Täällä Riika – Mikä maa, mikä valuutta?

Soile Kauranen Soile Kauranen

Samaan aikaan kun EU-maissa tuskaillaan laskusuuntaisia talouslukuja, ovat latvialaiset tehneet kuukausi kuukauden perään parempaa taloudellista tulosta.

Samaan aikaan kun euron hajoamisesta ja eurosta erottamisista puhutaan, ajaa Latvia itseään määrätietoisesti euromaaksi.

Eurokriisiä ei Latviassa juurikaan huomioitaisi kuin pikku-uutisena, ellei maa olisi päättänyt asettaa tavoitteekseen liittyä yhteisvaluuttaan vuonna 2014. Latvian media heräsi eurokriisiin jälkijättöisesti vuosi sitten ja kun heräsi, nousi parku siitä, että maan hallitus on viemässä heitä kohti euroa. Julkisessa keskustelussa omaksuttiin nopeasti hyvät vs. pahat -asetelma. Etelän holtittomat ja laiskat vastaan pohjoisen työteliäät ja järkevät. Latvia luonnollisesti löysi paikkansa pohjoisen leiristä.

Latviasta 18. euromaa?

Latvian hallitus jätti maaliskuun alussa komissaari Olli Rehnille virallisen anomuksen euroon liittymisestä. Se oli iso uutinen Riiassa. Valtionvarainministeri Vilks totesi hetken olevan historiallinen. Eikä suotta. Entinen neuvostotasavalta ja EU:n kolmanneksi köyhin maa kävi muutaman vuoden sisällä läpi hurjan taloudellisen vuoristoradan. Kahdeksan prosentin kasvuluvuissa kiitänyt kuumentunut talous sukelsi kansainvälisen finanssikriisin myötä vuonna 2009 syvemmälle kuin mikään läntinen markkinatalous koskaan.

Talous supistui laskutavasta riippuen 20–25 %. Mahalaskua seurasi IMF- ja EU-vetoinen talousohjelma rajuine säästöineen. Nyt maa on niiden harvojen EU-maiden joukossa, jotka oikeasti täyttävät Maastrichtin kriteerit.

Kannattiko EMU-kuntoon trimmaaminen?

Tuskin kukaan voi väittää, että valtion talouden kuriin saaminen olisi negatiivinen asia. Etenkään nyt, kun kuria ja järjestystä on pyritty saamaan kriisin kourissa yhä kamppaileviin euromaihin.

Vuosi sitten Riiassa vieraillut Ruotsin valtionvarainministeri Borg kysyi: "Kuka muu on tehnyt enemmän taloutensa eteen kuin Latvia? Näyttäkää minulle maa, joka ansaitsee eurojäsenyyttä enemmän kuin Latvia."

Tällä argumentoinnilla Latvian pitäisi sujahtaa vaivattomasti euromaaksi.

Mutta tie ei kuitenkaan näytä mutkattomalta. Yksi hankaluustekijä on se, että yli puolet latvialaisista ei halua luopua omasta rahasta, latista. EU komissio on ollut ihmeissään latvialaisten EI-linjasta. Vastaavaa ei nähty ennen euroa Virossa vuonna 2010 tai Slovakiassa vuonna 2008.

Euro ei kuitenkaan ole täysin vieras valuutta. Valtaosa latvialaisista lainoista on euromääräisiä. Asunto- ja automarkkina pelaa Latviassa euroilla. Lati on ollut sidottuna euroon jo kahdeksan vuoden ajan.

Pohjoisnaapuri Viro on jo kahden vuoden ajan nauttinut euroklubin täysjäsenyydestä. Viron nähdään harpanneen samalla myös henkisesti eroon muusta Baltiasta. Tavallinen kansa kuitenkin sanoo Viroon viitaten, että etenkään siksi ei euroon pidä mennä.

Yleinen käsitys on, että hinnat lähtivät Virossa euron myötä nousuun, eivätkä perusvirolaisella tulot ole nousseet samassa suhteessa. Luottamusta siihen, että euro toisi mukanaan sitä hyvää, mitä hallitus lupaa, ei paljoa ole.

Eurokampanjaa valmistelleet näkevät kansan pessimismin takana rajun laman päälle jättämää masentuneisuutta, epäuskoa paremmasta latvialaisesta tulevaisuudesta. Gallupeista tälle näkemykselle löytyy tukea. Jopa 48 % työikäisistä ilmoittaa, että on joko harkinnut itse tai jokin läheinen on vakavasti harkinnut muuttoa ulkomaille paremman toimeentulon perässä. 81 % latvialaisista ei myöskään näe, että lama olisi vielä Latviassa ohi. Talous lähti nousuun jo kaksi vuotta sitten, mutta kansalaiset eivät sitä omassa elämässään tunne.

Palkkamaltti on ollut hallitukselle yksi tärkeä keino hillitä inflaatiota Maastricht-kelpoiseksi. Mutta samaan aikaan elinkustannukset, etenkin energian ja polttoaineiden hinta, ovat olleet jyrkästi nousussa. 

Onko Latvia tulevaisuuden menestystarina? 

Vuoden 2012 talousluvuissa Latvia näyttäytyy varsin hyvin pärjäävänä maana. Talouskasvu oli EU:n nopeinta, inflaatio maltillista, työttömyys väheni, vienti kasvoi, palkat alkoivat nousta, veroja alennettiin, lisäbudjetissa myönnettiin rahaa koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Numerot kertovat yhtä totuutta, kävely Riian kaduilla toista. Samaan aikaan kun Latvian talous on kohentunut, alkavat yhteiskunnan epätasa-arvoisuudesta johtuvat erot näkyä entistä selvemmin.

Epätasa-arvoisuus on silmiinpistävää. Riiassa on todennäköisempää nähdä kiiltävä Maserati tai Bentley kuin Helsingissä. Riiassa on valitettavasti myös todennäköisempää nähdä roskiksia kaiveleva eläkeläinen kuin Helsingissä. 

Siirtolaisuus puhututtaa Latviassa täysin vastakkaisesta syystä kuin muualla Euroopassa. Samaan aikaan kun EU:ssa pohditaan miten padota rajoja ei-toivotuilta siirtolaisilta, Latviassa pohditaan keinoja padota rajoja ei-toivotulta maastamuutolta. Miten poismuuttaneet omat kansalaiset saataisiin muuttamaan takaisin ja miten he, jotka eivät ole muuttamassa, voitaisiin pitää kiinteästi yhteydessä Latviaan ja latvialaisuuteen.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Latvian asukasluku on vähentynyt lähes 15 prosenttia. Tuhannet nuoret ja työhaluiset ovat löytäneet paremman tulevaisuuden Irlannista, Isosta-Britanniasta tai Pohjoismaista. EU-jäsenyys vuonna 2004 avasi lännen työmarkkinat, ja vuonna 2008 iskenyt talouskriisi ajoi yhä useamman pois Latviasta. Ryanairin vuoroja Riian ja Brittein saarien välillä kuvataan ruuhkabussiksi.  

Eurovaluutan toivotaankin tuovan Latviaan positiivista kierrettä, jolla kansalaisten usko tulevaisuuteen omassa maassa kirkastuisi. Sen uskotaan tuovan talouteen lisää vakautta ja erityisesti ulkomaisia investointeja, joilla työpaikat lisääntyvät ja kansan hyvinvointi paranee.

Soile Kauranen, lähetystösihteeri
21.2.2013
Suomen suurlähetystö, Riika