erilaisia sähkökoneita ja -laitteita. Aiemmin myös dieselgeneraattoreita ja matkapuhelimia. Pakistanista tuodaan Suomeen pääasiassa vaatteita ja vaatetustarvikkeita, nahkatavaroita, urheiluvälineitä ja leluja sekä puuvillaa. Suomalaisyrityksistä Pakistanissa toimivat esimerkiksi Wärtsilä ja Nokia. Maiden välinen yliopistojen yhteistyö on hyvässä alussa ja suomalainen opetusjärjestelmä kiinnostaa laajasti Pakistanissa.
Suomen ja Pakistanin väliset poliittiset konsultaatiot pidettiin Islamabadissa helmikuussa 2019. Konsultaatioissa tuli esille ehdotuksia useista yhteistyömuodoista, mm. metsäsektori. Seuraavat konsultaatiot pidetään Helsingissä v. 2020.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Vuonna 2010 Suomi myönsi lähes 8 miljoonaa euroa humanitaarista apua tulvakatastrofista kärsivälle Pakistanille. Lisäksi Suomi antoi merkittävän 5,6 miljoonaan euron osuuden Maailmanpankin hallinnoimaan raja-alueiden jälleenrakennusrahastoon, jonka tarkoituksena on tukea sosioekonomiselta kehitykseltään erityisen heikossa asemassa olevia alueita Pakistanissa. Suomen tarkoituksena on myöntää lisärahoitusta tälle ohjelmalle vuonna 2014.
Vuosina 2007‒2009 Suomi antoi humanitaarista apua yhteensä 6,3 miljoonaa euroa Balochistanin maanjäristykseen ja raja-alueiden sisäisiin pakolaisiin liittyvään hätäaputyöhön. Suomi tuki vuonna 2005 Kashmirin maanjäristyksen uhreja 20,5 miljoonalla eurolla, joka annettiin välittömään hätäapuun ja jälleenrakennustyöhön. Jälleenrakennus on edelleen käynnissä.
Ulkoministeriö rahoitti vuonna 2012 noin 200 000 euron suuruisen yhteistyöohjelman Suomen ja Pakistanin ilmatieteen laitosten välillä.
Ulkoministeriö on rahoittanut suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä Pakistanissa.
Vierailut
Pääministeri Jyrki Katainen tapasi Pakistanin pääministerin syksyllä 2012 ASEM-kokouksen yhteydessä Vientianessa. Pääministeri Mari Kiviniemi tapasi Pakistanin ulkoministerin Shah Mahmood Qureshin lokakuussa 2010 Brysselissä ASEM-huippukokouksen yhteydessä. Edellinen ministeritason valtiovierailu maiden välillä toteutui huhtikuussa 2009, kun Pakistanin vähemmistöministeri vieraili Helsingissä. Pakistanin presidentti Musharraf vieraili Suomessa 2004 tasavallan presidentti Tarja Halosen vieraana tavaten myös pääministerin.
Historia
Pakistanin historia jakautuu kuuteen selvään jaksoon:
- Esihistoria
- Muinaisten imperiumien aika (3000 eaa. - 500 jaa.)
- Islamin tulo alueelle (vuodesta 771 1400-luvun loppuun)
- Mogulien aika (vuodesta 1526 1700-luvulle asti)
- Brittiläisen kolonialismin aika (1750-luvulta lähtien vuoteen 1947)
- Itsenäisyyden aika (vuodesta 1947 lähtien)
Noin vuoden 3000 eaa. aikoihin Indusjoen alueelle kehittyi maailman kolmanneksi vanhin kulttuuri, Indus-kulttuuri, jonka aikaisia raunioita ja muistomerkkejä on ympäri maata. Tätä vanhempia kulttuureita ovat vain Mesopotamian ja Egyptin sivilisaatiot.
Islam tuli Intian niemimaalle arabivalloittajien mukana vuonna 771. Valtauskonto siitä tuli vasta 1500-luvulle mennessä. Itsensä mongolien perillisiksi katsoneet ja sitä myötä nimensä saaneet mogulit (moguli tarkoittaa mongolia) hallitsivat koko aluetta siihen saakka, kunnes sikhit muodostivat Punjabissa oman valtionsa. Muut hinduryhmät seurasivat sittemmin sikhien esimerkkiä. Vuonna 1849 britit valloittivat Punjabin ja sen lähialueet aina Peshawariin asti.
