Irakin sodalla kova hinta
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 13/2008.
Äskettäin, 19. maaliskuuta Yhdysvaltain sotilaat viettivät Irakissa ikävää 5-vuotispäivää, työn merkeissä. Oli kulunut viisi vuotta siitä, kun Yhdysvaltain johtama sotilasliittouma hyökkäsi Irakiin "vapauttamaan Irakin kansan diktatuurista ja tuomaan sinne ja tuolle alueelle vakautta, hyvinvointia ja demokratiaa", kuten sotaretkeä perusteltiin.
Irakin diktaattori Saddam Hussein kyllä syöstiin vallasta, helpostikin, mutta muut sotatoimien tavoitteet eivät ole toteutuneet. "Eivät vielä", lausui presidentti George W. Bush merkkipäivän puheessaan. Eivät koskaan toteudukaan, ei ainakaan Bushin keinoin, arvioivat Yhdysvaltain johdon kärkevimmät arvostelijat.
Tähän mennessä liittouma on saanut Irakissa enintään Pyrrhoksen voiton. Saddamin hallinnon kaatamisen kustannukset, taloudelliset, poliittiset ja sotilaalliset, ovat valtavat näennäiseen voittoon nähden. Kahdesta pahasta, Saddamin kaatamisesta vuonna 2003 tai kaatumisesta myöhemmin, toteutettiin suurempi.
Pääsiäisen aikaan Yhdysvaltain sodankäynnissä saavutettiin toinenkin merkkipaalu: Irakin taisteluissa surmansa saaneita amerikkalaissotilaita on nyt yli neljä tuhatta. Se on enemmän kuin 11.9.2001 New Yorkin kaksoistorneissa terrori-iskuissa kuolleiden määrä. Se on kuitenkin paljon vähemmän kuin ne kymmenet tuhannet irakilaiset vainajat, joista on tullut sodan uhreja kotimaassaan, enimmät heistä siviilejä.
Hiljattain on julkistettu tietoja Irakin sodan hinnasta myös rahassa laskettuna. Sodan kustannusten laskeminen ei ole helppoa. Eri laskutavoilla sodan hintahaitari on niinkin leveä kuin 413 - 3000 miljardia dollaria. Alin kululaskelma on Yhdysvaltain kongressista, korkein yliopistoyhteisön ekonomistien laskelman tulos.
Joka tapauksessa kulut ovat olleet valtavat ja sellaisina yhä jatkuvat. Vertailutietona mainittakoon, että Suomen valtion 43 miljardin euron vuosibudjetilla katettaisiin Yhdysvaltain sotaväen kuluista Irakissa vain puolen vuoden jakso. Sotamenot heikentävät osaltaan Yhdysvaltain talouskehitystä nyt ja tulevaisuudessa, kun Bushin hallinto sotii siellä myös lainarahalla.
Ihmishenkien ja rahan menetyksen lisäksi Yhdysvallat kärsii Irakin sodassa vielä yhdestä tappiosta, jota ei voida edes rahassa mitata. Se on suuren valtion arvovallan menetys.
Viime vuosikymmenen lopulle saakka Yhdysvaltoja arvostettiin ja ihailtiin läntisen arvoyhteisön johtavana valtana. Presidenttinä George W. Bush sai edeltäjältään hyvän perinnön vaalittavakseen. Nyt tuo arvoperintö on paljolti tärvelty, muun maailman silmin katsottuna.
Hyökkäys Irakiin ja viisivuotinen sotiminen siellä on kääntänyt arabimaailman Yhdysvaltoja vastaan. Arabien enemmistö ei halua enää Yhdysvaltoja kumppaniksi mihinkään hankkeisiin, ei edes Lähi-idän perusongelman, Israelin ja arabien kestoselkkauksen sovitteluun.
Sotaanlähtö Irakiin repi leveän railon myös Euroopan ja Yhdysvaltain välisiin transatlanttisiin suhteisiin, jopa lännen puolustusliiton Naton sisälle. Vaikkeivät Ranskan, Saksan ja muiden sotaretkestä kieltäytyneiden kumppanimaiden johtajat nyt sotaliittouman tappioista vahingoniloisia olisikaan, he voivat olla tyytyväisiä järkevään valintaansa keväällä 2003.
Yhdysvalloissa pian valittava uusi presidentti saa Irakin sodasta ja sen heikentämästä kansantaloudesta Bushin hallinnolta kurjan perinnön. Yhdysvaltain perusongelmana Irakissa on, ettei sen sotaväki voi sieltä noin vain lähteä, muttei se voi sinne jäädäkään - ei enää seuraaviksi viideksi vuodeksi nykymuodossaan.