Suomen talous - Säikähdyksestä nousuun
Historian tilastojen valossa voidaan sanoa, että vuosi 2009 oli Suomelle suuri säikähdys. Bruttokansantuote putosi 7,5 prosenttia. Edellisen kerran näin hirveä yhden vuoden kasvukuoppa kirjattiin 1918. Silloin Suomessa oli sisällissota.
Alkuvuodesta 2010 bkt:n pudotuksen tuomaa kurjuuden jälkeä on Helsingin kadulla vaikea huomata. Vertaus sisällissodan aikaan tuntuu kaukaiselta ja puhe lamastakin liioitellulta. Suomen talous piristyi viime syksynä, mistä osoituksena 34 prosentin pörssin nousu sekä asuntojen hintojen kirjattu kaikkien aikojen huipputaso.
Maailman talous syöksyi laskuun, kun finanssikriisi lamautti pankkijärjestelmän ja sitten kansainvälisen kaupan. Suomen kova bkt:n lasku johtuu siitä, että Suomen bkt:stä iso paino on viennillä.
Viiden miljoonan asukkaan markkina ei tarjoa korkeasti teollistuneelle Suomelle riittävää pohjaa, siksi Suomi on keskivertoa enemmän riippuvainen viennistä. Suomen 185 miljardin euron bkt:stä 47 prosenttia on vientiä.
Suomen päävientituotteet ovat suhdanneherkkiä. Kaksi kolmasosaa on paperitehtaiden tuotteita, perusteollisuutta sekä elektroniikkaa. Suomen viennin lukuja pahensi sekin, että Venäjän-kauppa pysähtyi. Tämä johtui itänaapurin talouden hiljenemisestä sekä erityisesti Venäjän maksujärjestelmän pulmista. Suomalaiset eivät uskaltaneet myydä Venäjälle luotolla.
Vienti virkosi syksyllä
Maailman talous kääntyi syksyllä 2009 ja samaan aikaan virkosi Suomen vientikauppa.
Maailmantalouden virkistymisen ohella Suomen talouden vauhtia piristää tänä vuonna kotitalouksien kysyntä. Vuonna 2010 Suomen talous kasvaakin muuta euroaluetta vahvemmin. Näin ainakin ennustavat suomalaiset ekonomistit.
”Vaikka varsinainen taantuma kesti vain muutaman kuukauden, sen voima oli hurja. Pudotus oli rajumpi, mutta onneksi lyhyempi kuin 1990-luvun alussa”, sanoo Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.
”Liikkeelle lähdetään toki matalalta tasolta, mutta jos vuonna 2009 yllätyttiin kielteisesti, niin tänä vuonna mahdollisuudet ovat kallellaan myönteiseen suuntaan”, sanoo Nordea Pankin pääekonomisti Martti Nyberg.
Tyrväinen ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä ja seuraavana vuonna 2,0 prosenttia. Nybergin Nordea on optimistisempi ja veikkaa kasvuluvuksi 2,7 ja 2,5 prosenttia.
Oman valuutan edut ja haitat
Suomelle 1990-luvun lama oli ankara koettelemus. Bkt putosi kolmena vuotena peräkkäin ja työttömyysaste lähenteli 20 prosenttia. Maalla oli silloin oma valuutta, Suomen markka, mikä joutui valuuttaspekulaation uhriksi ja toi korkeat markkinakorot. Lama ja korkeat korot tietävät aina isoja konkursseja. Se näkyy nyt Islannissa ja Baltiassa. Suomelle olikin itsestäänselvyys, että EU:n myötä Suomi liittyy rahaliitto Emuun ja Suomi otti euron käyttöön 2002.
Euroa eivät valinneet Ruotsi eikä Tanska, joilla on nyt etua omista valuutoistaan, kun maiden kruunut ovat heikentyneet Euroon nähden. Euro on pysynyt vahvana kruunuihin, puntaan ja ruplaan nähden, mikä hidastaa euroalueen ja siis Suomenkin elpymistä. Pitemmällä aikavälillä uskotaan, että valuuttojen erot tasottuvat. Suomessa on kuitenkin pantu merkille, että ruotsalainen raskasteollisuus on piristynyt Suomen teollisuutta nopeammin.
Maailma kasvaa Eurooppaa nopeammin
Maailman taloudesta voi lukea monenlaisia ennustuksia. On tuomiopäivän manaajia ja optimistisia ennustajia. Konservatiivisia ennustuksia laativa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että maailman bkt kasvaisi tänä vuonna 3,9 prosenttia. Kasvun veturit ovat Kiinassa, Intiassa ja kehittyvässä maailmassa. Läntisen maailman ja etenkin Euroopan elpyminen on hitaampaa. IMF povaa Euroopan nousevan vain yhden prosentin verran.
