Suomen edustautumisen historia Irakissa
Irakissa tapahtui heinäkuussa 1958 vallankumous, jossa kuningas syrjäytettiin. Suomi tunnusti Irakin tasavallan 1.8.1958. Käytäntö on, että vanhempi valtio tunnustaa nuoremman, eikä toisinpäin.
Suomen Ankaran suurlähettiläälle Aaro Pakaslahdelle pyydettiin agrementtia Bagdadiin 15.5.1959. Turkin tietotoimisto uutisoi 18.8.1959 Irakin ulkoministeriön edustajan tiedottaneen Irakin päättäneen solmia diplomaattisuhteet Suomen kanssa. Virallinen myönteinen vastaus agrementtipyyntöön tavoitti Suomen Ankaran suurlähetystön kuitenkin vasta 12.9.1959. Ankaran suurlähettiläs Aaro Pakaslahti oli sivuakreditoituna Bagdadiin 1959-1966.
Bagdadin suurlähetystö perustettiin 1960. Leonid (Leo) Tauren toimi kanslianhoitajana Bagdadissa 1960-1967. Arto Tanner nimitettiin 1.3.1967 Suomen ensimmäiseksi va. asiainhoitajaksi Bagdadiin. Hän toimi tehtävässä kesäkuun loppuun 1969 saakka, jolloin hänen tilalleen tuli Martti Lintulahti. Lintulahden titteli muutettiin va. asiainhoitajasta suurlähettilääksi 29.12.1973, jolloin Suomi sai ensimmäisen Bagdadista käsin toimivan suurlähettilään.
Martti Lintulahti toimi suurlähettiläänä vuoteen 1975 saakka, jonka jälkeen suurlähettiläänä toimi Jaakko Keto vuosina 1975-1977. 1978-1981 suurlähettiläänä toimi Jan Groop, 1981-1987 Håkan Krogius ja 1987-1990 Henry Söderman.
Kriisisyksy Bagdadissa 1990
Suurlähettiläs Carl Arne Hartmanin toimikausi Bagdadissa alkoi dramaattisesti. Hartman itse muisteli tapahtumia ulkoministeriön henkilöstölehdessä Umiirissa (3/1991), kuinka hän saapui perheineen Bagdadiin 1.8.1990 ja ensimmäisenä työpäivänä 2.8. oli suurlähetystön henkilökunta jo aamulla kattanut kahvipöydän ja kun he olivat juuri ehtineet tervetuliaispuheisiin, he saivat tiedon Irakin tunkeutumisesta Kuwaitiin. Juhlat loppuivat kesken ja siitä lähtien Persian lahden kriisi vei kaiken ajan aina siihen saakka, kunnes lähetetty henkilökunta kotiutettiin Suomeen vuoden vaihteen tienoilla lähestyvän sodan alta.
Suurlähetystön mahdollisuudet normaaliin työskentelyyn mitätöityivät jo kriisin alussa YK:n turvallisuusneuvoston tiheässä tahdissa hyväksymien Irakiin kohdistuvien pakotteiden myötä. Kaupankäyntiä ei voitu edistää, kun kauppa kiellettiin, Suomen ja Irakin väliset rahavirrat tyrehtyivät, suomalaisten firmojen saatavia Irakissa oli turha peräänkuuluttaa, kulttuurisuhteiden vaalimista ei kannattanut edes ajatella jne. Jäljelle jäi tilanteen kehittymisen seuraaminen ja siitä raportoiminen Helsinkiin, sekä – ja ennen kaikkea – Irakiin juuttuneiden Suomen kansalaisten avustaminen.
Bagdadin syksy oli ankea ja vaikea aika. Materiaalisesti suomalaisilla ei ollut hätää, ruokaa ja juomaa riitti ja Nokian sauna oli kullan arvoinen. Mieliä kalvoi kuitenkin epävarmuus ja jännitys, eikä vähiten huoli Suomessa olevista perheenjäsenistä ja ystävistä, joita yhtä lailla koettelivat ahdistus ja tuska. Tältä osin tilanne raukesi vasta kun viimeiset suomalaiset pääsivät onnekkaasti palaamaan kotimaahan joulukuun alkuviikkoina, Hartman muisteli kokemuksiaan.
Viimeisenä lähetettynä virkamiehenä Bagdadin suurlähetystössä toiminut avustaja Antti Kuusela poistui tammikuussa 1991. Suomen Bagdadin suurlähetystön toiminta keskeytettiin, mutta virallista päätöstä suurlähetystön sulkemisesta ei missään vaiheessa tehty. 1991 jälkeen kansliatiloja hoiti paikalta palkattu toimistonhoitaja Marita Ertomaa-Al-Yitayim aina vuoteen 2006 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Suomen Damaskoksen-suurlähettiläs Antti Koistinen, joka vastasi Irakin asioiden seurannasta alueella, teki lyhyen tutustumismatkan Bagdadiin kesäkuussa 2003. Matkan tarkoituksena oli tutustua yleistilanteeseen Bagdadissa sekä tarkastaa Suomen suurlähetystökiinteistö, joka vahingoittui pahoin ryöstelyn seurauksena.