Muslimit yrittivät saada alueen jälleen hallintaansa jo ensimmäisessä itsenäisyyssodassa vuonna 1857, mutta epäonnistuivat. Vuosi 1857 merkitsi myös lopullista päätettä tällöin jo nykyisen Intian alueella vain Delhin ympäristöä hallinneeksi kutistuneelle Mogulivaltakunnalle.
Maaliskuussa 1940 Lahoressa muslimiliiga (All India Muslim League) antoi Pakistania koskevan päätöslauselman, jossa suositeltiin itsenäisen muslimivaltion perustamista. Tämä toteutuikin 14. elokuuta 1947 Mohammed Ali Jinnahin (Quaid-e-Azam, Kansakunnan isä) johdolla.
Entinen brittiläinen Intia jaettiin tällöin kahteen valtioon, muslimi- ja hinduenemmistöisiksi maiksi. Muodostettu muslimivaltio Pakistan oli maantieteellisesti jakaantunut kahteen erilliseen osaan, Länsi-Pakistaniin (nykyinen Pakistan) ja Itä-Pakistaniin (nykyinen Bangladesh). Hinduenemmistöisestä osasta tuli nykyinen Intia. Eräiden arvioiden mukaan Jinnah ei olisi henkilökohtaisesti antanut anteeksi sitä, että hinduenemmistöisen osan nimeksi valittiin Intia, vaan katsoi, että sen nimeksi olisi pitänyt tulla Hindustan. Jinnah piti myös Kashmirin liittämistä Intiaan laittomana ja vaati YK:n väliintuloa.
Pakistanin itsenäisyyden ajan tapahtumia
1948
Muhammad Ali Jinnah, Pakistanin valtion keskeinen synnyttäjä ja ensimmäinen kenraalikuvernööri kuolee.
Ensimmäinen sota Intian kanssa kiistellystä Kashmirin alueesta.
1951
Jinnahin seuraaja Liaquat Ali Khan salamurhataan.
1956
Pakistanin ensimmäinen perustuslaki.
1958
Kenraali Ayyub Khanin sotilasvallankaappaus, maahan julistetaan poikkeuslaki.
1959
Pakistanin pääkaupunki vaihtuu Karachista vasta rakennettuun Islamabadiin.
1962
Toinen perustuslaki.
1965
Toinen Pakistanin ja Intian välinen sota Kashmirin alueesta. Itä-Pakistanissa vaaditaan autonomiaa
1969
Kenraali Yahya Khan valtaan, poikkeuslaki uudelleen voimaan.
1970
Pakistanin ensimmäiset kansalliset vaalit. Vaalien voittajat Zulfikar Ali Bhutto Länsi-Pakistanissa ja Mujibur Rahman Itä-Pakistanissa.
1971
Sisällissota, Bangladeshin valtion synty (entinen Itä-Pakistan).
1972
Intian ja Pakistanin välinen Simlan-sopimus, jossa osapuolet sitoutuivat Kashmirin kysymyksen rauhanomaiseen ratkaisuun.
1973
Zulfikar Ali Bhuttosta pääministeri.
Kolmas perustuslaki.
1977
Kenraali Muhammad Zia-u-Haqin sotilasvallankaappaus.
1979
Zulfikar Ali Bhutto hirtetään.
1980
Yhdysvaltain lupaukset sotilaallisesta avusta Pakistanille Neuvostoliiton Afganistaniin tekemän hyökkäyksen vuoksi.
1985
Poikkeustila kumotaan, poliittiset puolueet sallitaan uudelleen.
1986
Zulfikar Ali Bhutton tytär Benazir palaa maanpaosta johtaakseen PPP:n kampanjaa uusien vaalien pitämiseksi.
1988
Kenraali Zia-u-Haq kuolee auto-onnettomuudessa. Ghulam Ishaq Khan presidentiksi
Marraskuussa PPP voittaa vaalit, Benazir Bhuttosta pääministeri.
1989
Neuvostoliiton vetäydyttyä Afganistanista Pakistan jatkaa islamististen mujahidien, "uskonsotureiden" tukemista.
1990
Benazir Bhutto joutuu jättämään pääministeriyden epäpätevyys- ja korruptiosyytösten vuoksi.
1991
Pääministeri Nawaz Sharif aloittaa talouden liberalisointiohjelman. Islamilainen sharia-laki mukaan lainsäädäntöön.
