Hallitustalo huojuu Pakistanissa
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 45/2007.
Pakistan on jälleen kerran poikkeustilassa. Perustuslain kumoavan hätätilan julisti maahan kenraalipresidentti Pervez Musharraf marraskuun alussa - samalla viikolla, kun maan korkein oikeus oli antamassa lausuntonsa hiljattain pidetyn presidentinvaalin laillisuudesta.
Pakistanin on sanottu olevan vaarallisin valtio nykymaailmassa. Sen ongelmilla on yhteys myös Suomen joukkojen turvallisuuteen naapurimaassa Afganistanissa. Siksi Pakistanin olojen tunteminen on tarpeen myös meille suomalaisille.
Kenraali Musharraf valittiin lokakuussa presidentin jatkokaudelle enemmistöäänin parlamentissa. Toisaalta hän toimi samaan aikaan asevoimien ylipäällikkönä, mistä kiistely vaalin lainmukaisuudesta syntyi. Taas nähdään, että tuo eteläisessä Aasiassa sijaitseva 160 miljoonan asukkaan maa on vaikeasti hallittava valtio.
Kaiken lisäksi Pakistan on uusin ydinasevaltio vuodesta 1998 lähtien. Pakistanin hallitsija määrää myös maan ydinaseiden mahdollisesta käytöstä. Koko eteläisen Aasian kannalta merkittävä kysymys on, millainen johtaja Pakistanilla on. Hän voisi pahimmassa tapauksessa aloittaa suursodan Aasiassa, ehkä kolmannen maailmansodankin.
Seuraava jännitystä nostava sisäpolitiikan kysymys Pakistanissa on, toimitetaanko maassa parlamenttivaalit ensi tammikuussa, kuten yleinen käsitys poikkeustilan julistamiseen asti oli. Musharrafin uusimman ilmoituksen mukaan vaalit pidetään viimeistään helmikuussa.
Parlamenttivaalien järjestäminen suunnitellusti voisi avata vallankäytön umpisoluja tai kiristää niitä entisestään sen mukaan, millainen vaalitulos saataisiin. Kulissien takana Musharraf on ilmeisesti sopinut Pakistanin kansanpuolueen johtajan ja entisen pääministerin Benazir Bhutton kanssa vallanjaosta, jos tämän PPP-puolue menestyisi tulevissa vaaleissa.
Jos Bhutton puolue ei menestyisi vaaleissa, valtapoliittinen tilanne vaikeutuisi olennaisesti. Musharrafia nyt kannattavien puolueiden ei odoteta saavan enemmistöä uuteen parlamenttiin. Kenen kanssa silloin liittoutua, on nyt kipeä kysymys diktaattorikenraalin pohdittavaksi.
Lähiviikkoina nähdään, onko Musharrafin ja Bhutton arveltu sopimus tulevasta vallanjaosta pitävä. Sopimuksen pitävyyttä ei edistä se, että pian poikkeustilan julistamisen jälkeen Bhutto uhkasi järjestää suuria mielenosoituksia poikkeustilan lopettamiseksi. Vastatoimena Musharraf määräsi Bhutton kotiarestiin.
Bhutton innostamien joukkojen lisäksi mielenosoituksiin Musharrafin hallintoa vastaan osallistuu innolla myös maan tuomarikunta. Se puolustaa oikeusvaltiota.
Musharrafin on oltava melkoinen politiikan mestari, jos hän aikoo nyt kunnialla selvitä valtapoliittisten ongelmien ratkomisesta kotimaassa ja lisäksi ulkovaltojen toiveista maan ulkosuhteissa. Ulkopolitiikassaan Pakistan on ollut 11.9.2001 lähtien kohtalon kolmiossa yhdessä Afganistanin ja Yhdysvaltain kanssa. Musharraf liitti maansa pian syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvaltain johtamaan liittoumaan taistelemaan terroristeja vastaan Afganistanissa ja muuallakin naapuristossa.
Kohtalon kolmiossa kaikkein ongelmallisin sivu on Pakistanin ja Afganistanin välinen raja-alue, yli 2000 kilometriä pitkä ja kymmeniä leveä. Se ei ole minkään valtion hallinnassa. Rajavyöhyke on heimoyhteisöjen hallinnassa ja samalla sotivan Talebanin ja muiden militioiden tukialuetta. Siellä siitetään ja haudotaan terrorismia. Siellä Osama bin Ladenkin saattaa yhä piileskellä.
Tuolta villiltä vyöhykkeeltä tulee pahin uhka uusina terroristeina myös Afganistanissa toimiville Suomen joukoille. Tuleepa Pakistaniin ensi vuonna millainen hallitus tahansa, sen tulisi hävittää terrorismin hautomot alueeltaan, jotta Afganistaniakin voitaisiin nykyistä tehokkaammin rauhoittaa.