Turvallisuustilanne Bagdadissa oli edelleen epävakaa. Irakissa ei ollut toimivaa hallintoa eikä niin muodoin viranomaisia, joihin ulkomaiset edustustot olisivat voineet olla yhteydessä. Hallinnon puuttuminen esti myös kaupallisten tehtävien hoitamisen. Bagdadissa toimivilta ulkomaisilta edustustoilta ja diplomaateilta oli poistettu diplomaattinen koskemattomuus, mikä luonnollisesti rajoitti toimintaedellytyksiä.
Suomen suurlähetystökiinteistö ryöstettiin täysin sodan aikana, mistä aiheutui myös muita aineellisia vahinkoja. Persianlahden sodasta lähtien Suomen suurlähetystöä hoiti ansiokkaalla tavalla toimistonhoitaja Marita Ertomaa-Al Yitayim, joka oli pystynyt korjauttamaan kansliarakennuksen suurimmat vauriot. Suurlähetystökiinteistö oli kuitenkin korjattava ja kunnostettava perusteellisesti, ennen kuin edustuston normaalin toiminnan aloittamista voitiin edes harkita.
Irakissa oli Ertomaa-Al Yitayimin mukaan vuonna 2005 enää kolme Suomen kansalaista, kaikki naisia. Muut ovat lähteneet alituisen hengenvaaran ja arkipäivän paineiden edessä. Pääkaupungissa Bagdadissa Suomen suurlähetystö seisoi tyhjillään aseistettujen irakilaisten vartioimana. Suurlähetystörakennuksesta riisuttiin jossakin vaiheessa kaikki tunnusmerkit, siniristilippu ja nimilaatat. Matala profiili pidettiin kaiken varalta. Yksi kolmesta suomalaisesta, kanslianhoitaja Marita Ertomaa-Al-Yitayim, joka oli ollut suurlähetystön palveluksessa vuodesta 1961, teki etätyötä kotoa käsin. Työmatka oli muuttunut liian vaaralliseksi.
Suurlähetystön kanslian vuokrasopimus päättyi 1.8.2009, jonka jälkeen uusi, vuonna 2006 palkattu toimistonhoitaja siirtyi työskentelemään kotoa käsin. Kesällä 2010 hän siirtyi työskentelemään Ruotsin Bagdadin suurlähetystöstä vuokrattuun toimistohuoneeseen.
Vuodesta 2006 lähtien Suomi on edustautunut Irakissa ensin Syyrian Damaskoksesta ja sitten Libanonin Beirutista käsin.
2006-2008 Suurlähettiläs Pertti Harvola (Damaskos)
2008-2012 Suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka (Damaskos)
2013-2015 Suurlähettiläs Kari Kahiluoto (Beirut)
2015-2016 Suurlähettiläs Matti Lassila (Beirut)
Vuodesta 2016 vuoteen 2019 saakka Suomen Irakin-suurlähettiläänä toimi ulkoasiainneuvos Päivi Laine, jonka toimipaikka oli Helsinki.
Vuonna 2019 Suomen ja Irakin diplomaattisuhteet täytti 60 vuotta. Suomen suurlähetystö Bagdadissa aloitti toimintansa uudelleen lähes 29 vuoden tauon jälkeen. Suurlähettiläs Vesa Häkkinen luovutti valtuuskirjeensä Irakin presidentille Barham Salihille 9.12.2019. Matti Lassila toimi suurlähettiläänä 1.9.2021 - 31.8.2023. Suurlähettiläs Anu Saarela aloitti toimikautensa 1.9.2023.
Bagdadin suurlähetystön uusi aika 2019
Muodollisesti Suomen suurlähetystöä ei ollut koskaan suljettu, vaikka sen toiminta loppui tammikuussa 1991. Diplomaattisen läsnäolon palauttaminen Bagdadiin parantaa Suomen ja Irakin välisten suhteiden kehittämisen edellytyksiä ja suhteiden ylläpitoa. Suomi on jo aiemmin panostanut Irakissa monipuolisesti maan jälleenrakennukseen sekä sotilaalliseen- että siviilikriisinhallintatyöhön.
Suomi ja suurlähetystö pyrkivät monipuolistamaan ja tiivistämään maiden suhteita ja parantamaan paitsi viranomais- ja poliittisen tason yhteistyötä, myös suomalaisen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia maassa. Tämä tarkoittaa myös osallistumista jälleenrakennushankkeisiin kansainvälisten rahoituslaitosten kautta.