1992
Hallitus käynnistää kampanjan väkivallan kitkemiseksi urdunkielisten MQM-liikkeen kannattajien keskuudesta.
1993
Presidentti Ishaq Khan hajottaa hallituksen, poliittinen kriisi leviää ja armeija painostaa presidentin ja pääministerin eroamaan. Vaalit tuovat Benazir Bhutton takaisin valtaan. Farooq Legharista presidentti.
1996
Presidentti Leghari hajottaa Bhutton hallituksen korruptioväitteiden vuoksi. Talibanit valloittavat Kabulin. Seuraavana vuonna Pakistanista tulee ensimmäinen neljästä maasta, jotka tunnustavat talibanin hallinnon.
1997
Nawaz Sharif palaa pääministeriksi PLM:n voitettua vaalit.
1998
Pakistan tekee ydinkokeen vastauksena Intian ilmoittamalle ydinohjelmalle.
1999
Benazir Bhutto ja miehensä Asif Ali Zardari tuomitaan korruptiosta. Zardari vankilaan, Bhutto pysyy ulkomailla. Kenraali Musharraf aloittaa Kargilin sodan Kashmirissa. Yli tuhat ihmistä kuolee rajan molemmin puolin. Pelko sodan eskaloituimisesta ydinsodaksi pakottaa Pakistanin peräytymään. Pääministeri Sharif yrittää erottaa Musharrafin, mutta tilanne päättyy sotilasvallankaappaukseen ja Sharifin vangitsemiseen. Vallankaappaus tuomitaan laajalti. Pakistan erotetaan brittiläisestä Kansainyhteisöstä.
2000
Nawaz Sharif tuomitaan elinkautiseen vankeuteen terrorismi- ja kaappaussyytöksistä. Sotilasviranomaiset armahtavat Sharifin, joka lähtee maanpakoon Saudi-Arabiaan.
2001
Kenraali Musharraf julistaa itsensä presidentiksi. Valtiovierailu Intiaan, joka päättyy laihoin tuloksin.
Syyskuun 11. terrori-iskujen jälkeisessä tilanteessa täyskäännös Musharrafin Afganistanin ja Yhdysvaltojen politiikassa. Intia syyttää Pakistania parlamenttiin tehdystä itsemurhaiskusta New Delhissä ja asettaa pakotteita Pakistania vastaan. Pakistan vastaa vastaavilla pakotteilla. Sodanuhka leijuu ilmassa.
2002
Kansanäänestys valtuuttaa presidentti Musharrafille viiden vuoden jatkoajan. Äänestystä arvostellaan perustuslain vastaisena ja epärehellisenä. Musharraf myöntää itselleen laajoja toimivaltuuksia. Maassa järjestetään ensimmäiset parlamenttivaalit Musharrafin sotilasvallankaappauksen jälkeen. Musharraf ilmoittaa pysyvänsä vallassa vaalituloksesta riippumatta.
2003
Pakistan julistaa tulitauon Kashmiriin, Intia seuraa perässä. Pakistanin luoteismaakunnassa käyttöön sharia-laki.
2004
Intian kanssa aloitetaan dialogi onnistuneen SAARC-kokouksen myötä. Pakistan palaa Kansainyhteisön jäseneksi. Pakistanin parlamentti hyväksyy armeijajohtoisen kansallisen turvallisuusneuvoston perustamisen, minkä johdosta armeijan rooli siviiliasioissa vahvistuu.
2005
Pakistan testaa ensimmäistä ydinkärkeä kantavaa risteilyohjustaan. Lokakuussa Kashmirin maanjäristys surmaa kymmeniä tuhansia ihmisiä.
2006
Turvallisuusjoukot surmaavat Balochistanin heimojohtajan. Väkivaltaisia protesteja. 80 ihmisen hengen vaatinut hyökkäys Madrassaan Afganistanin rajalla aiheuttaa lisää hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Pakistan ilmoittaa onnistuneesta koeammunnasta lyhyen kantaman ohjuksella, joka pystyy kuljettamaan ydinkärkeä.
