Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa
Suomen tavoitteena Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa on alueen vakauden ja kestävän kehityksen tukeminen.
Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan kehitystä hidastavat alueen pitkäaikaiset taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset haasteet ja kasvavat ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat. Lisäksi alue kamppailee epävakauden, jännitteiden ja konfliktien kanssa. Monimutkaisiin ja osin valtioiden rajat ylittäviin haasteisiin vastaaminen kestävästi edellyttää laajaa sitoutumista. Ratkaisujen löytämisessä ja toimeenpanossa tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti nuorten ja naisten osallistumista.
Vuosina 2021–2024 Suomi pyrkii edistämään Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Lisäksi tuetaan kestävää talouskasvua ja kauppaa, naisten työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä ihmisarvoisia työpaikkoja. Suomi pyrkii edistämään myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen on tavoitteiden saavuttamisen ja kestävän kehityksen kannalta tärkeää.
Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita kuvataan tarkemmin Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan strategiassa.
Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2017–2020 Suomen tuki keskittyi tasa-arvoisten yhteiskuntien kehittämiseen sekä kestävän ja osallistavan talouskasvun edistämiseen.
Ulkoministeriö määrittelee Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueeseen kuuluvaksi seuraavat maat: Algeria, Bahrain, Egypti, Iran, Irak, Israel, Jordania, Kuwait, Libanon, Libya, Mauritania, Marokko, Oman, miehitetty Palestiinalaisalue, Qatar, Saudi Arabia, Syyria, Tunisia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen. Laajempaan pohjoisen Afrikan alueeseen luetaan lisäksi Sahel (Burkina Faso, Tšad, Mauritania, Mali, Niger) ja Sudan.
Suomen kehitysyhteistyö tasa-arvon edistämiseksi
Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, rauhanprosesseihin ja työmarkkinoille.
Tavoite: Naisten yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet paranevat
- Edistetään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" toimeenpanoa
- Edistetään tasa-arvoista työelämää ja ihmisarvoisia työpaikkoja
- Parannetaan naisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja pääsyä johtaviin asemiin
Meneillään olevat ohjelmat:
- UN Women: Naiset, rauha ja turvallisuus -hanke Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, vaihe III. Hanke vahvistaa YK:n päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" toimeenpanoa. Suomen tuki hankkeelle on 6 miljoona euroa vuosina 2023–2025.
- ILO: Ihmisarvoista työtä naisille Egyptissä, Tunisiassa ja Marokossa, vaihe III. Hankkeella pyritään lisäämään naisten osuutta työvoimasta ja vihreästä talouskasvusta luomalla työpaikkoja ja kehittämällä yrittäjyyttä. Suomi tukee hanketta 2,85 miljoonalla eurolla vuosina 2022-2024.
Suomen kehitysyhteistyö ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.
Tavoite: Ilmastonmuutoksen hillintä ja yhteiskuntien parempi sopeutumiskyky
- Edistetään vähäpäästöistä kehitystä
- Edistetään kiertotaloutta
- Parannetaan yhteiskuntien kapasiteettia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi huomioiden kaikista heikoimmassa asemassa olevat
Meneillään olevat ohjelmat:
- EBRD HIPCA -ilmastokumppanuusrahasto: Suomi rahoittaa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n ilmastokumppanuusrahaston kautta hankkeita, joilla hillitään ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kohdemaissa sekä kasvatetaan kohdemaiden ilmastokestävyyttä. Toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseen ja ympäristön rappeutumisen ehkäisemiseen. Suomi osallistuu HIPCA-rahastoon 2 miljoonan euron teknisen tuen rahoituksella ja 39,7 miljoonan euron kehityspoliittisella sijoituksella.
Lisäksi Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan strategian alla rahoitetaan seuraavia hankkeita
- IOM: Kauttakulkusiirtolaisten terveystilanteen ja suojelun parantaminen Marokossa, Egyptissä, Libyassa, Tunisiassa, Jemenissä ja Sudanissa. Tavoitteena on tukea ja täydentää kansallisten ja paikallisten toimijoiden työtä kauttakulkusiirtolaisten terveyden ja suojelun edistämiseksi. Suomi tukee hanketta 5 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2024.
- Libanonin Quick Impact Project (QIP) -pienhankkeiden tarkoituksena on tukea Etelä-Libanonin paikallisyhteisöjen kehitystä ja siten vahvistaa Suomen UNIFIL-kriisinhallintajoukkojen ja paikallisen väestön välistä luottamusta, mikä on keskeistä joukkojen toiminnan turvaamiseksi. UNIFIL-joukkojen tavoitteena on ylläpitää alueen vakautta. Suomen tuki QIP-pienhankkeille on 100 000 euroa vuodessa.
Alueellisen ohjelman tuloksia vuodelta 2023
Monet Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan maat ovat keskellä poliittista tai taloudellista siirtymävaihetta. Joitain alueen maita rasittavat myös konfliktit tai niiden jälkeiset tilanteet. Alueen kehitystä hidastavat muun muassa sukupuolten tasa-arvoon ja demokraattiseen osallistumiseen liittyvät haasteet, yhteiskunnan sosiaalinen ja taloudellinen jakautuminen, ilmastonmuutos sekä hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet.
Viisi alueen maata - Irak, Jordania, Libanon, Marokko ja Tunisia - panivat täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaan liittyvää toimintasuunnitelmaansa UN Women -järjestön tuella. Yhteensä 28 kansallista instituutiota osoitti sitoutumisensa päätöslauselman vahvistamiseen ja täytäntöönpanoon. Ohjelmassa jatkettiin myös naispuolisten rauhanrakentajien tukemista ja perustettiin 12 uutta naisten sovitteluverkostoa. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamista koskevat kampanjat tavoittivat yli 24 000 henkilöä.
Suomi tukee Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n työtä inhimillisen ja hallitun siirtolaisuuden edistämiseksi Pohjois-Afrikassa ja Jemenissä. Vuonna 2023 Suomen rahoittamassa alueellisessa hankkeessa jatkettiin kansallisten ja paikallisten toimijoiden tukemista muuttoliikkeen hallinnassa. Hanke keskittyi haavoittuvimmassa asemassa olevien siirtolaisten terveyden ja suojelun parantamiseen. Tuen piirissä oli esimerkiksi ihmiskaupan uhreja, seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja sekä ilman huoltajaa olevia lapsia. Suoraa tukea sai yli 22 000 siirtolaista.
Suomi tukee myös Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n vuonna 2021 käynnistämää, ilmastotoimia edistävää HIPCA-rahastoa, jonka hankkeiden tulokset näkyvät investointien pitkäaikaisesta luonteesta johtuen Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa vasta tulevina vuosina.
Suomen yhteistyökumppanit Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa
Suomi pyrkii vahvistamaan kahdenvälisiä suhteita Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan maiden kanssa. Suomi osallistuu monenvälisiin keskusteluihin yhteisten etujen edistämiseksi ja yhteistyötä tehdään EU:n ja YK:n kautta. Suomi osallistuu esimerkiksi EU:n koulutusoperaatioihin ja YK:n rauhanturvaoperaatioihin.
Lisäksi Suomi tukee alueella toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät erityisesti siirtolaisuuteen, pakolaisiin ja rauhanvälitykseen liittyvien kysymysten parissa.