Suurlähetystön virallinen avajaisseremonia järjestettiin 23.7.2020 ulkoministeri Pekka Haaviston virallisen vierailun yhteydessä, ulkoministeri Haaviston ja Irakin ulkoministeri Fuad Husseinin leikatessa nauhan.
Kuva: Suomen suurlähetystö
Suurlähetystö toimi Bagdadissa Norja va. asiainhoitajan johtaman edustuston kanssa samoissa tiloissa kuin Ruotsin suurlähetystö 1.9.2019 - 20.7.2023. Ruotsin poistuttua Irakista Suomi avasi toimitilansa Royal Tulip Al Rasheed -hotellissa kv. alueella.
Kunniakonsulin historia suomalaisten kanssa
Tohtori Nouri Al-Mosawi nimitettiin Suomen kunniakonsuliksi Mosuliin(Linkki toiselle web-sivustolle.) maaliskuussa 2021. 1970-1980 luvulla hän teki yhteistyötä usean suomalaisyrityksen kanssa Irakissa ja Saudi Arabiassa. Hän myös edusti aikanaan Baghdad Islandin rakennusprojektissa mukana ollutta irakilaisyhtiötä.
Baghdad Island on vain yksi esimerkki suomalaishankkeista Irakissa 1980-luvulla. Se on Bagdadin keskustasta n. 25 km pohjoiseen Tigris-joen Tajiatin saareen suomalaisen yhteiskonsortion YIT/Vesi-Pekka Oy:n rakentama (1980–1983) turismia ja matkailua palveleva vapaa-ajanviettokeskus.
Urakkaan sisältyi mm. tekojärvi, puistoja, 64 metriä korkea vesi- ja näköalatorni, ravintoloita, amfiteatteri, majoitustiloja, urheilukenttiä sekä uima-altaita. Alueen laajuus on lähes 100 hehtaaria ja se suunniteltiin n. 20 000 ihmiselle. Työntekijöitä oli enimmillään 1300, joista Suomesta n. 250, Filippiineiltä n. 700 ja loput muualta. Koko rakennusurakan arvo oli noin 100 miljoonaa dollaria.
Saaren rakennuskanta on päässyt paikoin rapistumaan, mutta rakennuskantaan ml. huvipuisto on tehty joitakin korjauksia. Nykyisellään saari on Irakin kulttuuriministeriön hallinnan alaisuudessa. Uuden investoijan tavoitteena on kunnostaa saari hiljalleen entiseen loistoonsa kunnioittaen alkuperäisiä suomalaissuunnitelmia.
Suomi-kylä keskellä Irakia 1980-luvulla
1980-luvulla Bagdadiin rakennettiin myös Suomi-kylä suomalaisyritysten työntekijöille. Irakissa oli tuolloin lukuisia suomalaisyrityksiä, kuten YIT ja Nokia. Muitakin rakennushankkeita oli lukuisia. Suomalaiset esimerkiksi suunnittelivat Irakiin kolme varuskuntaa 1980-luvun alussa. Nokia veti sähköt Bagdadissa viiteen eri kaupunginosaan. Lisäksi suomalaiset rakensivat Irakiin kymmeniä kouluja, Bagdadin kongressipalatsin, asuinalueita, kaksi patoa, elementtitehtaita ja väestönsuojia.
Lähes kaikki suomalaiset Bagdadin alueelle töihin tulleet suomalaiset asuivat perheineen Suomi-kylässä eli Finncampiksi kutsutulla alueella. Koska monet työkomennukselle tulleet, pääasiassa miehet, toivat perheet mukanaan, oli Suomi-kylässä ala-aste. Suomalaisia rakennusprojekteja oli niin paljon, että Bagdadin Suomi-koulussa oli parhaimmillaan yli 60 oppilasta. Siellä oli myös muun muassa kauppoja, terveysasema, ravintoloita, useita uima-altaita, amfiteatteri, näköalatorni, saunoja ja tietysti kirjasto. Suomi-kylästä ei ole jäljellä käytännössä mitään muuta kuin tenniskentän betonipohja.
Lähteet
UM Tietopalvelu/ UM:n henkilöstölehti Umiiri 3/1991 ja Umiiri 6/1991
2.7.2003 - Suurlähettiläs Koistinen tarkasti Suomen suurlähetystökiinteistön Bagdadissa
Helsingin Sanomat 22.8.2004 – Nainen Bagdadista(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Turun Sanomat 23.10.2005 – Kanslianhoitaja ei käy viikkoihin ulkona(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Iltalehti 25.9.2019 – Suomi-kylä keskellä Irakia(Linkki toiselle web-sivustolle.)