2007
Jännitteet hallituksen ja Islamabadin radikaalin Punaisen moskeijan välillä kasvavat alkuvuodesta. Tilanne päättyy heinäkuussa turvallisuusjoukkojen väkivaltaiseen
moskeijan miehitykseen, jossa kuolee yli sata ihmistä. Presidentti Musharraf erottaa korkeimman oikeuden tuomarin Iftikhar Mohammed Chaudhryn, mikä aiheuttaa väkivaltaisia mielenosoituksia. Korkein oikeus palauttaa Chaudhryn virkaansa. Presidentti Musharraf julistaa marraskuussa poikkeustilan ja Chaudhry erotetaan uudelleen. Musharraf valitaan toiselle presidenttikaudelleen ja joulukuussa julistettu poikkeustila päättyy. Pakistaniin palanneet entiset pääministerit Sharif ja Bhutto valmistautuvat vaalikampanjaan. Bhutto murhataan vaalitilaisuudessa Rawalpindissä.
2008
Taistelut Etelä-Waziristanissa jatkuvat. Helmikuun parlamenttivaaleissa oppositio saa selvän enemmistön. PPP:n Yusuf Raza Gilanista pääministeri. Musharraf eroaa tehtävästään elokuussa, uudeksi presidentiksi valitaan PPP:n johtaja, Benazir Bhutton leski Asif Ali Zardari. Syyskuussa lähes sata henkeä vaatinut tuhoisa pommi-isku Islamabadissa. Marraskuussa Intian Mumbaissa verinen isku, jonka takana epäillään olevan pakistanilaisen terrorijärjestön. Velkakierteessä sinnittelevä hallitus sopii Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa miljardien dollareiden lainasta.
2009
Hallitus sopii sharia-lain noudattamisesta maan luoteisosassa Swatin laaksossa saadakseen alueelle pysyvän tulitauon islamististen militanttien kanssa. Huhtikuussa Swatin sopimus hajoaa ja hallitus käynnistää alueelle kuukausia kestävän hyökkäyksen. Elokuussa Pakistanin talibanien johtajan, Baitullah Mehsudin kuolee Yhdysvaltojen tekemässä miehittämättömässä ohjusiskussa Etelä-Waziristanissa. Uusi johtaja lupaa kostoiskuja. Joulukuussa korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan presidentti Zardarin armahdusmääräys korruptiosyytteiltä on laiton.
2010
Parlamentti hyväksyy perustuslakiin kaavaillut laajat uudistukset. Heinäkuun lopussa alkaneet ennätystulvat surmaavat arviolta 2000 ihmistä ja vaikuttavat yli 18 miljoonan ihmisen elämään. Maan talous erittäin heikoissa kantimissa. Syyskuussa Pakistan keskeyttää väliaikaisesti Naton huoltoreitin Afganistaniin. Karachissa lukuisia poliittisia surmia ja kohdennettuja pommi-iskuja.
2011
Vuoden alussa Pakistanin jumalanpilkkalaki kuohuttaa tunteita Pakistanissa ja ulkomailla. Lakia vastustanut poliitikko ammutaan Islamabadissa.
Toukokuun alussa Yhdysvallat iskee Pakistanin Abbottabadissa terroristijohtaja Osama bin Ladenin piilopaikkaan ja surmaa tämän. Tapaus hankaloittaa muiden kitkakysymysten ohella maiden välisiä suhteita.
2013
Toukokuun historialliset parlamenttivaalit voittaa suurella enemmistöllä Nawasz Sharifin johtama PLM-N-puolue. Sharifista tulee kolmannen kerran maan pääministeri. Valta vaihtuu ensimmäisen kerran maan historiassa demokraattisesti hallitukselta toiselle.
2016
Kiina ilmoitti perustavansa terrorisminvastaisen liittouman Pakistanin, Afganistanin ja Tajikistanin kanssa.
2018
Imran Khan voitti maan eduskuntavaalit 116 istuntopaikalla ja on nyt maan 22. pääministeri Pakistanin kansankokouksen äänestyksessä. Hän sai 176 ääntä Shehbaz Shariffia vastaan, joka sai 96 ääntä.
2019
Helmikuussa Pakistan teki terrori-iskun Intian Jammu-Kashmirin osavaltiossa. Intia ilmahyökkäsi Pakistaniin takaisiniskuna 27.2. Maiden välinen ilmatila pysyi suljettuna viitisen kuukautta.
Intia poisti 5.8. erityisalueen aseman (avautuu uuteen ikkunaan) hallitsemaltaan Kashmirin osalta. Pakistan kertoi vievänsä asian YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Lisäksi Pakistan aikoo keskeyttää maiden välisen kaupan. Pakistanin pääministeri on määrännyt maan asevoimat valmiustilaan.