Maailmankauppa on ponnahtamassa ylöspäin voimakkaammin kuin bkt:n kasvulukujen perusteella näyttäisi. Suomi hyötyy tästä käänteestä keskivertoa enemmän varsinkin kun keskeiset vientialueet, kuten Venäjä, elpyvät verrattain ripeästi.
Työttömyyden kasvu on kurjinta
Suomen kannalta huonoimpia uutisia on tullut työttömyysluvuista. Suomen Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli joulukuussa 7,9 prosenttia, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Helsingin katukuvassa työttömyys ei näy, minkä selittävät myös tilastot. Työttömyysaste oli pienin Etelä-Suomen läänissä, 6,3 prosenttia, ja suurin Itä-Suomen läänissä, 10,6 prosenttia. Suomalainen työttömyys ei ole iskenyt Helsingin ympäristöön, mutta se puree rajusti Pohjois- ja Itä-Suomen teollisuuspitäjiin.
Kokonaistyöttömyys on matalampi kuin EU:n työttömyys keskimäärin. Suomen työttömyyden on ennustettu olevan tänä vuonna huipussaan, ja se Nordean ennusteen mukaan olisi 9,9 prosenttia.
Kasvava työttömyys sekä hidastuva palkkojen nousu pitävät huolen siitä, että kotitalouksien rahamäärät eivät kasva. Tämän vuoksi kulutus elpyy verrattain verkkaisesti. Ennusteiden mukaan työmarkkinatilanne paranee vasta 2011, jolloin suomalaisten kulutuskin voi lähteä kasvuun.
Kummallinen asuntomarkkina
Maailmanlaajuinen keskuspankkien korkoelvytys tuli erityisesti Suomalaisten asuntovelallisten iloksi. Suomessa asuntolainat ovat sidottu lyhyisiin 1-12 kuukauden euribor-korkoihin. Tilastojen mukaan Suomessa asuntolainakannasta on Euroopan eniten luotettu lyhyisiin viitekorkoiin, ja pitkiin korkoihin sidotut asuntolainat ovat Suomessa harvinaisuuksia.
Suomen Pankki tilastoi asuntolainojen keskikorkoja, jotka olivat vuoden 2009 lopussa keskimäärin 2,17 prosenttia. ( http://www.bof.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/index.htm(Linkki toiselle web-sivustolle.) )
Asuntojen hinnat ovat myös mittari kansalaisten luottamuksesta. Suomessa asuntojen hinnat laskivat viisi prosenttia, mutta kääntyivät kesällä 2009 nousuun. Tilastojen mukaan Suomen asuntojen hinnat olivat vuoden vaihteessa ylempänä kuin koskaan aikaisemmin. Tämä ei ole pelkästään luottamuksen aiheuttamaa, vaan myös matalien korkojen ansiota.
Suomi joutui lamaan hyvässä tilanteessa
Suomen onneksi julkinen talous oli finanssikriisiin tultaessa erinomaisessa kunnossa. Velan määrä bkt:stä oli alle 40 prosenttia. Suomi keräsi 2008 enemmän verotuloja kuin kulutti. Julkisen talouden ylijäämä oli peräti 4,5 prosenttia. Näillä mittareilla Suomi ylsi euroalueen primus-tasolle.
Vuoden 2009 seurauksena Suomen verotulot pienenivät ja julkinen talous kääntyi alijäämäiseksi. Valtion piti ryhtyä ottamaan taas enemmän velkaa. Suomen edellytyksiä selvitä valtiontalouden alijäämistä pidetään hyvinä, mikä on näkynyt Suomen valtion velkakirjojen hinnoittelusta bondimarkkinoilla. Suomen valtion velkakirjojen korko on tammikuussa ollut jopa hiukan alhaisempi kuin Euroopan perinteisen rahamahdin Saksan. Markkinat ovat julmia velkaisille maille. Se näkyy Kreikan ja Irlannin valtion papereissa, joissa on huomattavia riskilisiä.
”Maat kuten Suomi ja Ruotsi, pystyvät maksamaan taantumassa otetun lisävelan takaisin paljon matalammalla talouskasvulla kuin Kreikan ja Irlannin kaltaiset raskaasti velkaantuneet maat. Esimerkiksi kolmen prosentin talouskasvulla Suomi ja Ruotsi lyhentävät velkaansa, mutta Kreikka ja Irlanti eivät selviä edes koroistaan.”, huomauttaa Nordean Nyberg.
Kuva: Suomen Pankki